Historiaa on tutkittava ilman teologisia silmälaseja, totesivat raamatuntutkijat Helsingissä

Paula Fredriksen ja Adele Reinhardz Helsingin yliopiston tiedekulamssa

Helsingin yliopistossa kokoontui heinä-elokuun vaihteessa tuhannen ihmisen joukko, jota yhdisti yksi asia: raamatuntutkimus. Suomen historian suurimmassa teologian alan konferenssissa järjestettiin noin 240 tilaisuutta, joissa pidettiin runsaat 800 esitelmää. Mukana oli tutkijoita yli 50 maasta.

Konferenssin järjestivät alan suurimmat kansainväliset järjestöt, amerikkalainen Society of Biblical Literature ja eurooppalainen European Association of Biblical Studies.

Muutama tilaisuus oli avoin myös suurelle yleisölle. Yksi niistä oli nimekkäiden varhaiskristillisyyden tutkijoiden Paula Fredriksenin ja Adele Reinhartzin keskustelu. Fredriksen on Bostonin yliopiston emeritaprofessori, joka opettaa paraikaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Reinhartz työskentelee professorina Ottawan yliopistossa.

Fredriksen ja Reinhartz totesivat keskustelunsa aluksi olevansa juutalaisia Uuden testamentin tutkijoita ja saman akateemisen polven edustajia, joilla on takanaan vuosikymmenten ystävyys. Fredriksenin tuorein kirja käsittelee Paavalia. Reinhartz on äskettäin kirjoittanut juutalaisuudesta ja juutalaisvastaisuudesta Johanneksen evankeliumissa.

Kaksikko pureutui keskustelussaan siihen, miten historiallinen ja teologinen näkökulma Raamattuun eroavat toisistaan. Liian usein käy niin, että teologian tutkimuksessa historian tapahtumia tarkastellaan teologisten silmälasien läpi, Fredriksen ja Reinhartz totesivat.

– Ajatellaan, että teologia ei ole pätevää, elleivät historian henkilöt jaa samaa näkemystä, Fredriksen sanoi.

Se voi johtaa pahimmillaan siihen, että Jeesuksen päähän yritetään ujuttaa kolminaisuusoppia.

– Meidän täytyy muistaa, että muinaisilla juutalaisilla, kristityillä ja pakanoilla oli keskenään paljon enemmän yhteistä kuin meillä on kenenkään heistä kanssa, Fredriksen huomautti.

Reinhartz kertoi kyseenalaistavansa uudessa kirjassaan Johanneksen evankeliumista tehdyn perinteisen tulkinnan. Alalla on yleisesti ajateltu, että evankeliumi osoitettiin Kristukseen uskoville juutalaisille, jotka oli suljettu uskonyhteisönsä ulkopuolelle.

Reinhartzin mukaan ulossulkemista ei tapahtunut.

– Vallalla oleva hypoteesi palvelee kristittyjä tutkijoita. He voivat ajatella, ettei kyse ole evankeliumin juutalaisvastaisuudesta vaan siitä, että juuri kyseiset ihmiset olivat katkeria kokemastaan kohtelusta. Minun mielestäni Johanneksen evankeliumi on juutalaisvastainen alusta loppuun saakka.

Daniel Maier. Kuva: Olli Seppälä

Saksalainen Daniel Maier ja yhdysvaltalainen Kenneth Cukrowski pitivät konferenssiesitelmät tilaisuudessa, joka käsitteli tunteita Raamatun ajan maailmassa. Maier tutkii väitöskirjassaan iloa ja kiitollisuutta juutalaisiin kirjoituksiin kuuluvassa Riemuvuosien kirjassa. Cukrowski luennoi konferenssissa tunteista Luukkaan evankeliumissa.

Samantyyppisistä tutkimusaiheistaan huolimatta miehet elävät erilaisissa todellisuuksissa. Maier aloitti kaksi vuotta sitten väitöstutkijana Ludwig-Maximilians-yliopistossa Münchenissä. Hänestä piti tulla lukion opettaja, mutta tiede vei mukanaan.

Cukrowski valmistui tohtoriksi Yalen yliopistosta vuonna 1994. Hän työskentelee dekaanina Abilenen kristillisessä yliopistossa Teksasissa ja opettaa siellä Uutta testamenttia ja kreikkaa.

Maier on luterilainen, "kuten Saksassa on tapana olla". Hänen tiedekuntansa tosin toimii Etelä-Saksassa katolisella alueella. Kaikki protestanttisen teologian opiskelijat ovat tulleet yliopistoon ulkomailta tai muualta Saksasta, Maier kertoo.

Cukrowskin kirkkokunta on Churches of Christ. Tunnustuskunnan tausta on Yhdysvaltojen 1800-luvun suuren herätysaallon synnyttämässä liikkeessä, joka sai vaikutteita baptisteilta ja reformoiduilta. Sama tunnustuskunta perusti Abilenen kristillisen yliopiston vuonna 1906. Cukrowskin mukaan maailmankuva näkyy yliopiston arjessa, mutta akateemiset kriteerit ovat samat kuin muuallakin.

– Toivotamme kaikki tervetulleiksi opiskelemaan kanssamme mutta emme pyydä anteeksi sitä, keitä olemme.

Cukrowskin mukaan hänen opiskelijoitaan työllistyy muun muassa Churches of Christin, baptistikirkkojen ja katolisen kirkon palvelukseen.

