Etiopia ja Eritrea lopettivat sotatilan – tilanne vaikuttaa myös Eurooppaan, sanoo Pekka Haavisto

Herättäjäjuhlat Tampereella 7.7.2018.

Etiopia ja Eritrea ilmoittivat maanantaina lopettavansa maiden välillä lähes 20 vuoden ajan vallinneen sotatilan. Etiopian keväällä valittu uusi pääministeri Abiy Ahmed ja Eritrean presidentti Isaias Afweki tapasivat Eritrean pääkaupungissa Asmarassa ja allekirjoittivat historiallisen yhteisen lausunnon.

– Tämä on valtavan suuri askel, sanoo kansanedustaja Pekka Haavisto.

Hän on eduskunnan ulkoasianvaliokunnan jäsen ja toimii ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajana.

Eritrea itsenäistyi Etiopiasta vuonna 1993 kolmikymmenvuotisen sodan päätteeksi. 1990-luvun lopulla maiden välillä käytiin verinen rajasota. Sen jälkeen Etiopia on miehittänyt rauhansopimuksessa Eritrealle määrättyä Badmen kaupunkia.

Maanantaina maat yllättäen ilmoittivat, että ne ovat sopineet diplomaattisuhteiden, tieto- ja liikenneyhteyksien ja kauppasuhteiden avaamisesta.

Haavisto: "Jos demokratiakehitys alkaa, nuorten tarve lähteä maasta vähenee tai poistuu"

Pekka Haavisto odottaa, että Etiopian ja Eritrean välien normalisoituminen vaikuttaa myös Eritrean sisäpolitiikkaan. Isaias Afweki on hallinnut Eritreaa sen itsenäistymisestä lähtien.

– Eritrea on vuosien ajan ajatellut, että sillä on Etiopian kanssa "no peace, no war" -tilanne. Tämä vuoksi heillä ei ole ollut toimivaa parlamenttia, vaaleja tai voimassa olevaa perustuslakia, ja asepalvelus on ollut määräämättömän pitkä.

– Kun Eritrean autoritäärisenä maana pitänyt syy, Etiopian väitetty aggressiivisuus, väistyy, syntyy paine muutokseen Eritrean sisällä, Haavisto sanoo.

Eritrean demokratiakehityksellä voisi Haaviston mukaan olla vaikutusta myös Euroopan pakolaistilanteeseen. Erityisesti eritrealaiset nuoret ovat paenneet maan määräämättömän pitkää asepalvelusta naapurimaiden lisäksi Eurooppaan. Euroopassa eritrealaisille on myönnetty turvapaikka lähes kaikissa tapauksissa.

– Jos demokratiakehitys alkaa, nuorten tarve lähteä maasta vähenee tai poistuu, ja varmaan myös Euroopan automaattinen turvapaikkaoikeus muuttuu.

Seuraava askel ennen Eritrean ja Etiopian lopullista rauhaa on Etiopian vetäytyminen kiistan kohteena olleesta Badmen kaupungista.

– Raja on ollut kaikkein suurin riidan kohde. Jos kehitys jatkuu, kuten nyt näyttää, Etiopia vetää loputkin joukoistaan rajalle. Badmen kaupungin luovuttaminen Eritrealle sinetöisi pysyvän muutoksen, Pekka Haavisto sanoo.

Kuva: Jukka Granström. Kansanedustaja Pekka Haavisto Tampereen herättäjäjuhlilla heinäkuussa 2018.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

3 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Inhimillisen hädän vähenemisen lisäksi tällä on myös taloudellisesti suuri merkitys.

    Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Etiopialla oli viimeksi 8,5% nousu bruttokansantuotteessa ja Eritrealla 4,2%. Heidän naapureissaan olevain Djiboutin nousu oli 6,7% ja Kenian 5,5%, aikaisemmin sisällissodassa olevan Somalian 2,5% ja tällä hetkellä sisällissotaa käyvän Etelä-Sudanin pudotus oli -3,8% .

    Verrattakoon tähän Suomen ja Ruotsin tulosta, kummassakin 2,6%.

    Koko Afrikan nousu oli 3,8% ja Euroopan 2,4%.

    Ilmoita asiaton kommentti