Helsingin teologisen aloitti pienin kurssi vuosikymmeniin – "Hakijat eivät lukeneet pääsykoekirjaa"

Teologinen tiedekunta, Helsinki

Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta kelpuutti tänä vuonna riveihinsä lähes 40 opiskelijaa vähemmän kuin sen kiintiö olisi antanut myöten. Syynä oli se, että tarpeeksi moni hakija ei yltänyt valintakokeessa pisterajaan, jonka tiedekunta oli määritellyt sisäänpääsyn vähimmäisehdoksi.

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelmaan olisi voitu valita tänä vuonna 170 opiskelijaa. Opiskelijamäärää on pienennetty kirkon ja koulujen supistuneiden työmarkkinoiden takia: parhaimmillaan opintonsa on aloittanut noin 200 teologian ylioppilasta vuosittain. Tällä kertaa sisään pääsi kuitenkin vain 132 opiskelijaa. He aloittivat opintonsa maanantaina.

Helsingin yliopiston tilastojen mukaan teologiseen tiedekuntaan päähaussa hyväksyttyjen määrä on vuosina 1979–2016 vaihdellut 168:n ja 201:n välillä. Nyt valittu vuosikurssi on selvästi pienin vuosikymmeniin.

Kesäkuussa järjestetyssä teologisen tiedekunnan pääsykokeessa oli kolme tehtävää. Niistä yhteen vastattiin pelkästään kirjan perusteella, kahdessa käytettiin apuna hakijoiden kokeessa eteensä saamaa aineistoa. Erityisesti kirjallisuuskysymys osoittautui monelle kynnyskysymykseksi.

– Kirjaa ei selvästi ollut luettu. Osa myös ilmoitti sen suoraan kirjoittamalla kokeeseen, että en ole lukenut kirjaa, mutta ajattelen asiasta näin ja näin, sanoo soveltavan opetuksen yliopisto-opettaja, tiedekunnan valintalautakunnan puheenjohtaja Aura Nortomaa.

Teologisen tiedekunnan pääsykoekirja vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna kirjana oli kevättalvella ilmestynyt Sisäänkäyntejä Raamattuun – Tulkitsijan kirja. Se on artikkelikokoelma, jonka ovat toimittaneet Petri Luomanen, Niko Huttunen ja Kalevi Virtanen. Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen luonnehti Kotimaassa 11.5. kirjaa tasalaatuiseksi ja mielenkiintoiseksi.

Aura Nortomaan mukaan tiedekunnan tietoon ei ole kantautunut, että hakijoilla olisi ollut vaikeuksia saada kirjaa käsiinsä.

Hänen mukaansa tiedekunnassa on keskusteltu paljon kokeen arvostelukriteereistä. Keskusteluissa on päädytty siihen, että arvostelu ei ollut liian tiukka.

Hakijamäärä laskenut monena vuonna

Teologisen tiedekunnan valintoja mullistivat muutkin syyt kuin hakijoiden huono lukumotivaatio. Tiedekuntaan hakeneiden määrä on viime vuosina vähentynyt reippaasti. Tänä vuonna tiedekuntaan haki yhteishaussa 627 ihmistä, joista 295 osallistui valintakokeeseen. Vuonna 2014 hakijoita oli 857 ja kokeeseen osallistuneita 436.

Aura Nortomaan mukaan muutokseen ovat osaltaan saattaneet vaikuttaa yliopistojen ensikertalaiskiintiöt. Viime vuonna käyttöön otetut kiintiöt suosivat hakijoita, jotka eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa tai ottaneet vuoden 2014 jälkeen vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.

– Ensikertalaisbonuksen voi käyttää vain kerran. Moni on kenties jättänyt käyttämättä sen tähän opiskelupaikkaan. Teologiseen hakeudutaan toisinaan vasta myöhemmällä iällä.

Nortomaa uskoo, että hakijamäärän pienenemiseen vaikutti tänä vuonna myös se, että tiedekuntaa markkinoitiin aiempia vuosia heikommin. Tämä johtuu Nortomaan mukaan henkilöstövähennyksistä ja muutoksista yliopiston hallinnossa.

