Ensimmäiset naiset pappisvirkaan 30 vuotta sitten – "Edelleen on niitä, joille yhteinen pappeus on ongelma"

	Ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 6.3.1988 ympäri Suomea. Tuula Laitinen (vas.), Terttu Hellman, Mirja Salminen ja Ulla Kotinurmi vihittiin eri seurakuntiin Lahteen.

Edelleen kuulee puhuttavan naispapeista. Ei meidän kirkossamme ole miespappeja tai naispappeja, vaan meillä on yhteinen pappisvirka, sanoo Naisteologit ry:n puheenjohtaja Satu-Elina Ansas.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 30 vuotta sitten 6. maaliskuuta 1988. Pappisvihkimyksen sai silloin 94 naista.

Ansaksen mukaan yhteisen pappisviran 30-vuotisjuhlavuonna on tärkeää nähdä, että yhteinen virka ei ole ollut pelkkää juhlaa.

– Edelleen on paljon niitä, joille yhteinen pappeus on ongelma. Tasa-arvon näkökulmasta on kestämätöntä, että arkkipiispanvaaliin voi asettua ehdolle henkilö, joka ei hyväksy kirkon olemassa olevaa virkakäsitystä, Ansas sanoo.

Ansas varoittaa muutenkin tuudittautumasta siihen, että Suomi on tasa-arvon mallimaa ja tilanne säilyy automaattisesti.

– Viime vuosien kehitys osoittaa, että tasa-arvo voi ottaa myös takapakkia, kuten Latvian luterilaisessa kirkossa on tapahtunut.

Latvian evankelis-luterilainen kirkko torjui vuonna 2016 naispappeuden, johon se oli aiemmin suhtautunut myönteisesti.

Naisten osuus papistosta on noussut Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tasaisesti. Viime vuonna papeista 48 prosenttia oli naisia. Kirkkoherroista naisia oli 20 prosenttia. Piispoista naisia on toistaiseksi ollut vasta yksi.

Ansaksen mukaan mielikuvat johtajuudesta ovat kirkossa edelleen hyvin miehisiä.

– Naisia tarvitaan lisää kaikkiin kirkon korkeimpiin virkoihin. Tehtäviä täytettäessä ei pidä ajatella naisen tuovan mukanaan työhön ”naisnäkökulmaa”, vaan täyden osaamisensa.

"Edelleen osa papeista joutuu kestämään kutsumuksensa kyseenalaistamista"

Suomen kirkon pappisliitto on tyytyväinen siitä, että piispainkokous ja Kirkkohallitus ovat 2000-luvulla edistäneet tasa-arvon toteutumista papiston keskuudessa.

Erillisiä pappisvihkimyksiä vain miehille ei enää järjestetä, ja sukupuoleen perustuva työvuorojen järjestely on kielletty. Kirkkoherran virkaan ei enää katsota kelpoiseksi pappia, joka kieltäytyy työskentelystä alaistensa kanssa näiden sukupuolen perusteella.

Myös Pappisliitto painottaa, että vaikka kehitys on ollut oikeansuuntaista, kirkossa riittää yhä tehtävää yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta.

"Edelleen osa papeista joutuu kestämään virkansa tai kutsumuksensa kyseenalaistamista seurakunnan jäsenten taikka työtoverien taholta. Usein syrjintä on piilevää ja vaikeasti tunnistettavaa. Tähän tulee työyhteisössä ja seurakunnan kaitsennassa puuttua", puheenjohtaja Eija Nivala ja toiminnanjohtaja Jussi Junni kirjoittavat Pappisliiton tiedotteessa.

Nivala ja Junni ovat Satu-Elina Ansaksen kanssa samaa mieltä siitä, että pappeudesta puhuttaessa olisi luovuttava sukupuolittavasta kielenkäytöstä. Koska Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on yksi pappisvirka, voidaan puhua lyhyesti ja ytimekkäästi papeista ilman nais- tai miesetuliitettä.

Naisteologit ry:tä ja vastaavia yhdistyksiä tarvitaan Ansaksen mukaan juuri siksi, että tätä ajattelua ei ole vielä yleisesti sisäistetty.

– Yhdistyksen tehtävänä on vahvistaa pappisidentiteettiä, tukea naisten johtajuutta sekä tarjota tilaisuuksia verkostoitumiseen ja keskusteluun. Vaikuttamisen välineinä toimivat muun muassa sosiaalinen media, neuvottelupäivät ja tapaamiset.

Naisteologit ry on perustettu vuonna 1934 ja siihen kuuluu noin 400 jäsentä. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naisteologi, joka on pappi tai lehtori.

Ansas peräänkuuluttaa kunnioittavaa keskustelua eri tavoin ajattelevien välille.

– Erilaisten teologioitten kohtaamiselle olisi luotava rakentavan keskustelun tila, ettei jokainen huutelisi vain omista poteroistaan. Kirkon ykseys ei ole sama asia kuin yksimielisyys. Jos haluamme olla yksi kirkko, meidän pitää pystyä kunnioittavaan dialogiin ja luottaa Pyhän Hengen johdatukseen tässäkin asiassa jokaisen kohdalla.

Kuva: Lahden seurakuntayhtymän kuva-arkisto. Tuula Laitinen (vas.), Terttu Hellman, Mirja Salminen ja Ulla Kotinurmi vihittiin papeiksi Lahden seurakuntiin 6.3.1988, jolloin järjestettiin ensimmäiset naisten pappisvihkimykset ympäri Suomea. Kuva on otettu Lahden Ristinkirkossa.

Juttuun on lisätty 2.3. kello 16.15 tieto, että Latvian evankelis-luterilainen kirkko torjui vuonna 2016 naispappeuden, johon se oli aiemmin suhtautunut myönteisesti.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä