Helsingin Diakonissalaitos: Kiintiöpakolaisten traumahoito tukee kotoutumista

Helsingin Diakonissalaitoksen kirkko

Kiintiöpakolaisten määrää Suomessa pitäisi lisätä, katsoo Helsingin Diakonissalaitos. Toimialajohtaja Marja Pentikäisen mukaan määrän lisääminen auttaa turvapaikanhakijatilanteen hallitsemista globaalisti ja Suomessa, kertoo Helsingin Diakonissalaitos tiedotteessaan.

Suomen kiintiö on vuodesta 2001 lähtien ollut 750 pakolaista vuodessa. Vuosina 2014–2015 kiintiötä kasvatettiin Syyrian sodan takia väliaikaisesti 1 050 kiintiöpakolaiseen.

Diakonissalaitos on 25 vuotta hoitanut sodan, pakolaisuuden ja kidutuksen vuoksi vaikeasti traumatisoituneita ihmisiä. Alun perin Kidutettujen kuntoutuskeskuksen nimellä tunnettu yksikkö perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta vuonna 1993. Nyt toiminta on osa Psykotraumatologian keskusta, jossa hoidetaan vuosittain noin kahtasataa potilasta.

Osa keskuksen palveluista on suunnattu kiintiöpakolaisille. Heillä on jo maahan tullessaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n myöntämä pakolaisasema.

Tällä hetkellä kidutettujen kuntoutukseen tulevat kiintiöpakolaiset tulevat Syyriasta ja Kongosta.

Marja Pentikäinen sanoo, että kiintiöpakolaisten kanssa tehtävä työ on suunnitelmallista ja asiakaslähtöistä, koska kunnat ovat suoraan mukana kotouttamistyössä.

– Kiintiöpakolaiset tulevat Suomeen usein perheineen, mikä edesauttaa kotoutumista.

Psykotraumatologian keskuksen yksikönjohtaja Jaana Pajunen sanoo, että kiintiöpakolaisten traumahoito tukee pakolaisten kotoutumista.

– Kiintiöpakolaisten asema on selkeä, koska erillistä oleskelulupaa ei enää Suomeen tulon jälkeen tarvitse odottaa. Tämä mahdollistaa kiintiöpakolaisten hoidon tarpeen arvioinnin aloittamisen pian maahanmuuton jälkeen.

Kuva: Jukka Granström. Helsingin Diakonissalaitos.