Hussein al-Taee kiitteli eduskunnan täysistunnossa arkkipiispa emeritus Kari Mäkistä

Hussein al-Taee eduskunnan täysistunnossa 24.9.2019. Lähetekeskustelu uudeksi kirkkolaiksi.

Kansanedustaja Hussein al-Taee (sd) kiitteli eduskunnan täysistunnossa tiistaina 24.9. arkkipiispa emeritus Kari Mäkistä. Al-Taee käytti puheenvuoron eduskunnan jatkaessa viime perjantaina keskeytynyttä lähetekeskustelua hallituksen esityksestä uudeksi kirkkolaiksi.

– Haluaisin puheenvuorollani kiittää entistä arkkipiispaa Kari Mäkistä siitä, miten hän käytöksellään ohjasi suomalaista kirkkoa niin, että minulle valkeni mitä lähimmäisenrakkaus on parhaimmillaan, Hussein al-Taee sanoi.

Al-Taee totesi Mäkisen toiminnan näyttäytyneen siten, että jokainen ihminen on lähimmäinen riippumatta uskostaan, taustastaan tai seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan. Tämä näkyi al-Taeen mukaan etenkin silloin, kun Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita, joille kirkko avasi ovensa.

Käsiteltävänä olleeseen kirkkolakiin liittyen al-Taee muisteli varoittavana esimerkkinä omaa kokemustaan Irakista, missä perustuslakiin kirjattiin, ettei maassa voi säätää lakeja jotka ovat ristiriidassa islamin opetusten kanssa. Al-Taeen mukaan islam ja muslimit kärsivät irakilaisten silmissä tästä päätöksestä, sillä uskonto valjastettiin lainsäätäjien välineeksi omien etujensa ajamiseen.

– Siksi on erittäin tärkeää, että me Suomessa pystymme erittäin vahvasti erottelemaan kirkon ja valtion.

Al-Taeen mielestä tärkein oppi, minkä kirkko voi valtiolle antaa, on lähimmäisenrakkaus. Sitä valtio tarvitse ollakseen astia, jossa jokainen ihminen voi tuntea olevansa yhdenvertainen ja arvostettu.

– Sen enempää ei uskontoa ja valtiota pidä sekoittaa, al-Taee painotti.

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) kiitteli puheenvuorossaan al-Taeen kauniita sanoja lähimmäisenrakkaudesta ja toivoi sitä näkyvän kirkon ja kristittyjen toiminnassa.

– Tässä käsiteltävässä kirkkolaissa, toisessa pykälässä todetaan, että kirkko julistaa Jumalan sanaa ja toimii kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseksi. Eli se on aivan laissakin säädetyt kirkon tehtävä, Räsänen totesi.

Al-Taeen puheenvuoroon liittyen Räsänen painotti uskonnonvapauden merkitystä.

– Uskonnonvapaus on todellakin tärkeä periaate ja oikeus sekä uskontokunnille, kirkoille että myös yksilölle. Eli jokaisella tulee olla oikeus harjoittaa uskoa, kuulua uskonnollisiin yhdyskuntiin, myös erota niistä tai luopua uskosta.

Kirkko ei tunnusta kirkkolain perusteella mitään tiettyä raamatuntulkintaa

Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr) käytti lähetekeskustelussa lyhyen puheenvuoron, jossa hän viittasi perjantaina kesken jääneeseen keskusteluun ja Päivi Räsäsen silloin pitämään puheenvuoroon. Räsänen painotti siinä kirkkolain toisen pykälän mukaista kirkon sitoutumista Raamattuun perustuvaan uskoon ja siteerasi kesäkuista twiittiään ja siihen liittämäänsä raamatunkohtaa, joiden perusteella hän on parhaillaan rikostutkinnan kohteena.

– Täällä on keskusteltu lain tulkinnasta ja siteerattu Raamattua ja siksi ajattelen, että on hyvä tähän keskusteluun tiedoksi todeta, että kirkko juuri tuon oman autonomiansa puitteissa on päättänyt olla asettamatta mitään rajoituksia vihittävien sukupuolelle, Hopsu totesi.

Uuden kirkkolain myötä voimaan tulevassa kirkkojärjestyksessä avioliittoon vihittäviltä edellytetään nykyisen nykyisen kirkkojärjestyksen tapaan rippikoulun käymistä ja kirkon jäsenyyttä.

– Luterilainen kirkko tunnustaa kyllä kirkkolain mukaan Raamattuun perustuvaa uskoa, mutta ei kirkkolain perusteella mitään tiettyä raamatuntulkintaa. Lakiesitys tarjoaa mielestäni hyvän pohjan kansankirkkomme toiminnalle, Hopsu sanoi.

Päivi Räsänen vastasi Hopsun puheenvuoroon kommentoimalla, että ”piispainkokoukset ja kirkolliskokous ovat useaan otteeseen todenneet sen, että avioliitto on miehen ja naisen välinen instituutio”.

Lähetekeskustelun jälkeen hallituksen esitys uudeksi kirkkolaiksi lähetettiin hallintovaliokuntaan, jonne perustuslakivaliokunta antaa vielä lausunnon.

Uusi kirkkolaki korvaa vuonna 1993 annetun nykyisin voimassa olevan kirkkolain. Kyse ei ole suurista muutoksista vaan lain johdonmukaistamisesta ja selkiyttämisestä. Samalla otetaan huomioon perustuslain ja muun lainsäädännön edellyttämät muutostarpeet ja erityisesti perustuslaista nousevat vaatimukset ottaa tietyt säännökset kirkkolakiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Kuva: Kuvakaappaus eduskunnan täysistunnon videoinnista 24.9.2019

Lue myös:

Uusi kirkkolaki ja kirkkojärjestys hyväksyttiin – seurakuntalaisille pitää kertoa mahdollisuuksista vaikuttaa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.