Espoon piispaksi valittu Kaisamari Hintikka haluaa, että kirkossa voi ottaa esiin vaikeita asioita

Espoon tuleva piispa Kaisamari Hintikka.

Ilo, kiitollisuus, helpotus, hämmennys. Siinä Espoon seuraavaksi piispaksi valitun Kaisamari Hintikan päällimmäiset tunnetilat tuoreeltaan.

Ilon ja kiitollisuuden syitä ei tarvitse paljon kysellä. Hintikan saama tuki piispaksi oli selvä. Hän sai toisella kierroksella 57,5 prosenttia annetuista äänistä ja voitti Juhani Holman 139 äänen kuilulla. Vaalin tuloksesta voi lukea tarkemmin täältä.

Helpotus tulee siitä, että ehdokkuudet ovat ohi ainakin vähäksi aikaa.

– Kaksi viime vuotta elämäni on ollut enemmän ja vähemmän piispanvaaleja, Hintikka sanoo.

Genevessä asuva Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri oli viime vuonna ehdolla Helsingin piispanvaalissa, tänä vuonna Espoon.

Hämmennys kumpuaa siitä, että taka-alalta on siirryttävä huomion keskipisteeksi.

– Olen tottunut olemaan se, joka valmistelee asioita kulisseissa.

Piispanvaalin toisen kierroksen tulos oli sellainen kuin Kaisamari Hintikka odottikin. Hän oli vaalin tuntuva ykkönen jo ensimmäisellä kierroksella.

– Toisaalta yritin psyykata itseäni siihen, että koskaan ei voi tietää, mitä vaalissa tapahtuu.

"Haluan rakentaa armollista ykseyttä"

Piispanvaalit ovat olleet Hintikan mielestä "valtavan opettavaisia prosesseja".

– Henkinen muskelini on kasvanut monella tapaa.

Hintikka sanoo oppineensa sen, että puhuu liian pitkään. Hän kertoo myös varmistuneensa siitä, että hänellä todellakin on hyvä paineensietokyky.

Piispana Hintikka haluaa olla rakentamassa jotain, mitä hän kutsuu armolliseksi ykseydeksi. Hintikan mielestä ykseyden on viime aikoina tulkittu olevan pitkälti samanlaisuutta.

– Ykseys kuitenkin rakentuu yhteydelle. Se taas perustuu siihen, että jokainen meistä on yhteydessä Kristukseen. Siksi voimme olla armollisia toinen toisiamme kohtaan, ja erilaisuus on rikkaus eikä uhka.

Kaisamari Hintikka kiittää Espoon hiippakunnan kulttuuria siitä, että alueella on säilytetty kyky ja halu tehdä yhteistyötä, vaikka tullaan erilaisista traditioista.

"Ei yksi nainen kevättä tee"

Hintikan valinnasta iloitsee moni, joka on kipeästi kaivannut piispojen joukkoon naista. Hintikka sanoo ymmärtävänsä tämän hyvin.

– Moni on kokenut, ettei ole voinut samaistua kokonaan miehiseen piisparivistöön. Tiedän tunteen itsekin. Se, että mukana on edes yksi nainen, lisää osallisuuden kokemusta. Ei yksi nainen kuitenkaan kevättä tee, muutoksen pitää jatkua.

Naiseuden ja siitä seuraavan moninaisuuden lisäksi Kaisamari Hintikka haluaa tuoda piispakuntaan uudenlaista asioiden sanoittamista. Lisäksi hän aikoo elää vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa – eikä vain silloin, kun kysytään, vaan aktiivisesti.

– Lisäksi tahdon kannustaa siihen, että vaikeita asioita voi ottaa esiin.

Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Lue myös:

Äiti kertoo, että Kaisamari Hintikka ei leikkinyt pienenä piispaa – tukijoukko vastaanotti voittajan

Espoon hiippakunnan uusi piispa on Kaisamari Hintikka

Luterilaisen maailmanliiton pääsihteeri: On rohkaisevaa, kun pätevä, teologisesti osaava nainen valitaan piispaksi

Espoon piispanvaalissa kakkoseksi jäänyt Juhani Holma: "Tulos oli aika odotettu"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

15 kommenttia

  • Martti Lehikoinen sanoo:

    Hintikka haluaa ottaa esille vaikeita asioita. Miten olisi, jos hän joka aamu rukoilisi kuten Jeesus rukoili. Isä pyhitä heidät/meidät totuudessa Sinun sanasi on totuus. Kaikki kokoontumiset (varsinkin johdon) olisi kirkossa hyvä aloittaa samalla rukouksella. Tämä olisi todellinen ‘naisen’ teko.

    Maailman toivo ovat Raamattuun pitäytyvät kristityt. Tässä on Etiopian EV LUT kirkon ja kaikkien muiden kasvien kirkkojen avain asia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Kerropa ihan rehellisesti Martti, aloitatko oman päiväsi ylläolevalla rukouksella? Ja mistä olet tietävinäsi, millaisella rukouksella tuleva piispa päivänsä aloittaa?

      Minusta tuleva piispa Hintikka on jo osoittanut pätevyytensä kansainväliseen kirkkojen yhteistyöhön toimimalla luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä. Aika harva suomalainen on pystynyt moiseen.

      Ne kirkkokunnat jotkat tolkuttavat ’Raamattuun pitäytymistä’, ovat itse asiassa aika kaukana Jeesuksen opetuksista. Useinmiten nämä kirkot näyttävät olevan täysin oman maansa hallitusten talutusnuorassa. Vai onko sinulla jotakin faktaa, joka kumoaisi väitteeni?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Sanokaa nyt yksikin raamatunkohta, jolla voidaan perustella naispappeutta ja naispiispuutta? Esim. Gal. 3:28 ei puhu pappeudesta, vaan siitä että kaikki kastetut ja uskovat ovat yhtä arvokkaita ja samalla tavalla Kristuksen omia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Uuden testamentin kirjoitukset ovat syntyneet ensimmäisen vuosisadan kuluessa, kun taas meidän tuntemamme kirkolliset virat ovat nykymuotonsa saaneet aikaisintaan 100-luvub lopulla. Pastoraalikirjeissä on kirkon virkojen esiasteita varten ohjeita seurakunnan johtajan ja seurakuntapalvelijan valintaa varten. Näissä ohjeissa on lueteltu millaisia ominaisuuksia näillä pitäisi olla ja ei pitäisi olla. Sukupuoli on mainittu yhdessä ainoassa kohdassa: “yhden vaimon mies”. Tässäkin on kyse ensisijaisesti yksiavioisuudesta. Sana mies johtuu tässä vain siitä, että tuolloin ei nainen voinut ylipäänsä misään toimia julkisessa virassa. Kun tilanne tältä osin on nykyisin toinen, voidaan tuo ohje ymmärtää yhtä hyvin tarkoittamaan “yhden miehen vaimoa”.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Kun Raamattu sanoo kirjaimellisesti “yhden vaimon mies”, miten se oikein voisi tarkoittaa ajatuksellisesti ja täsmällisesti otettuna samaa kuin “yhden miehen vaimo”? Eihän Raamatun selvää sanaa voi näin käännellä ja väännellä tekemättä sille vääryyttä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Presbyteeristä, seurakunnan vanhimmasta, on Uudessa testamentissa myös naista tarkoittava muoto. 1. Tim. 5:2 kehotetaan kohtelemaan “vanhoja naisia kuin äitiäsi”. Kreikaksi tuo kuuluu: “πρεσβυτερας ως μητερας”. Mielestäni tässä kohdin on Raamatun selvälle sanalle tehty vääryyttä ‘kääntelemällä’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Presbyteerit kuin äidit eli Paavali kehottaa neuvomaan presbyteerejä lempeästi (ei kovasti) niin kuin neuvottaisiin äitejä. Eihän tässäkään sanota sanatarkasti, että presbyteerit ovat äitejä. 1. Tim. 5:1, 2.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Tai sanat ovat akkusatiivissa: presbyteerejä kuin äitejä. Kreikan sanojen tarkka kieliopillinen määrittäminen ilman apuneuvoja ei ole ollut vahvimpia puoliani.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Miespuoliset vanhimmat mainitaan 1. jakeessa: “Älä nuhtele vanhaa miestä ankarasti, vaan neuvo häntä kuin omaa isääsi, (πρεσβυτερω μη επιπληξης αλλα παρακαλει ως πατερα)”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Eikö asia ollut pitäytymisessä yhteen vaimoon diakonin ja Piispan tehtävässä. Miksi ei sitten yhteen mieheen, kun sitten ei ole halunnut seurata Paavalin inhoa sukupuolista kanssakäymistä kohtaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Lehikoinen sanoo:

    Seija Rantanen teki minulle kysymyksiä. Tuo Jeesuksen rukous on päivittäinen rukoukseni. Aina me syntiset (myös armahdetut syntiset) tarvitsemme tätä suunnan tarkistusta. Tämä on tarpeen kaikille Herraa avukseen huutaville, mutta varsinkin Sanan palvelijoiden.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Joten sinulla ei siis ole tietoa tulevan piispan rukouselämästä. Ensimmäisestä kommentistasi nimittäin saattoi saada sen käsityksen, että tulevan piispan rukouksissa olisi jotakin toivomisen varaa. Mutta sinä siis ilmeisesti vain arvailet, että Etiopiassa rukoillaan paremmin?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Olisi kiinnostavaa tietää onko uudella piispallamme uusia eväitä siihen, että väki uskaltaa ottaa vaikeita asioita esille. Siihen kaivattaisiin turvallista ilmapiiriä. Mitenkähän sen luominen voisi onnistua rakkaassa kirkossamme.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Kaisamaria Hintikka vaikuttaa eritysen pätevältä piispan virkaan. Syvällinen kristitty, taitava hallintoihminen, kielitaitoinen ja henkilönä mielyttävä.

    Vaikka paavali olikin sitä vastaan että seurakunnan vanhin olisi nainen niin hän hyväksyi nisten diakonaatin. Paavalin aikana oli jo olemassa naisdiakoni Phoebe jota Paavali tervehtii room 16:1-2. Katolinen kirkkokin on pannut pystyyn toimikunnan keskustelemaan diakonaatin avaamista jälleen naisille. Paavalin aikoihin anisilla tuskin oli virkaan sopivaa koulutusta joten juuri siihen virkaan ei varmaan löytynyt sopivia naisia, nyt löytyy. Seurakunta valitsi uuden apostolin Juudaksen tilalle. Miksi seurakunnat eivät olisi vapaita valitsemaan mielensä mukaisen pätevän henkilön seurakuntapaimenen virkaan?

    Nyt kun papistosta on puolet naisia , niin olisi oikeian ja autusta se että myöskin piispoista olisi puolet naisia.

    Ilmoita asiaton kommentti