Israelin väestö ylitti yhdeksän miljoonan rajan – maan väkiluku on yli 11-kertaistunut 70 vuodessa

Tsefat (Safed) Galileassa. Uusia kerrostaloalueita.

Israelin väkiluku oli tämän vuoden alussa 8 972 000, osoittavat valtion viralliset tilastot. Kahden prosentin vuotuisen väestönkasvun johdosta yhdeksän miljoonan asukkaan raja on jo ylittynyt.

Israelin itsenäistyessä vuonna 1948 maan väkiluku oli 806 000. Sen jälkeen maan väestöä ovat kasvattaneet syntyvyys ja ennen kaikkea runsas juutalaisten maahanmuutto. Israelin perustamisesta lähtien maahan on Israelin tilastokeskuksen mukaan muuttanut yli 3,2 miljoonaa ihmistä.

Israelin väkiluku on sen itsenäisyyden aikana yli 11-kertaistunut. Tällainen väestönkasvu on maailmanlaajuisesti poikkeuksellista. Israelia nopeammin väkiluku on toisen maailmansodan jälkeen kasvanut vain joissain Persianlahden öljyvaltioissa, joiden väestöä ovat syntyvyyden lisäksi kasvattaneet ulkomaalaisten vierastyöläisten joukot.

Myös Israelissa on vajaat 200 000 siirtotyöläistä ja laitonta maahanmuuttajaa. Heillä ei ole maan kansalaisuutta eikä heitä lasketa maan väestöön.

Israel on Lähi-idän mittapuulla tarkasteltuna monessa mielessä länsimainen yhteiskunta. Etenkin länsimaisittain sen väestönkasvu on ollut omaa luokkaansa.

Eräiden ennusteiden mukaan Israelin väkiluku olisi vuonna 2048 jo 15,2 miljoonaa. Se olisi paljon maassa, jonka pinta-ala on vajaat 21 000 neliökilometriä. Alue on samaa kokoluokkaa kuin Kainuun maakunta Suomessa.

Maahanmuutto on tehnyt Israelista monikulttuurisen

Tuoreiden tilastojen mukaan Israelin väestöstä 74,3 prosenttia on juutalaisia ja 20,9 prosenttia arabeja. Kohtaan "muut" kuuluu 426 000 ihmistä eli 4,8 prosenttia väestöstä. Ryhmä koostuu ei-arabitaustaisista kristityistä ja muihin etnisiin ryhmiin kuuluvista.

Uskonnollisesti maan vähemmistöt ovat muslimeja (18 prosenttia), kristittyjä (2 prosenttia) ja druuseja (2 prosenttia).

Maailman tällä hetkellä 14,5 miljoonasta juutalaisesta 46 prosenttia asuu Israelissa. Israelin itsenäistyessä maailman silloisesta 11,5 miljoonasta juutalaisesta vain kuusi prosenttia asui Israelissa.

Kaikkialta maailmasta tulleiden, lähtömaittensa eri kieliä puhuvien juutalaisten muodostama pääväestö on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen monikulttuurinen.

Israelin väestönkasvuun vaikuttaneessa juutalaisessa maahanmuutossa erottuu huomattavina tilastopiikkeinä muutamia huippuvuosia. 1940-luvun lopussa ja 1950-luvulla maahan muutti vajaat miljoona juutalaista. He tulivat varsinkin Länsi- ja Itä-Euroopasta sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan muslimienemmistöisistä maista.

Euroopasta tulleet olivat usein holokaustista selvinneitä ja heidän jälkeläisiään. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan juutalaiset muuttivat Israeliin usein siksi, että Israelin itsenäistyttyä monet arabimaat karkottivat juutalaisensa.

Myös Yhdysvalloista on tullut vuosikymmenien aikana paljon siirtolaisia Israeliin. Israelin jälkeen maailman suurin juutalainen väestönosa, noin 5,7 miljoonaa, asuu edelleen juuri Yhdysvalloissa.

Jemenin ja Etiopian juutalaiset noudettiin Israeliin lento-operaatioissa

Vuosina 1949–1950 toteutettiin kuuluisa Operaatio Taikamatto, jossa brittiläiset ja amerikkalaiset lentokoneet noutivat puolisalaisessa operaatiossa noin 49 000 Jemenin juutalaista Israeliin. Joukossa oli myös muutamia tuhansia Djiboutissa ja Saudi-Arabiassa asuneita juutalaisia.

Vuosina 1984 ja 1991 siirrettiin vastaavalla tavalla Etiopiasta parikymmentä tuhatta Beta Israel -heimoon kuulunutta juutalaista.

1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua Israeliin muutti noin miljoona venäjänjuutalaista ja heidän ei-juutalaista perheenjäsentään. Muutto entisen Neuvostoliiton alueelta Israeliin jatkuu, vaikka lukumäärät ovat pienentyneet huippuvuosista.

