Hallintokappalainen: ”Kirkko menettää työaikojen vuoksi perheelliset työntekijät”

Kangasalan seurakunnan hallintokappalainen Henri Lehtola haluaa nostaa esiin ongelman, jota muuttuva yhteiskunta ja yhä suuremmat seurakuntakokonaisuudet merkitsevät myös seurakuntien hengellisen työn tekijöille.

Kysymys on työajattoman työn ja perhe-elämän yhä vaikeammaksi käyvästä yhteen sovittamisesta.

Lehtolan mukaan ongelma on tiedostettu seurakunnissa vuosikymmenien ajan. Nykyisin työajaton työ muuttuu kuitenkin yhä kuormittavammaksi perheellisille työntekijöille, koska seurakuntayksiköt suurentuvat, kokoukset lisääntyvät ja vastuualueet kasvavat.

– Tästä seuraa, että hengellisessä työssä olevien työaika ja tehtävät irtautuvat entistä enemmän heidän käsistään ja hallinnastaan. Tällä taas on omat seurauksensa, Lehtola tiivistää.

Hän on kirjoittanut asiasta aikaisemmin pappien eri foorumeilla, esimerkiksi Crux-lehdessä.

Koko yhteiskunta on yhä useamman ihmisen kohdalla aina auki. Esimerkiksi kaupan työntekijät ovat nykyisin töissä usein myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ero kirkon työntekijöihin on tosin se, että kaupan työntekijöille hankalat työajat korvataan.

– Kirkon hengellisen työn tekijöiden kohdalla näin ei ole. Kirkko ei tällä hetkellä ymmärrä sitä, miten ahtaalle hengellisessä työssä olevien perheet joutuvat. Kyse ei ole rahasta vaan ajasta.

– Näyttäisi siltä, että seurakuntien työyhteisössä on nykyisin paljon eronneita ja yksin asuvia henkilöitä, Lehtola sanoo.

Pappien työajat ovat aina olleet mitä ovat, mutta menneinä aikoina papin puolisoilla oli mahdollisuus vakauttaa kotielämää. Kotiapuakin sai. Nykyisin papin puoliso on arjessaan yksin ja ehkä itsekin säännöttömässä työssä. Papin epäsäännöllinen työaika korostuu.

Lehtola tietää, että työajattomuuden ja perhe-elämän yhteensovittamisen lisääntyvät vaikeudet koskevat pappien ohella myös kanttoreita, nuorisotyössä olevia ja kiinteistöhenkilökuntaa, vaikka ei-hengellisessä työssä olevien kohdalla hankalat työajat korvataankin vapaa-aikana tai palkkauksessa erikseen.

Ellei jotakin parannusta asiassa synny, seuraukset voivat olla vakavia. Lehtola tuntee seurakunnan työntekijöiden reaalitodellisuuden.

– Kaikki kirkossa puhuvat tästä asiasta, mutta kirkon tasolla mitään ei ole tapahtunut. Tällä menolla kirkko menettää perheelliset työntekijät, Lehtola lataa.

– Katolinen kirkko on ollut oikeassa, kun se edellyttää papeiltaan selibaattia, hän lisää löylyä.

Lehtola viittaa erään työtoverinsa aforismiin, jonka mukaan työajaton hengellinen työ eristää omasta suvusta ja ystävistä. Perhe ja läheiset olisivat papin tärkein voimavara.

– Olen itse tästä asiasta ja seurakunnan työntekijöistä hyvin huolissani. Kirkon väki on nykyisin jatkuvasti melko uupunutta, Henri Lehtola sanoo.

Kuva: Aarne Ormio

Lue myös:

Hallituksen työelämäkiristykset koskevat myös kirkkoa

Edellinen artikkeliOnko arkkipiispasta tullut kirkon opillisten linjausten vetäjä?
Seuraava artikkeliKilpailu: Tee nuorille laulu veteraaneista

Ei näytettäviä viestejä