Helatorstai on pitänyt sitkeästi pintansa arkipyhänä

Kattokruunu Laitilan kirkossa

Helatorstai on Suomessa lakisääteinen juhlapyhä, jota vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Päivän sisältö ja ajankohta on saatu Apostolien tekojen luvun yksi jakeista 6–14, joissa kerrotaan, kuinka Jeesus nousi pilven mukana ylös taivaaseen.

Helatorstai on Kristuksen taivaaseen astumisen muistopäivä. Suomessa se on niin sanottu arkipyhä eli keskelle viikkoa sijoittuva juhlapäivä. Vuosina 1973–1991 helatorstaita viettiin työmarkkinajärjestöjen toiveesta ja kirkon suostumuksella edellisen viikon lauantaina eli rukoussunnuntain aattona.

Helatorstai palasi loppiaisen tapaan oikealle paikalleen vuonna 1992. Kirkolliskokous oli esittänyt tätä kymmenen vuotta aikaisemmin eli vuonna 1982. Eduskunta oli sittemmin samaa mieltä. Presidentti Mauno Koivisto viivytti kuitenkin päätöksen voimaantuloa.

Helatorstain ja loppiaisen asema arkipyhinä oli jälleen uhattuna, kun Suomeen puuhattiin Juha Sipilän hallituksen johdolla yhteiskuntasopimusta vuonna 2015. Hanke kuitenkin kaatui.

Kristuksen taivaaseenastumisen muistopäivän omintakeinen suomenkielinen nimi, helatorstai, tulee ruotsin sanasta helg, pyhä. Monilla muilla kielillä päivän nimi kertoo suoremmin sen sisällön. Esimerkiksi saksaksi se on Christi Himmelfahrt, englanniksi Ascension Day, espanjaksi Día de la Ascensión. Sana ascension tarkoittaa taivaaseenastumista, nousemista tai nousua.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös arkistojutut:

Kommentti: "Anteeksi mutta miksi helatorstaita vietetään?" – "Ööö, tuota..." (2018)

Kommentti: Helatorstai on kirkon juhla, joka taistelee kummajaisena paikastaan tapakulttuurissa (2017)

Vapaa-ajattelijat haluavat helatorstain työpäiväksi (2016)

Keskitalo: Arkipyhien säilyttäminen selkeä arvovalinta (2016)

Hallituksen esitys: Arkipyhät muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi (2015)

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.