Muinaisaikojen Israelin kansa ja juutalainen uskonto ovat syntyneet nykyisen Israelin ja Länsirannan alueella. Siellä sijaitsivat runsaat 2 500 vuotta sitten Daavidin ja Salomon sekä Israelin ja Juudan kuningaskunnat.

Juutalainen diaspora alkoi jo antiikin aikana. Juutalaissodan (66–74 jKr.) jälkeisinä vuosisatoina juutalaisten enemmistö asui jo muualla kuin Palestiinassa. Keski- ja uudella ajalla Palestiinassa asui hyvin vähän juutalaisia. Väestön enemmistö oli kristittyjä ja muslimeja.

Nyky-Israelin juutalainen väestö on enimmäkseen 1800-luvun lopulta alkaen maahan muuttaneiden sionististen juutalaisten jälkeläisiä. Toisaalta Jerusalemissa, Hebronissa, Tiberiaksessa ja Safedissa on ollut antiikin ajoista nykypäivään miltei keskeytyksetön pieni juutalainen asutus.

Maahanmuuttajat ovat eriarvoisessa asemassa etnisyytensä perusteella

Israel määrittelee itsensä juutalaisten kansalliseksi kotimaaksi. Periaatteessa kuka tahansa maailman juutalainen voi muuttaa Israeliin ja saada kansalaisuuden helposti. Muiden uskontojen tai etnisyyksien edustajien maahanmuutto ei ole yhtä yksinkertaista.

Israel torjuu jokseenkin täysin vuoden 1948 itsenäisyyssodassa silloisesta Palestiinasta paenneiden arabien sekä heidän jälkeläisten mahdollisuuden muuttaa Israeliin. Taustalla on monia syitä, joista yksi on pelko väestösuhteiden muuttumisesta ei-juutalaisten hyväksi ja siitä seuraavista poliittisista muutoksista.

Toisaalta Israelin itsenäisyyden aikana maasta on muuttanut myös pois satoja tuhansia juutalaisia sekä maan arabikansalaisia.

Israelin väkilukuun lasketaan vuonna 1967 valloitetun Itä-Jerusalemin ja Länsirannan palestiinalaisalueilla sekä Golanilla asuvat vajaat 800 000 juutalaista. Israel on omalla päätöksellään liittänyt Golanin ja Itä-Jerusalemin alueisiinsa, mutta miehitetyn Länsirannan arabiväestöä ei lasketa Israelin väkilukuun.

Vuonna 2018 Israelin väkiluku kasvoi 174 000 ihmisellä. Uusia maahanmuuttajia oli samana vuonna 28 000. Suurimmat lähtömaat olivat Venäjä, Ukraina, Ranska, Yhdysvallat, Aasian maat ja viimeisenä Afrikan maat.

Euroopassa 2000-luvulla uudelleen päätään nostanut antisemitismi on joissakin maissa lisännyt juutalaisten halukkuutta muuttaa Israeliin.

Ultraortodoksiset juutalaiset huolehtivat juutalaisten väestönkasvusta

Israelin arabien syntyvyys on perinteisesti ollut juutalaisia suurempaa, mikä on aiheuttanut maassa myös sisäpoliittisia jännitteitä. Muslimien osuus väestöstä on vuosikymmenten mittaan jonkin verran kasvanut ja juutalaisten enemmistö hieman pienentynyt.

Uusimpien tietojen mukaan erot juutalaisten ja vähemmistöjen syntyvyysluvuissa näyttäisivät olevan tasaantumassa. Kaikkien israelilaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on 3,11 lasta naista kohti.

Juutalaisten naisten kohdalla luku on nyt 3,06 lasta naista kohden eli enemmän kuin vuonna 1996, jolloin se oli 2,59. Vastaavasti Israelin arabinaisten lapsimäärät ovat pienentyneet: kokonaishedelmällisyysluku on nyt 3,11, vaikka vuonna 1996 se oli vielä 4,35 ja vuonna 1980 lähes 6,0.

Ilmiön taustalla on esimerkiksi elintason nousu, mikä yleensä korreloi perheiden lapsiluvun pienentymisen kanssa. Toisaalta juutalaisen väestön keskuudessa hyvin uskonnollisten ultra-ortodoksijuutalaisten osuus on kasvanut voimakkaasti. Näissä perheissä lapsiluku on yleensä huomattavasti suurempi kuin maallistuneissa tai vähemmän uskonnollisissa juutalaisissa ryhmissä.

Israelin väestö on keskimäärin nuorempaa kuin esimerkiksi Euroopassa. Koko väestöstä 0–14-vuotiaita on 28 prosenttia, 15–64-vuotiaita 62,1 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 9,9 prosenttia.

Kuva: Jussi Rytkönen

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.