Entä jos johanneslainen Kristus-kuva ei olisi voittanut?

Teologipäivä temppeliaukion kirkossa. Wille Riekkinen, Heikki Räisänen, Jarmo Tarkki.

Mistä saarnata, kun ei ole mitään sanottavaa? kysyttiin tänään järjestetyssä Kirkon ulkosuomalaistyön ja Töölön seurakunnan yhteistyössä järjestämässä teologipäivässä.

Uuden testamentin eksegetiikan professori emeritus Heikki Räisänen piti esitelmän varhaiskristillisyyden kristus-kuvista ja Kristittyjen identiteetistä. Kirkon näkökulmaa toi itsekin Uuden testamentin eksegetiikkaa tutkinut piispa emeritus Wille Riekkinen. Tilaisuuden kolmas puhuja oli teologian tohtori Jarmo Tarkki, joka asuu nykyään Yhdysvalloissa.

– Tämä tapahtuma ei ole siinä mielessä kirkon tilaisuus, että kenenkään tarvitsisi esittää minkäänlaisia harhaoppisuussyytöksiä. Emme pohdi sitä, mitä kirkko opettaa, koska jokainen sen jo tietää. Sen sijaan pohdimme sitä, mitä kirkko olisi voinut opettaa, jos asiat olisivat menneet toisin, Tarkki sanoi ja jatkoi.

– Ei kukaan pelkää sanoa sitä, mitä kirkko opettaa. Mutta uskallammeko me sanoa mitään, mikä vähääkään tästä poikkeaa?

Räisänen pohti puheessaan muun muassa Johanneksen evankeliumin kristologian eli Kristus-kuvan merkitystä kirkon opin muodostumiselle. Räisänen pohti, olisivatko uskontunnustusten kuvat Jeesuksesta syntyneet, jollei johanneslainen tulkinta olisi tullut niin keskeisiksi. Tarkki puolestaan piti katsauksen nykyteologiaan ja sen mahdollisuuksiin olla relevantti ilmiö nykymaailmassa.

Temppeliaukion kirkkoon oli kokoontunut noin kuusikymmentä pappia ja tutkijaa kirkon organisaation eri alueilta. Tilaisuus päättyy parhaillaan käynnissä olevaan paneelikeskusteluun.

Lisää teologipäivän keskustelujen sisällöstä voi lukea myöhemmin Kotimaa Pro :sta.

Kuvassa Wille Riekkinen, Heikki Räisänen ja Jarmo Tarkki.

Kuva: Joona Raudaskoski