Jolkkosen uusi piispankaapu on täynnä symboliikkaa – ”Siinä on fyysisesti läsnä myös Jerusalem”

Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen piispankaapu ja -hiippa 2018.

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen otti maaliskuun lopulla ensimmäistä kertaa käyttöönsä uuden, häntä varten räätälöidyn piispankaavun. Jolkkonen kertoo Kotimaa24:lle, että kaavun hankinta on venynyt useista syistä. Aikaisemmin Jolkkonen käytti edeltäjänsä emerituspiispa Wille Riekkisen kaapua. Jolkkonen kertoo, että hiippakunnalla oli tarve uudelle kaavulle.

– Matkustaminen kuluttaa vaatetta jonkin verran enemmän kuin messukasukkaa. Luoja on myös luonut meistä ihmisistä erilaisia ja erikokoisia, ja totta puhuen tämä koskee myös piispanviran haltijoita. Messu ei ole muotinäytös eikä piispa ole mannekiini, mutta on hyvä, jos vaate on riittävän sopiva.

Aluksi Jolkkonen esitti toivomuksen, että Kuopion muotoiluakatemia toteuttaisi valmistamisen oppilastyönä.

– Suunnitelma toteutui, mutta sille ei useista tarjouspyynnöistä huolimatta löytynyt sopivaa valmistajaa. Sitten selvitettiin vaatetuksen hankkimista valmiina hyllytavarana Hollannista tai Italiasta. Tuomiokapituli päätyi lopulta siihen, että se haluaa tukea suomalaista taidekäsityötä, joten se päätti tilata vaatetuksen tekstiilitaiteilija Helena Vaarilta.

Helena Vaarin toteutuksessa yhdistyvät Kolmiyhteinen Jumala, Kuopion hiippakunnan luonto ja Jerusalem.

– Takana olevassa kilvessä kuvattu luonto- ja järvimaisema kertoo Isän Jumalan luomistyöstä. Siinä voi nähdä Kolin kansallismaiseman tai Kallaveden pinnan. Krusifiksi eli Ristiinnaulitun kuva kertoo Pojan sovitustyöstä, ja kelohongan näköisenä se viittaa hiippakunnan karun kauniiseen luontoon.

– Etuosaan ommeltu Pyhän Hengen kyyhkynen muistuttaa siitä, että Pyhä Henki tuo Isän luomistyön ja Pojan sovitustyön läsnä olevaksi seurakunnan keskelle. Hän synnyttää uskon ja yhdistää meidät kolmiyhteiseen Jumalaan.

Kyyhkynen on ommeltu valkoiseksi, jotta se näkyisi myös kirkon takapenkkiin.

– Kaavussa on läsnä fyysisesti myös Jerusalem, sillä etuosaan on kiinnitetty neljä Eilatin kivestä hiottua korukiveä. Ne on louhittu ja tuotu Jerusalemista, josta ilosanoma Kristuksen ylösnousemuksesta lähti liikkeelle. Kiviä on neljä jokaiselle evankelistalle.

– Jerusalem on kaavussa läsnä myös siksi, että Kuopion hiippakunnalla on pitkäaikainen kumppanuussopimus Jerusalemissa päämajaa pitävän Jordanian ja Pyhän Maan evankelis-luterilaisen kirkon kanssa, Jolkkonen kertoo kaapunsa taustoista.

Jolkkonen on itse toivonut, että kaavun yleisväri olisi violetti, joka viittaa nöyryyteen ja katumukseen.

– Erityisen iloinen olen, että Helena Vaari löysi mustikansävyisen violetin. Sehän sopii tämmöiselle marjanpoimijalle ja kertoo muutenkin hiippakunnan luonnosta.

Arvion mukaan kaavun, hiipan ja valkoisen stolan kustannukset ovat noin 10 000 euroa. Lisäksi hankitaan vielä alba ja kolme muuta stolaa kirkkovuoden värein.

– Ikäkaari on arvioitu niin, että tämän pitäisi kestää vuoteen 2040 saakka, Jolkkonen sanoo.

”Ei kovin hurjia toiveita”

Tekstiilitaiteilija Helena Vaari kertoo Kotimaa24:lle, että piispoilla ei ole kovin hurjia toiveita liturgisen vaatetuksensa tai sen värimaailman suhteen.

