Helsingissä järjestetään marraskuussa kuolema-aiheinen festivaali – kirkko mukana ohjelmassa

Tuhkauurnia

Suomi on tunnetusti erilaisten festivaalien luvattu maa. Pelkästään kuolemaan keskittyneet tapahtumat ovat kuitenkin olleet harvassa. Tilanne muuttuu, kun Helsingissä järjestetään 15.–19.11. Ars Moriendi -festivaali. Nimi tarkoittaa suomeksi kuolemisen taitoa.

Uutuustapahtuma sisältää taidetta, kuolemantutkimusta, esitystapahtumia ja keskusteluja. Festivaali on kaikille avoin ja katsomuksellisesti vapaa.

– Kuolema on arjessamme ja yhteiskunnassa aika piilotettu asia. On harvoja paikkoja pohtia yhdessä kuolemaa ja kuolevaisuutta. Halusimme nyt luoda sellaisen, kertoo yksi festivaalin neljästä järjestäjästä, uskontotieteilijä Lauri Jäntti.

Jäntin mukaan hiukan epätavallinen aihe ei suinkaan ole karkottanut ihmisiä. Pikemminkin on käynyt päinvastoin. Käytännössä kaikki ihmiset, joilta on kysytty, ovat halunneet tulla mukaan tuottamaan festivaaliin sisältöä. Mukana on paljon eri alojen taiteilijoita.

– Koen, että tässä ajassa kuolema on erityisen pinnalla. Se ehkä johtuu erilaisista globaaleista uhkakuvista. Ihmiskunta pohtii luonnon kestokykyä ja muita uhkia.

Tapahtuman tarkoitus ei ole terapoida ihmisiä esimerkiksi pelkäämään kuolemaa vähemmän.

– Erilaisilla pohdinnoilla kuoleman äärellä on kuitenkin varmasti terapeuttisia ulottuvuuksia. Keskustelemalla tabuista ja pelottavilta tuntuvista asioista ne voivat tulla jollakin tavalla tutummiksi.

Kirkko mukana festivaalissa

Evankelis-luterilaisella kirkolla ja seurakunnilla on oma roolinsa Ars Moriendi -festivaalissa. Festivaaliin kuuluvia tapahtumia järjestetään muun muassa Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

Kirkkohallituksen tiloissa pidetään 19.11. Kuoleman kanssa -niminen keskustelu. Tilaisuudessa on tarkoituksena pohtia, millaisia eksistentiaalisia, henkisiä ja hengellisiä tarpeita kuolevalla on. Lisäksi keskustellaan siitä, mikä on taiteen paikka ja taitelijan rooli tässä kaikessa.

Kuolema on kiinnostanut Lauri Jänttiä henkilökohtaisestikin jo pitkään.

– Kyseessähän on elämän perimmäinen mysteeri, joka varmasti koskettaa jokaista. Lisäksi kuoleman äärellä oleminen luo sen todellisimman ihmisyhteisön. Jos jokin on yhteisesti jaettua kaikkien kulttuuristen kuplien ulkopuolella, niin se, että me kaikki synnymme ja kuolemme.

Jäntti muistuttaa myös siitä, että kuolemaa ei kukaan voi omistaa.

– Kuoleman mysteeri onkin todella tasa-arvoinen. Kuolema kuuluu kaikille.

Kuva: Jukka Granström. Tuhkauurnia.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.