– Nykyisellä henkilöstöllä oli kädet täynnä muita töitä.

Teologisessa pieni vuosikurssi johtaa siihen, että opetusryhmiä tarvitaan aiempaa vähemmän. Se vapauttaa Nortomaan mukaan voimavaroja opetuksen kehittämiseen.

– Jotkut ovat kuitenkin huolestuneita tiedekunnan taloudesta ja valmistuvien määrästä.

Valintakokeen tulos yllätti Nortomaan mukaan tiedekunnan. Hän sanoo, että tämänvuotiseen yllätykseen reagoidaan valintaa uudistamalla. Tasosta ei aiota tinkiä.

– Emme voi ottaa tiedekuntaan henkilöitä, jotka eivät lue hakijoille määrättyä materiaalia. Se on vahingollista tiedekunnalle, sen imagolle ja opiskelijoiden motivaatiolle, Nortomaa sanoo.

Oikaisu 30.8. klo 15.10. Poistettu harhaanjohtavana virke: "Nortomaa kertoo kuulleensa täyttämättä jääneistä kiintiöistä teologisen ohella ainakin valtiotieteellisessä tiedekunnassa." Ilmiötä on esiintynyt eri vuosina yksittäisissä oppiaineissa eri tiedekunnissa.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Teologinen tiedekunta vähentää aloituspaikkojen määrää

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

16 kommenttia

  • Marja-Sisko Aalto sanoo:

    Valitettavasti teologien työllisyys on todella huono. Koulutus on korkealaatuinen, mutta ei takaa työpaikkaa. Opiskelupaikkaa ja elämänuraa pohtivat tietävät sen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Mikä on hyväksyttyjen 132:n sukupuolijakauma?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Kiinnostava kysymys Sepolta, toivottavasti tulee vastaus. Ja myös Marja-Siskon kommentti on valitettavan totta…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Kuten Marja-Sisko yllä toteaa opetus teologisessa tdk:ss on poikkeuksellisenkin korkealaatuista, mutta työllisyys erittäin huono.

    Kun aikoinaan hain (ja pääsin) valtiotieteelliseen sosiaalipsykologiaa opiskelemaan, niin hakijoista pääsi noin sisään 5%. Kun myöhemmin hain teologiseen, niin sinne pääsi puolet sisään.

    Hakijat eivät viitsi lukea pääsykirjaa, koska yleisesti on tiedossa, että teologiseen pääsee verrattain helposti. Realiteetti on lisäksi se, että työllisyystilanne on todella surkea – ja kirkon osalta se ei ainakaan tulevina vuosina parane, pikemminkin päinvastoin. Pappeja tarvitaan tulevaisuudessa radikaalisti vähemmän. Se ei tosin teologisessakaan mielessä ole yksinomaan huono asia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Joskus tosiaan sanottiin, että Helsingin teologisen vaikein pääsykoeosuus oli Neitsytpolun pyöröovi… toisaalta täytyy aina muistaa,että sisäänpääsy ja valmistuminen ovat kaksi ihan eri asiaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Porthanian pyöröovi on siitä vaikea, että sisään kyllä pääsee, mutta ulos on hankalampi…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Neitsytpolulla ei ollut mitään pyöröovea. Valintakokeen läpäiseminen kirjaa lukematta on hyvä testi pärjäämiselle itse opinnoissa. Ei niitä tenttikirjojakaan ollut aina saatavilla, mutta kysymykset kannatti aina käydä silti katsomassa. Jos oli useamman opuksen tiedekuntatentti, meni niistä aina muutama läpi pelkällä hyvällä kirjoittamisfiiliksellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Henkilökohtaisesti en hirveästi voi kerskua esimerkiksi käytännnöllisen teologian tietämyksellä. En käynyt yhdelläkään perusopintojen luennolla enkä lukenut yhtäkään kirjaa, mutta kaikki tentit selvitin samalla kolmosen arvosanalla.