– Vaatteet ovat ehkä hieman erikoisia, mutta tarpeellisia juhla- ja työvaatteita. Piispanviran liturginen asu ja viran tunnukset kertovat jatkuvuudesta ja kirkon ajattoman sanoman säilymisestä. Toki väreistä, ja siitä, mikä piispalle on symboliikassa tärkeää, keskustellaan yhdessä.

Voisiko kaapu olla pinkki?

– Piispankaapu voi olla myös esimerkiksi punainen, mutta sävynä pinkki voi olla ainakin Suomessa erikoinen. Kullan värisiä piispankaapuja on ollut Suomessakin, arkkipiispalle tehtiin vuonna 1991 kullanhohtoinen piispankaapu suunnittelija ja tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärven toimesta.

Vaari kertoo, että piispankaapuja on hankittu piispoille aina 1700-luvulta asti. Silloin ne tehtiin keskieurooppalaisista kankaista, muun muassa ranskalaisista silkki- ja hopeabrokadeista. 1920-luvulta lähtien piispankaavut ovat olleet lähes aina suomalaista taidekäsityötä.

Kuva: Salla Klemettilä / Bella Photo

Lue myös:

Helena Vaari evankelioi neulalla ja langalla – piispankaavun teko alkoi syksyllä yhdestä toiveesta

32 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Oliko alkuseurakunnan kaitsijoilla vastaavia? Mihin Jeesuksen tai Paavalin ohjeisiin perustuvat? Mitä lienee tullut suunnitteluineen maksamaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Seppo, tekstissä oli maininta, että arviolta noin kymppitonnin vermeet pannumyssyineen. Vielä lisäksi tarttis saada alba ja kolme stolaa kirkkovuoden värein.

    “Jolkkonen on itse toivonut, että kaavun yleisväri olisi violetti, joka viittaa nöyryyteen”

    Kyllä nyt on komiata pasteerailla uusissa vermeissä köyhien edessä niin kovin nöyränä poikana, kun releetkin viestivät äärimmäisestä nöyryydestä. Paavin pojat taitavat vielä nippa, nappa, voittaa prameilussa – nöyryydestä en tiedä.

    Ja sitten vielä väitetään, että kirkolla ei mene taloudellisesti kovin hyvin. Ei tunnu kuitenkaan olevan kovin köyhä eikä kipeä ainakaan Kuopion hiippakunta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Niinpä, violetti oli muuten alunperin esoteerinen ja mystinen symboliväri.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Mopoauton hinnalla Kuopion piispalle kulkuevermeet neljännesvuosisadaksi. Harvalla mopoautolla taitaa päästä niin pitkälle..?

      Oliko kallis? No, ei. Vaikka olisihan tuolla hinnalla saanut esim. täydet vermeet KalPa:n molemmille liigamaalivahdeille (tai ainakin toiselle huippuvarusteet tilaustyönä – katselin vain urheiluliikkeiden nettihintoja, joiden mukaan pelkkä maalivahdin perusmaski maksaa tonnin).. ja maalivahdinhan pitää myös olla nöyrä.

      Niin kuin piispan, joka ei vaatteilla koreile, mutta kantaa vermeissään Kristuksen ylösnousemuksen ja koko kirkon uskon näkyviä merkkejä. Eikä huono idea ollut toteuttaa se suomalaisen käsityötaiteilijan uniikkina työnä. Kirkollinen kulttuuri tukee toista, käsityökulttuuria – ja päinvastoin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Turtiainen: ” Harvalla mopoautolla taitaa päästä niin pitkälle..?”

