Hollantilaisprofessori haastoi uskon tieteen ylivertaisuuteen

Amsterdamin vapaan yliopiston uskonnonfilosofian professori Jeroen de Ridder

Amsterdamin vapaan yliopiston uskonnonfilosofian professori Jeroen de Ridder haastoi torstaina ja perjantaina verkkolehti Areiopagin seminaarissa Helsingissä tiedeuskon eli skientismin.

De Ridderin mukaan tiedeuskoon kuuluu ajatus, että universumissa mikään ei ole tieteellisen tutkimuksen ulottumattomissa. Kehittyessään tiede voi luoda tietoa ja avata ymmärrystä millaisista asioista tahansa. Tiede on paras tiedon lähde, ja jos jokin väite on ristiriidassa tieteen tuottaman tiedon kanssa, se tulee hylätä.

Jeroen de Ridderin mukaan tiede kuitenkin nojaa aina väistämättä ei-tieteelliseen tietoon.

‒ Tiedettä on mahdotonta tehdä, jos emme luottaisi edes jossain määrin tavallisiin havaintoihin. Kun katsot mittauslaitetta, sinun on voitava luottaa havaintoosi. Kun arkikokemuksen jonkinlainen luotettavuus myönnetään, on myönnettävä myös, että tieteen ulkopuolella on tosia uskomuksia.

Tiedeuskon arvosteleminen ei ole tieteen vastustamista

Jeroen De Ridder painotti, että skientismin eli tiedeuskon arvosteleminen tai hylkääminen ei tee ihmisestä epätieteellistä eikä tieteen vastustajaa. Hän vain ei hyväksy sitä väitettä, että tieteellinen tieto on ylivertaista ja ainoaa tietoa.

‒ Tiede on mahtavaa, mutta tiedeusko sisältää epätieteellisiä väitteitä, joilla pyritään muokkaamaan ihmisten käsityksiä todellisuuden luonteesta.

Jeroen de Ridderille esitettiin yleisöltä kysymys, onko skientismi vaikuttanut Alankomaiden nopeaan sekularisoitumiseen. Laajan kyselytutkimuksen mukaan jo yli puolet hollantilaisista sanoo olevansa agnostikkoja tai ateisteja.

Ridderin mukaan maallistumiseen ovat vaikuttaneet skientismiä enemmän sosiaaliset suhteet ja uskontoon liittyvät filosofiset kysymykset, kuten kärsimyksen ongelma, joihin ihmiset eivät ole löytäneet tarpeeksi hyviä vastauksia.

Seminaarin puheenjohtaja, uskonnonfilosofian akatemiatutkija Aku Visala suositteli aiheesta luettavaksi tieteen ja lääketieteen historian professorin Ronald L. Numbersin toimittamaa teosta Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta (Kirjapaja).

Kirja käsittelee tieteen ja tiedeuskon roolia Euroopan sekularisoitumisessa. Visalan mukaan asioilla on yhteys, mutta se ei ole kovin merkittävä. Tiedettä käytetään lähinnä perustelemaan muista syistä syntynyttä epäuskoa.

Ihmiskuva vaikuttaa kaikkeen

Seminaari päätteeksi kolme suomalaista professoria pohti paneelissa tieteen, arvojen ja normien suhdetta.

Kirkkososiologian professori ja CoPassion- ja CoCare-tutkimushankkeiden johtaja Anne Birgitta Pessi kertoi arvostavansa tiedettä, jota ei tehdä paremman vaan parhaan maailman puolesta.

Hänen mukaansa tutkijan ihmiskuva vaikuttaa tutkimukseen kaikissa tieteissä.

‒ Meissä on paljon enemmän intuitiota ja tunnetta kuin arvaammekaan, Pessi totesi.

Fyysikko ja ilmastotutkija Markku Kulmala painotti avoimen datan merkitystä. Kulmala toivoi, ettei tutkijoiden henkilökohtainen maineenkipeys tai valtioiden valtapolitiikka johtaisi panttaamaan tietoa, jota tarvittaisiin globaalien ongelmien ratkaisemiseen.

Filosofi Leila Haaparanta pohti median nopeatempoisuuden aiheuttamaa eettistä pulmaa, kun kysymyksiin pitäisi reagoida ennen kuin vastaus on valmis.

Kuva: Miikka Niiranen. Hollantilainen filosofi Jeroen de Ridder puhui verkkolehti Areiopagin seminaarissa tieteen ja uskon suhteesta.

Lue myös:

Miikka Niiranen ja Areiopagi murtavat myyttejä uskon ja tieteen sodasta