Kenneth Cukrowski. Kuva: Olli Seppälä

Mitä iloa miesten tekemästä tutkimuksesta sitten on maailmalle?

– Kirjoitukset sisältävät näyn ihmiskunnasta ja sen yleisestä hyvästä. Tämä näky ylittää sukupuoli-, etniset ja taloudelliset rajat, Cukrowski sanoo.

Maier toteaa joutuvansa perustelemaan asiaa toistuvasti kriittisille insinöörikavereilleen.

– Sanon heille, että Raamattu on tärkeä kirja miljardeille ihmisille. Haluan osoittaa laajemmalle yleisölle, että ihmiset miettivät ennenkin hyvää elämää. Kyse ei ole vain nykyaikaisesta ensimmäisen maailman ongelmasta.

Kuvat: Olli Seppälä. Ensimmäisessä kuvassa Paula Fredriksen (vas.) ja Adele Reinhartz.

Lue myös:

Maailman eksegeetit saapuivat Suomeen – Helsingissä on koolla yli tuhat raamatuntutkijaa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

35 kommenttia

  • Harri Ahdesmäki sanoo:

    “Totean tässä lopuksi, että Raamattu antaa oikeuden tapattaa oman poikansa.”/Reino Suni

    15 Ja Herran enkeli huusi Aabrahamille toistamiseen taivaasta 16 ja sanoi: “Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi, 17 minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit. 18 Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen.” (1.Moos. 22)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Harri Ahdesmäki sanoo:

    Jeesus ei tullut kumoamaan Mooseksen lakia, van täyttämään sen. Hän on lain täyttymys ja loppu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Jutun otsikossa asetaan historia ja teologia toistensa vastakohdiksi.

    Ei huomata että historiallisuus on osa teologian olemusta.

    Mikäli Raamatun tutkimus supistetaan vain “historian” tutkimiseksi niin käy kuin filosofi Russelin kehittämien teorioiden matematiikan perusteiden kehittelyssä ja siihen liittyneissä joukko-opin korostuksissaan. Filosofi Wittgenstein saattoi todeta että kyllä nuo teoriat loogisesti ovat oikeita, mutta niiden ongelma vain on siinä etteivät ne enää ole matematiikkaa, antaen ymmärtää että ne eivät enää palvelleet sitä tehtävää, mitä varten matematiikka on olemassa.

    Kun aikoinaan olin Ilmari Kärjen sumerin luentojen ainoa opiskelija tai toinen opiskeliuja Armas Salosen sumerin luennoilla samaan aikaan, kun teologisessa tiedekunnassa meitä oli parisen sataa opiskelijaa hepreaa, kreikkaa ja kirkkolatinaa opiskelemassa, niin voimme huomata että “teologiasta demytologisoitu” eksegetiikka menettää varsinaisen tavoitteensa palvella kirkon evankeliumin julistusta ja sen mukana myös oppilaansa.

    Jos se ei enää ole tarkoitushakuista yhteiskunnan palvelua vaan ainoastaan yleistä tiedon hakuun pyrkivää uteliaisuutta, niin samalla sen merkitys pienenee lähes olemattomiin, kuten osoittaa vertaamani sumerin ja vanhan heprean opiskelijoiden suhde omana opiskeluaikanani.

    Tässäkin ketjussa esiintyvä kuvitelma että historian tutkimus muka tulisi pätevämmäksi ilman “teologiaa” on pelkästään kyseistä käsityskantaa esittävien ihmisten oman teologian värittämää kannanottoa. Metodiseen tutkimukseen sellaisella ei ole relevanssia.

    Jonkun historiallisen väittämän vastakohtana tai rinnakkaisteoriana ei ole teologinen väittämä vaan toisenlainen historiallinen väittämä samasta asiasta.

    Jonkun teologisen väittämän vastakohtana tai rinnakkaiskohtana ei ole jokin historiallinen väittämä, vaan toisenlainen teologinen väittämä samasta asiasta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Efes. (Paavali) 1:4-5, 11 Jumala on ennalta määrännyt meidät taivaaseen tai helvettiin. Mitkään ajatuksemme, sanamme tai tekomme eivät vaikuta tähän.

      Minulla oli aikanai ilo saada Ilmari Kärki omalle luennolleni Turun Pyhän Hengen kappelissa. Kerroin kappelinesoterisesta symboliikasta ja suomalais-ugrilaisten kielten ja sumerin mahdolisista samuuksita. Tähän suuntaanhan on sitemmin pähkäillyt myös Simo Parpola. Kärki signeerasi minulle kiitokseksi väitöskirjanssa Die Sprache der sumerischen Königsinschriften der frühaltbabylonischen Zeit Helsinki : Societas Orientalis Fennica, 1967 VI, 349 (1) s. (Studia Orientalia. Series B ; 1) VÄITÖSKIRJA: Diss. : Helsingin yliopisto

      Oli jännittävää huomata että jotkut sumerilaiset sanat saavat mielekästä sisältöä myös suomen kielessä. Itse havaitsin kr-yhdistemien merkittävyyden, korkea, kirkas, kurki, kuru, karkea. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002911067.html

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Jokaisella tutkijalla on aina etukäteen jonkinlainen teologinen käsitys ja lähtökohta sekä lähtöasenne historiaan, olipa se sitten mikä tahansa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mihin historian tutkimuksessa tarvitaan Raamattua, jos siihen ei kerran voi uskoa?

    Ilmoita asiaton kommentti