Jolkkonen: Tiede ja usko puhuvat samasta todellisuudesta

Helsingin yliopisto ja helsingin tuomiokirkko

Luterilaisuus arvostaa tiedettä ja tutkimusta, sanoi piispa Jari Jolkkonen Areiopagi-seminaarissa, jossa käsitellään teologiaa ja tieteellistä maailmankuvaa.

Jolkkonen muistutti puheenvuoronsa aluksi, että tieteen ja uskon välinen suhde jaetaan tavallisesti neljään eri vaihtoehtoiseen vuorovaikutusmalliin. Tieteen ja uskonnon välillä katsotaan olevan joko ristiriita tai erillisyys tai päällekkäisyys tai yhteneväisyys.

Jolkkosen mukaan monissa kirkoissa, myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, on ollut vallalla erillisyysmalli.

– Tästä ei ole mitään opetusviran päätöstä tai dokumenttia, mutta käsitykseni mukaan moni teologi luultavasti edustaa erillisyysmallia tiedostaen tai tietämättä. Siinä pääsee helpolla jakamalla todellisuuden kahtia, uskontoon ja tieteeseen, niin, ettei näiden keskinäisellä suhteella tarvitse vaivata mieltä, ei keskustella eikä tarkistaa omia käsityksiään.

Jolkkosen mukaan malliin sisältyy kuitenkin monia ongelmia.

– Ensiksi todellisuus koetaan jakamattomana, ja tuntuu oudolta ajatella, että teologiset ja luonnontieteelliset väitteet puhuisivat kokonaan eri todellisuudesta, jotka ovat toisistaan irrallisia. Lisäksi on historiallisesti aivan liian kaventavaa rajata kristillinen puhe koskemaan vain mielen sisäisiä kokemuksia ja merkityksiä.

Jolkkonen arvioi, että kristillisen kirkon kannalta erillisyysmalli näyttää tuovan näppärän apologeettisen keinon sanomalla, että kirkon usko, kieli ja käytännöt ovat täysin immuuneja tieteellisen tutkimuksen tuloksille.

– Tosiasiassa hinta tulee liian korkeaksi. Teologia pääsee ghettoon suojaan ja saa, mitä tilaa: elämää ghetossa ja yksinäisyydessä. Jos kristillinen usko ei lausu mitään tosiasiaväitteitä luomakunnasta, ihmisluonnosta tai Jumalasta, voi kysyä, mitä sanottavaa sillä on mihinkään. Jumalapuheesta, jossa korostetaan Jumalan kätkeytymistä ja saavuttamattomuutta, on vain kukonaskel Jumalaan, jota ei ole.

Miten evankelis-luterilainen kirkko sitten asemoituu tieteen ja uskon väliseen vuorovaikutukseen, Jokkonen kysyi esitelmässään.

– Luterilaisuus arvostaa tiedettä ja tutkimusta. Yliopisto on reformaation kehto, jossa uskonpuhdistusliike syntyi. Toisaalta luterilaisuus tunnustaa myös järjen rajoitukset. Se tarjoaa keskitien järkeä halveksivan irrationalismin ja järjen kaiken yli korottavan rationalismin välille.

Jolkkonen uskoo, että erilaisista käsityksistä tiedon hankinnassa ja sen käytöstä huolimatta tiede ja kristillinen usko puhuvat samasta todellisuudesta.

– Se velvoittaa meidät vuoropuheluun.

Areiopagi-seminaarin pääpuhujana on Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori Alister McGrath. Tilaisuudessa julkistetaan McGrathin suomennettu kirja Tieteen ja uskonnon dialogi.

Kuva: Joona Raudaskoski. Areiopagi-seminaari järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa, aivan Helsingin tuomiokirkon kupeessa. Kaksipäiväinen seminaari jatkuu perjantaina 14. tammikuuta.