Elina Botha on kirkkokätilö – "Kanssani voi pohtia vauva-arkea ilman ajanvarausta"

Kun Elina Botha kohtaa oikein itkuisen vauvan, hänen on vaikea olla puuttumatta. Muutama vuosi sitten sellainen oli tullut Pispalan kirkkoon Tampereen seurakuntien Uusi Verso -yhteisön Varikkomessuun.

Jo aiemmin Botha oli kiinnittänyt huomiota siihen, että Varikkomessussa kävi paljon odottavia äitejä ja pikkulapsiperheitä. Tampereen ammattikorkeakoulussa kätilötyön lehtorina työskentelevä Botha on koulutukseltaan kätilö, terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Hän ajatteli, että hänellä voisi olla perheille annettavaa, mutta epäröi silti avun tarjoamista.

– Auttamisen kynnys on Suomessa korkea. En halua antaa sellaista viestiä, että minä autan, koska sinä et osaa.

Lopulta kiemurtelua vierestä seurannut ystävä tuuppasi Bothan matkaan. Niinpä hän meni, kääri vauvan kapaloon ja palautti tyytyväisenä huojentuneille vanhemmille.

Kohtaaminen oli alkusysäys kirkkokätilötoiminnalle, jota Botha toteuttaa matalan kynnyksen palveluna Pispalan kirkolla. Hän on tavattavissa aina Varikkomessujen yhteydessä ja käy ryhmissä puhumassa ja vastaamassa kysymyksiin. Tarvittaessa Tampereen seurakuntien työntekijät osaavat antaa äideille ja pariskunnille Bothan yhteystiedot. Myös koronapandemian aikana Botha on ollut tavoitettavissa, vaikka messut ovatkin toteutuneet etäyhteyksin.

– Olen ammattilainen yhteisössä. Vähän niin kuin ennen vanhaan oli se täti, jolta voi kysyä miten kantapää neulotaan, toinen, jolta voi pyytää apua räsymaton kutomiseen, ja kolmas, jolta voi kysyä ehkäisystä.

Kirkkokätilötoiminta on osa Tampereen ammattikorkeakoulun Viisaat valinnat -hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten ja nuorten aikuisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Tampereen seurakunnat on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista.

– Kun kerroin muille hankkeen työntekijöille kirkkokätilöideasta, he sanoivat, että se on nykyaikaista terveyden edistämistä. Minut tavoittaa siellä, missä ihmiset ovat, ja kanssani voi pohtia puolivalmiita ajatuksia ilman ajanvarausta.

Bothan mielestä on tärkeää, ettei tietoa joudu etsimään internetistä, sillä seksuaalisuuteen, raskauteen, vauvoihin ja imetykseen liittyen liikkeellä on paljon myös väärää tietoa.

Väitöskirja tekeillä Happiest baby -menetelmästä

Vauva-arki on tärkein teema, josta kirkkokätilön kanssa halutaan keskustella. Itkuisten vauvojen rauhoittelu onkin Elina Bothan erityinen osaamisalue. Parhaillaan hän kirjoittaa Tampereen yliopistossa hoitotieteen alan väitöskirjaa yhdysvaltalaisen lastenlääkärin Harvey Karpin kehittämästä Happiest baby -menetelmästä.

Toistaiseksi Botha on menetelmän ainoa kouluttaja Suomessa. Hän toivoo, että siitä tulisi osa neuvoloiden ohjausta imetysohjauksen rinnalle.

Ensimmäisen kerran Botha kuuli menetelmästä 2000-luvun alussa Dr. Phil -ohjelmasta, jossa Harvey Karp oli vieraana. Botha seurasi ruudulta, kuinka Karp rauhoitti yleisön joukossa olleet levottomat kaksoset hetkessä.

– Odotin silloin kolmatta lastamme ja pelkäsin, että saisimme itkuisen vauvan, jota en osaisi hoitaa. Se oli tavallaan ironista, sillä olin siinä vaiheessa jo valmis kätilö ja terveydenhoitaja.

Botha tilasi Karpin kirjan ja tutustui siihen yhdessä puolisonsa kanssa. Kapalointiin, kylkiasentoon, suhinaääneen, heijaukseen ja imemiseen perustuva menetelmä osoittautui hyödylliseksi. Nyt opit ovat olleet hyödyksi myös kirkossakävijöille.

