Elävä joulukalenteri yhdistää kylän

Yhteisölliset joulukalenterit, Asikkala, Veera Varjola (keltainen kaulahuivi) ja Henna Rautavuo-Hätönen, perustajat

Lokakuussa asikkalalainen Veera Varjola törmäsi Facebookin joulupalstalla kiinnostavaan tapahtumaan: Mäntsälässä järjestetään elävä joulukalenteri.

Kalenterissa eri puolilla kylää avataan joulukuussa jokaisena aattoa edeltävänä iltana luukku, jonka sisältö voi olla mitä vain jouluhartaudesta tonttujumppaan. Osallistuminen tapahtumiin on ilmaista.

Tällainen olisi hienoa saada myös Asikkalaan, Varjola ajatteli, ja aloitti aiheesta keskustelun asikkalalaisten Facebook-ryhmässä. Ideasta innostui Henna Rautavuo-Hätönen, joka lupautui auttamaan kalenterin järjestämisessä.

Työpari otti yhteyttä paikkakunnalla toimiviin yrityksiin ja yhdistyksiin sekä some-keskusteluihin osallistuneisiin asikkalalaisiin. He perustivat joulukalenterille oman Facebook-sivun ja julkaisivat kutsun tulla rakentamaan luukkuja paikallisissa Facebook-ryhmissä.

Se Varjolaa ja Rautavuo-Hätöstä kuitenkin huolestutti, innostuuko tällaisesta kukaan muu.

***

Elävien adventtikalentereiden perinteen toi vuonna 2007 Suomeen sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, joka kuuli perinteestä saksalaisilta ystäviltään. Keski-Euroopassa eläviä adventtikalentereita on järjestetty Hallamaan tietojen mukaan vuodesta 2003 lähtien.

Hän päätti järjestää kalenterin omille kotikulmilleen Helsingin Tapanilaan.

– Haalin mukaan ystäväni, otin yhteyttä seurakuntaan ja monistin lappuja, joita jaoin postilaatikkoihin. Kaikille illoille saatiin luukku, ja kalenterista tuli heti tavattoman suosittu, Hallamaa kertoo.

Seuraavana vuonna Tapanila-seura otti vastuun kalenterin järjestämisestä, ja siitä lähtien elävä adventtikalenteri on järjestetty Tapanilassa vuosittain.

– Joulukuu on vuoden pimeintä aikaa, jolloin synkkyys saattaa iskeä mieleen. Kalenteri saa ihmiset joka ilta liikkeelle tapaamaan toisiaan, kertoo Tapanila-seuran puheenjohtaja Vesa Kinnunen.

Hän koordinoi kalenterin järjestämistä ja on rakentanut luukkuja myös itse. Viime vuonna hän pystytti vaimonsa kanssa pihalleen kimono-näyttelyn.

***

Kymmenessä vuodessa perinne on levinnyt laajalle. Tapanila-seuraan tulee joka vuosi tiedusteluja siitä, miten kalenterin järjestäminen käytännössä hoituu.

Kalentereiden tarkkaa määrää on mahdoton arvioida, mutta Vesa Kinnunen arvelee, että kaikkiaan eläviä joulukalentereita järjestetään Suomessa vuosittain vähintään kymmeniä.

Raahen Vihannissa ensimmäinen elävä joulukalenteri järjestettiin vuonna 2012. Idean keksi Vihannin 4h-yhdistyksen toiminnanjohtaja Mirja Mertala, jonka kotipaikkakunnalla Hailuodossa kalenterin järjestäminen oli tuolloin tullut jo tavaksi.

Mertala houkutteli mukaan tutun yhteistyökumppanin Raahen seurakunnasta, ja myöhemmin mukaan järjestelytiimiin saatiin myös kunnan nuorisotoimi.

Vihannin alueen nuorisotyöntekijä Samuel Koivunen Raahen seurakunnasta iloitsee, että monet kalenterin luukuista syntyvät kouluissa ja päiväkodeissa sekä lasten ja nuorten kerhoissa. Esimerkiksi viime vuonna Kirkonkylän alakoulun oppilaat koristelivat kalenteria varten koulun ikkunat, jotka valaistiin luukkuiltana.

– Nuoret saavat tätä kautta kokea olevansa osa isoa, elävää joulukalenteria, Koivunen sanoo.

Seurakunnan näkökulmasta tärkeää on myös se, että kalenterin avulla viedään eteenpäin jouluevankeliumia. Vihannissa kalenterin 24. luukku on perinteisesti ollut kirkkoherranviraston edustalle pystytetty jouluseimi.

***

Asikkalan ensimmäisen elävän joulukalenterin järjestäjien huoli siitä, löytyykö luukuille järjestäjiä, osoittautui nopeasti turhaksi. Kaikki luukut varattiin parissa viikossa, ja hitaimmat jäivät jonotuslistalle.

– Eihän meidän ole tarvinnut tehdä mitään, Veera Varjola nauraa.

Mukaan on ilmoittautunut joukko Asikkalan asukkaita, paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä, kunnan liikuntapalvelu ja kirjasto sekä helluntailainen ja luterilainen seurakunta.

Neljäntenä adventtisunnuntaina luukusta aukeaa Kauneimmat joululaulut. Asikkalan kirkkoherra Petri Tervo kertoo tarttuneensa ideaan heti, kun osallistumispyyntö tipahti sähköpostiin.

– Kalenteri tuo kylälle yhteistä joulunodotusta. Se tekee näkyväksi myös sen, kuinka valtavan paljon Asikkalan kokoisessakin pienessä kunnassa järjestetään jouluun liittyviä tapahtumia, Tervo sanoo.

Veera Varjola ja Henna Rautavuo-Hätönen toivovat kalenterin tuovan Asikkalaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Kuluvana vuonna kuntalaisten välejä on hiertänyt muun muassa suuren vastaanottokeskuksen perustaminen paikkakunnalle.

– Vuosi on ollut aika repivä, ja negatiivisuus ja vastakkainasettelu ovat lisääntyneet. Elävä joulukalenteri on kahden naisen vastaisku sille, Rautavuo-Hätönen toteaa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kotimaa-lehdessä 24.11.

Kuva: Jaana Ahjokangas. Veera Varjola ja Henna Rautavuo-Hätönen järjestävät Asikkalan ensimmäistä elävää joulukalenteria.