Ihmisoikeusjulkaisu: Kirkko kielsi romaneilta 1500-luvulla Pohjoismaissa kaikki palvelunsa

Kari Latvus, Laura Arikka ja Elina Hellqvist (toim.): Näkökulmia ihmisoikeuksiin, Kirkon ihmisoikeusfoorumin julkaisu, 2018

YK:n ihmisoikeuksien julistus hyväksyttiin tasan 70 vuotta sitten. Juhlapäivän tuntumassa Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta on ilmestynyt julkaisu Näkökulmia ihmisoikeuksiin. Siinä käsitellään muun muassa vähemmistöjen ihmisoikeuksia tämän päivän maailmassa. Kotimaa24:n laajemman jutun julkaisusta voi lukea täältä.

Opetusneuvos Henry Hedman kirjoittaa julkaisussa, että romanit kohtaavat edelleen kaikkialla Euroopassa viharikoksia, ihmisoikeusloukkauksia ja syrjintää. Pohtiessaan romanien heikon aseman vuosisataisia juuria Hedman nostaa esiin myös kirkon arveluttavan menneisyyden Pohjoismaissa. Ruotsin ensimmäinen luterilainen arkkipiispa Laurentinus Petri otti kielteisen asenteen romanisiirtolaisia kohtaan. Papit eivät saaneet kastaa romanilapsia eivätkä haudata romanivanhuksia.

Linköpingin kirkolliskokouksessa vuonna 1594 päätettiin, että romaniväestöltä kielletään paitsi kirkolliset palvelut myös sairaanhoito. Papit eivät sallineet edes kristinuskoon kääntyneiden romanien osallistua jumalanpalveluksiin.

Henry Hedmanin mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko asettui selkeästi romanien tueksi ja heidän oikeuksiensa puolestapuhujaksi vasta 1990-luvulla, kun arkkipiispa John Vikström otti vahvasti kantaa syrjintää ja rasismia vastaan. Kirkon diakoniatyön keskus asetti Romanit ja kirkko -nimisen työryhmän vuonna 1995. Nykyisin sen nimi on Kirkon romaniasiain neuvottelukunta.

Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa 2018–2022 kerrotaan, että romaneihin kohdistuva arjen syrjintä ja vihapuhe ovat romanien omien kokemusten ja useiden selvitysten mukaan jälleen viime aikoina lisääntyneet.

Aiheesta kirjoittaa Kirkkohallituksen julkaisemassa Maan suola -julkaisussa Vantaan Rekolan seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka. Hän kertoo myös, kuinka järjestyksenvalvojat laittoivat käsirautoihin ja kaatoivat maahan hänen seurakunnassaan työssä olevan romaninaisen Tikkurilan asemalla kesäkuussa. Naisen 6- ja 14-vuotiaat lapset todistivat tapahtunutta vierestä.

"Olen nähnyt tilanteesta kuvattuja videoita ja kuullut naisen oman kertomuksen. Uskon, että hän joutui pahoinpidellyksi, koska on romani", Latikka kirjoittaa.

Kastilaitos on vaikuttanut myös kristinuskon ja islamin piirissä

Maailmanlaajuisesti eräs laajinta joukkoa koskeva ihmisoikeuksia polkeva järjestelmä kietoutuu kastilaitokseen. Maailmassa on 300 miljoonaa ihmistä, joita syrjitään, koska he kuuluvat syntyperältään saastaisina pidettyihin ryhmiin, kirjoittaa yliopettaja Mikko Malkavaara Näkökulmia ihmisoikeuksiin -julkaisussa.

Näillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta sosiaaliseen etenemiseen. Enemmistö heistä on Intian ja sen naapurimaiden, Nepalin, Pakistanin, Bangladeshin ja Sri Lankan daliteja.

Kastilaitos on ikivanha sosiaalinen ja uskonnollinen järjestelmä, jonka synty voidaan ajoittaa noin vuosiin 1500–1200 eKr. Järjestelmässä ihmisen syntyperä määrittää hänen toimintamahdollisuutensa ja asemansa yhteiskunnassa. Kastilaitos perustuu hindulaiseen käsitykseen, jonka mukaan kosminen laki dharma määrää kaikille eläville olennoille paikkansa. Sen on kuitenkin todettu olevan järjestelmänä uskontoja vahvempi. Kastilaitos vaikuttaa sen maantieteellisellä esiintymisalueella myös kristinuskon ja islamin piirissä.

Katolinen kirkko ja monet protestanttiset kirkot ovat sallineet eri kastien kristityille erilliset seurakunnat ja hautausmaat, Malkavaara kertoo. Lounais-Intian niin kutsuttujen Tuomas-kristittyjen ryhmä toimii yhden endogaamisen yläkastin tapaan, eli siihen ei lukeudu alakastisia tai daliteja.

Nykyisin kristillinen kirkko kuitenkin tekee valtaosin voimakkaasti työtä kastierottelun lopettamiseksi ja korostaa luonnettaan dalitkirkkona. Malkavaara kertoo, että dalit-teologian voimaannuttava ydinajatus on: Jeesus oli dalit.

Kuva: Näkökulmia ihmisoikeuksiin -julkaisun kansi.

Lue myös:

YK:n ihmisoikeuksien julistus täyttää 70 vuotta – Tuore julkaisu: Uuskonservatismi hyväksyy ihmisoikeudet vain osittain

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.