      Tiedekunnan dekaani on realisti. Pakotti eksegetiikan peruskurssilla kaikki lukemaan UT:n edes kerran läpi, koska Dunderbergin mukaan se jää monelle ainoaksi kerraksi, kun UT tulee läpiluettua.. Nyt puhutaan teologisen tiedekunnan opiskelijoista(sic!).

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Rankinen sanoo:

    Toukokuussa Suomen teologisen instituutin valmennuskurssilla opiskeltiin kyseistä kirjaa. Kurssilaiset melkein poikkeuksetta olivat lukeneet kirjan jo ennen kurssia, mitä tietysti edellytettiin. Kurssistakin saattoi olla hyötyä. Noin 90 % kurssilaisista pääsi opiskelemaan teologiaa. Opettajakin joutui paneutumaan kirjaan ja piti sitä niin paljon mielenkiintoisena, että kirjoittaa siitä arvion vuoden viimeiseen Perustaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Vai oli pääsykokeisiin siis yksi kirja, eikä sitäkään luettu. Heh. Mielenkiintoista luettavaa myös se, että tiedekunnan dekaani pakotti lukemaan UT:n edes kerran läpi. Miten mahtaa olla VT:n kanssa? Ei kai kyse on mahdollisista tulevista papeista? Todennäköisesti siis mahdollisiin muihin tehtäviin hakeutuvista, tuumailen.

    Oikeastaan surullista lukea näitä kommentteja peilaten niitä ev.lut. kirkkomme nykytilanteeseen. Mikäs ihme se on, ettei hakeuduta teologiseen, kun ei ainakaan pappina duunia löydy. Siitä voi ev.lut. kirkkomme kiittää itseään. Miksi löytyisi hakijoita, kun seurakuntalaiset katoavat tasaista tahtia. Voisiko se mitenkään johtua siitä, että perustehtävä on kadonnut?

    Filosofiaa, historiaa, arkeologiaa, kreikkaa, latinaa ja ties mitä muuta voi opiskella muuallakin toivoen parempia duunimahdollisuuksia ja hyvää voi tehdä kirkkoon kuulumattakin. Viime vaalien mainoshan kirkkoon kuuluville oli “Usko hyvän tekemiseen”. Mitä se seurakuntalaisille kertoo kirkostamme?

    Oli sentään ilahduttavaa lukea, että Suomen teologisen instituutin meiniki taitaa olla jotain muuta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marjukka Frondelius sanoo:

    Siis luinko oikein? On olemassa pappeja jotka hädin tuskin ovat kerran lukeneet UT: n läpi?Pitävätkö tälläiset henkilöt saarnoja kirkossa? Jos näin on, en enää ihmettele niin paljoa mitä välillä on saanut sieltä pöntöstä kuulla. Huokaus…

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ei se mitään kerro kuinka monta kertaa on jotain lukenut vaan se mitä lukemastaan on ymmärtänyt. Tässä tapauksessa ymmärtäminen edellyttää lähes täydellistä aikahistoriallisten etä- ja lähikontekstien tuntemista niiden kaikessa syvällisyydessään ja monikerroksellisuudessaan. Vain turvallinen tulkintatraditioon pitäytyminen voi olla pahimman laatuista itsepetosta, sillä ko. traditio on syntynyt niin varhain, ettei eksegeettinen tutkimus ole päässyt siihen juurikaan vaikuttamaan ja se voi monin osin olla pielessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Kannaatoko mennä lukemaan oppia, jossa jumala on ihminen, mies pipiileineen joka on luonut maailman kaikkeuden kuudessa päivässä. Joku realosmi pitää myös uskossa olla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Henrik Sawela sanoo:

      “Joku realismi pitää myös uskossa olla.”

      Mistä alkaen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Usko tieteen saavutuksiin vaikkapa ajanlaskumme alusta. Siis ihminen, mies, olisi luonut maailmakaikkeuden kuudessa päiväss. mistäö tämä ihminen, jumala, olisi ilmaantunut ? Jo miljardeja vuosia sitten kun tiede kertoo ihmisen ilmaantuneen noin 200 000 vuotta sitten.

      Ilmoita asiaton kommentti