Hannu Vuorinen etsii kirjassaan "hengellisyyttä, joka synnyttää tervettä elämää ja yhteisöllisyyttä"

Hannu Vuorinen

Hannu Vuorinen jäi vuorotteluvapaalle luterilaisen seurakunnan papin tehtävistä Tampereella. Hän halusi vetää henkeä ja selkeyttää omia teologisia näkemyksiään.

– Papin työssä ei oikein ehdi paneutua asioihin. Kirkon sisälläkään ei aina ole avointa teologista keskustelua pappien kesken.

Vuorinen sanoo, että hänelle tällä hetkellä ajankohtainen kysymys on Raamatun suhde luterilaiseen perinteeseen ja seurakuntien käytäntöihin.

Pohdinnan tuloksena syntyi kirjanen Uskon ydintä etsimässä, jota voisi kutsua pamfletiksi. Se on vapaasti luettavissa Vuorisen omakustanteena Kotimaan kirjahylly -palvelusta.

Ainekset uuteen uskonpuhdistukseen

Vuorisen pohdinnan lähtökohta on, ei enempää eikä vähempää kuin Jumalan valtakunta, johon ihmiset ovat kutsuttuja elämään ja toimimaan.

– Valtakunnassa elämisen suurimpana esteenä on nykyinen ymmärryksemme kirkosta organisaationa ja instituutiona. Kirkko on vahva ja pitää myös herätysliikkeitä panttivankeinaan, sillä ne eivät uskalla toimia niin vapaasti kuin mieli ehkä tekisi.

Vuorinen näkee, että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on koossa ainekset toiseen uskonpuhdistukseen.

– Sen seurauksena emme pitäisi ihmisiä rakenteiden ylläpitäjinä, vaan vapauttaisimme heidät kokonaisvaltaisesti kyselemään Jumalan edessä, miten toimia yhteiskunnassa ja kasvaa toisten ihmisten palvelijana.

Vuorisen ajattelussa Jumalan valtakunnan etsiminen synnyttää yhteisöllisyyttä, joka saa samoin visioivia ihmisiä verkostoitumaan. Heillä on samansuuntainen kaipaus siihen, mitä tarkoittaa kristittynä eläminen ja kutsumuksen etsiminen.

Yhteisöelämä on rankkaa – "Tulin omille äärirajoilleni"

Puhuessaan yhteisöstä Vuorinen ei tarkoita perinteistä pientä, vain samanmielisten kuplaa. Hän puhuu isommasta ja väljemmästä hengellisesti dynaamisten ihmisten yhteenliittymästä eli näkymättömästä kirkosta.

Hannu Vuorinen oli perustamassa Verkostoseurakuntaa Helsinkiin 2000-luvun alkupuolella. Sen opetus Vuorisen kannalta on kaksijakoinen. Toisaalta se toteutti niitä ihanteita, joiden varassa pienyhteisöjä alettiin luoda, mutta toisaalta se vaati Vuoriselta paljon. Viime kädessä liikaa, sillä hän koki loppuunpalamisen.

– Ihmisillä on unelma ja kaipuu yhteisöön. Ongelmaksi tulee, että keskitytään enemmän rakenteeseen kuin kuuliaisuuteen ja oman kutsumuksen etsintään. Yhteisöstä tulee keskipiste, mutta sellainen elämä on rankkaa ja kuluttavaa. Itse tulin omille äärirajoilleni.

– Myönnän nyt, että Verkosto oli unelma, mutta minulla ei ollut kapasiteettia hoitaa kaikkea mitä siihen liittyi.

Vuorinen jätti Verkostoseurakunnan Helsingissä kymmenen vuotta sitten ja on nyt toiminut kansainvälisen työn pappina Tampereella. Tällä hetkellä hän asuu Espoossa.

Kirjassaan Vuorinen yrittää pohtia tietä eteenpäin. Hänen ihanteenaan on aidosti globaali yhteisö, jossa toimii ihmisiä, jotka ovat löytäneet kutsumuksena.

***

Kotimaan kirjahyllyn ajatuksena on tarjota väylä omakustanteille, joissa esitetään näkökulmia kirkon uudistamiseksi ja parhaaksi. Kirjoitukset, pamfletit, voivat olla lajityypiltään tai teologisilta painotuksiltaan monenlaisia. Kirjoitusten pituus on 30–60 sivua. Kotimaa veloittaa kirjan kevyestä oikoluvusta ja taitosta maksun. Kirjahylly-palvelu tarjoaa julkaisulle myös julkisuutta eli potentiaalisia lukijoita.

Jos omakustannepalvelu kiinnostaa, ota yhteys: olli.seppala@kotimaa.fi

Luen Hannu Vuorisen Uskon ydintä etsimässä täältä.

Aiemmin Kotimaan kirjahyllyssä on ilmestynyt Ahti Hirvosen omakustanne Ajatuksia muutoksesta ja sen tarpeesta omassa – ja kirkon – elämässä.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Eläkkeellä oleva pankinjohtaja Ahti Hirvonen pöllyttää pamfletissaan kirkon taloudenpitoa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.