Vauvanhoidon lisäksi kirkkokätilön kanssa keskustellaan esimerkiksi ehkäisystä, synnytyksestä ja siitä, kannattaako lapsia hankkia.

– Miksi pitäisi, onko minusta äidiksi? Ne ovat todella syviä kysymyksiä.

Seurakunnalla rooli terveyden edistäjänä

Tiettävästi Elina Botha on Suomen ainoa kirkkokätilö. Hän kuitenkin toivoo, että muutkin kirkossa rohkaistuisivat keskustelemaan nuorten kanssa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Osana Viisaat valinnat -hanketta Botha on kouluttanut seurakuntien työntekijöitä sen edistämisestä. Botha toteaa, että elämäntavoilla voi vaikuttaa esimerkiksi siittiöiden ja munasolujen terveyteen, aivan kuten muuhunkin terveyteen.

– Ne ovat nuorille ajankohtaisia ja siksi kiinnostavia aiheita.

Bothan mielestä seurakunnilla voisi olla tärkeä rooli terveyden edistäjinä.

– Mikä muu taho kokoaa kokonaisen ikäluokan kesäleireille! En tarkoita, että rippikoulun oppisisältöihin pitäisi ympätä uusia teemoja, vaan sitä, että työntekijät olisivat läsnä ja ottaisivat näitä kysymyksiä puheeksi esimerkiksi iltanuotiolla.

Tampereella kätilöopiskelijat ovat pitäneet rippikouluissa seksuaalisuuteen liittyviä rastiratoja ja osallistuneet nuorten iltoihin ja yökahviloihin. Opiskelijoiden mukaan aitoja keskusteluja syntyy nuorten kanssa vaivattomasti.

– Nuoret vaistoavat, onko aikuinen sinut seksuaalisuuden kanssa ja lähestyvät sellaista aikuista. Meidän on päästävä pois siitä ajatuksesta, että seksi on syntiä. Nuorten kanssa pitäisi puhua enemmän siitä, kuinka mahtava, ihana ja iloinen asia seksuaalisuus on. Sitä kannattaa suojella.

Suomessa syntyvyys on ollut laskussa vuodesta 2011 lähtien. Alkuvuoden tilastoissa näkyvissä on tosin varovaisia merkkejä suunnan kääntymisestä.

Kokeneet auttavat kokemattomia

Kun Botha 2000-luvun alkupuolella työskenteli lapsettomuusklinikalla, hän törmäsi nuoriin aikuisiin, jotka eivät tienneet perusasioita hedelmällisyydestä.

– Nuoret ovat taitavia ehkäisemään, mutta tietävätkö he miten tulla raskaaksi?

Syitä vauvojen vähyyteen on todennäköisesti monia. Elina Botha nostaa niistä esiin toisenkin, joka liittyy asenteisiin.

– Se joka minulle näkyy, on hyväntahtoinen pelottelu vauva-arjella. Odottavalle äidille saatetaan sanoa, että sitten kun vauva syntyy, et enää ikinä saa nukkua tai käydä yksin vessassa. Se ei ole totta! Elämä vauvan kanssa voi olla ihanaa.

Toisaalta perhe-elämästä voi Bothan mukaan todella tulla kaaosta, jos vanhemmat eivät osaa tai uskalla asettaa rajoja.

– Vanhemmat tarvitsisivat siihen tukea. Ehkä se on yhteisöllisyyden katoamista, hän pohtii.

Siksi kirkkoonkin tarvitaan kätilö, jolta kysyä, kun raskaus tai vauvanhoito mietityttää, ja vanhempien ryhmiä, joissa keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Viime vuosina Bothalle tärkeä on ollut Uusi Verso -yhteisön pienryhmä Mamas, johon hän liittyi, kun perhe alkoi käydä messussa kuutisen vuotta sitten. Tuolloin Mamasiin kuului teini-ikäisten lasten äitejä. Nyt Bothan esikoinen on muuttanut omilleen, mutta Mamasin äidit ovat yhä tärkeitä tukijoita.

– Se on ollut minulle todellinen seurakunta, vertaistuki- ja rukousryhmä, Botha kuvaa.

– Siinä on suuri viisaus ja raamatullisuus, että kokeneet äidit auttavat kokemattomia.

Kuva: Rami Marjamäki