Helsingissä tarkennettiin tilastoja: Luterilaisen kirkon jäseneksi kastettuja lapsia on luultua enemmän

Kaste

Helsingin seurakuntayhtymä on tarkentanut uusimmassa jäsentietojen vuositilastossaan kastetilastojaan vastaamaan paremmin todellisuutta. Syynä on tilastoista paljastunut harha: kastettuihin lapsiin ei ole sisällytetty kaikkia alle yksivuotiaita kastettuja. Toisaalta kirkkoon liittyneisiin on laskettu mukaan ne kastetut lapset, joiden nimi on rekisteröity maistraatissa ennen kastetta.

Helsingin seurakuntayhtymän tilastoasiantuntijan Aki Niemen mukaan kyse ei ole uudesta asiasta, vaan kasteiden tilastoinnin selkeyttämisestä ja tarkentamisesta.

– Kun luvut ovat laskevia, tuntuu siltä, että kuitenkin olisi hyvä, jos ne olisivat todellisia, Niemi sanoo.

Ilmiö on valtakunnallinen. Eri puolilla Suomea osa vauvana kastetuista on siis rekisteröity kastettujen sijaan kirkkoon liittyjiksi.

Tapauksia Helsingissä kuudennes vauvana kastetuista

Lapsen nimi on viime vuoden loppuun saakka pitänyt lain mukaan ilmoittaa väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Tämän vuoden alusta muuttunut nimilaki pidentää aikaa kolmeen kuukauteen. Jos kaste on järjestetty myöhemmin tai lapselle on esimerkiksi haettu passia jo ennen kastetta, nimi on täytynyt ilmoittaa maistraattiin ennakkoon.

Tällaisia tapauksia Helsingin seurakuntayhtymässä on noin kuudennes kaikista kastetuista. Viime vuonna joukkoon kuului 452 lasta.

– Helsingissä määrä on poikkeuksellisen suuri verrattuna koko kirkkoon, Niemi toteaa.

Jäsentietojen vuositilaston mukaan Helsingissä kastettiin vuonna 2018 yhteensä 2 814 lasta. Kirkkoon liittyneitä alle yksivuotiaita eli maistraatin rekisteröimiä heistä oli 452. Ilman kirkkoon liittyneiden laskemista mukaan tilasto olisi siis näyttänyt siltä, että lapsena kastettuja olisi ollut vain 2 362.

Rekisterinpitäjät ja Kirkon tutkimuskeskus tietävät Niemen mukaan hyvin, että on lapsikasteita, jotka eivät näy suoraan tilastoissa. Siksi esimerkiksi kirkon tilastollisissa vuosikirjoissa on huomioitu kaikki alle yksivuotiaat kastetut.

– Itse lähestyn asiaa sillä tavalla, että tilastojen pitää tietysti olla tarkkoja ja kenelle tahansa ymmärrettäviä, varsinkin, kun toimittajat tarttuvat niihin, Niemi toteaa.

Tilastojen muuttuessa vertailukelpoisuus katoaa

Tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki Kirkkohallituksen hallinto-osastolta vahvistaa, että Niemen havainto pitää paikkansa.

– Jäsenrekisterin peruskäsitteissä mainitaan kastetut ja muuten kirkkoon liittyneet. Sitten ne on tilastoitu samalla tavalla. Tilastoista on kyllä erikseen saatavilla, kuinka monta nollavuotiasta on liittynyt kirkkoon, Halmeenmäki toteaa.

Halmeenmäen mielestä jatkossa pitää miettiä, mikä olisi järkevä tapa tilastoida kasteita. Periaatteessa alle yksivuotiaiden lisääminen kastettuihin olisi helppoa, mutta muutoksella on vaikutuksia.

– Menneisyyttä ja aikasarjoja ei pystytä muuttamaan. Silloin vertailukelpoisuus katoaa.

Alle yksivuotiaiden siirtäminen kastettuihin vaikuttaa puolestaan kirkkoon liittyneiden lukumäärään, josta tosin voitaisiin erotella muitakin ryhmiä, kuten rippikoulussa kastetut, aikuisena kastetut ja kirkkoon muuten aikuisena palanneet.

– Tällä hetkellä tilastoihin tulee kokonaisluku. Iän mukaan pystytään erottelemaan nollavuotiaat ja rippikoulun käyneet. Mutta saadaan selvitettyä näitä tarkemminkin. Se vaatii vain tarkempaa ajoa jäsenrekisteriin, Halmeenmäki arvioi.

Nykyistä jäsenrekisteriä Kirjuria Halmeenmäki pitää hyvänä. Sen myötä tilastoinnin mahdollisuudet ovat hänen mielestään parantuneet parin viime vuoden aikana.

Kuva: Matti Karppinen

Lue myös:

Uutisessee: Kääntymiskasteesta voi tulla uusi normaali ja rippikoulusta yhä useammin lähetystyötä

Kirkko helpottaa 15 vuotta täyttäneiden kasteen saamista rippikoulun alkuvaiheessa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.