      Kyllä mopoautolla pitäisi päästä pitemmälle kuin piispan kamppeilla ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että mopoautossa on pyörät, piispan asussa tiettävästi ei ole.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Eikä siitä ole ainakaan uutisessa mainintaa, että piispan asuun kuuluisi rullaluistimia enempää kuin suksiakaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Mopoautolla yli neljännesvuosisadan..? Näkis vaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Voipio sanoo:

    Kimmo Wallentinin “pannumyssyksi” kutsuman piispan hiipan käyttö on tullut kirkolliseen muotiin takaisin vasta aika äskettäin osana ekumeenista harrastusta ja piispuuden korostamista. Nykyisin kaikilla piispoilla taitaa olla hiippa ja kaikki taitavat sen laittaa suurissa kirkollisissa juhlamenoissa päähänsä, mutta kolme-neljäkymmentä vuotta sitten niitä ei juuri näkynyt – jos ollenkaan – luterilaisen kirkon juhlatilaisuuksissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      “Nykyisin kaikilla piispoilla taitaa olla hiippa”

      Mahtaako “hiippa” olla “hiipparin” kantasana.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jan Ahonen sanoo:

      Ainakin muutama vuosi sitten Porvoon ja Turun piispat vetivät “hiipatonta” linjaa.

      Linkki Kotimaan uutiseen: https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/kaksi-piispaa-hylkii-hiippaa/

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Ahonen: “Ainakin muutama vuosi sitten Porvoon ja Turun piispat vetivät “hiipatonta” linjaa.”

      Tuosta tuli mieleeni, että mitenkä kesähelteellä? Kuuma voi tulla noissa vetimissä. Pitäisi varmaan vielä saada ainakin shortsit ja hihaton alba kesäkäyttöön? Päänsuojana voisi olla kulmistaan solmittu kaavun väreihin sointuva nenäliina. Ainakin Hiipaton heinäkuu voisi olla ihan aiheellinen vähän niin kuin tipaton tammikuukin?

      Kyllä sieltä Rooman paavin muotisalongista kantautuu tänne peräpohjolaankin silloin tällöin kaiken maailman kotkotuksia. Pitääkö niitä nyt kaikkia ottaa ihan tosissaan?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Vikström perustelee miksi ei pidä pannumyssyä: “– Syy on lähinnä pragmaattinen. En pidä sen käyttämisestä. Minusta hiippa myös voi antaa kuvan, että piispa ja näin epäsuorasti koko kirkko on jäänne keskiajalta. Lisäksi hiippa korostaa mielestäni liian paljon piispan ja papin välistä eroa. Haluan mielelläni alleviivata, että meillä on vain yksi saarnaamisen ja sakramenttien toimittamisen virka kirkossamme, Vikström perustelee.”

      Fiksu piispa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pietari Kuittinen sanoo:

    Hiispoilla kuuluu olla kunnon piippa!

    Onpa komia tuo sininen tulevaisuua :)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Olisiko hiipan tilalle suomalaisessa asiayhteydessä ollut baskeri sopivampi kahdella kuusi senttiä leveällä ja metrin mittaisilla nauhoilla. Näin baskeria voisi tilanteen mukaan pitää kallistettuna kummallekin puolelle päätä ja tilanteen ja tunteen mukaan myös otsalle ja enemmän takaraivolle. Tuulessa lepattavat nauhat kertoisivat Piispojen vaikeudesta löytää yhteistä kollegiaalista sanaa keskeisiin kysymyksiin joista yksi odottaa ääneen ilmaisemista, eli onko samansukupuolisen avion konsensuksen vahvistamisen pyytäminen ja siinä eläminen syntiä vaiko ei. Kirkolliskokous odottaa vastausta jolloin jahkiminen saadaan loppumaan ja sen tilalle päätös. Baskeria puoltaisi vielä se ettei se tarvitsisi omaa matkalaukkua siirtokuljetuksen ajaksi. Sitten on mahdollista että hiippa on vekitetty niin taidokkaasti ommelsaumoilla että sen saa näppärästi taitettua takataskuun kiireen yllättäessä. Kun sopii joku voisi muistella minkä kautta sukkessio Turkuun oikein tuli kun asia on päässyt mielessä jäähtymään. Evankelis-Luterilainen käsitys seurakunnan opetuksen virasta on toinen kuin Katolisella kirkolla. Tämä tehtävä ei näin ole seurakunnan yläpuolella vaan seurakunta huolehtii että asiaa hoidetaan, ja sen hoitamiseksi kutsutaan ihminen joka huolehtii siitä palvelutehtävänä opetuksessa ja hengellisessä tiennäytössä. Tähän voidaan sitten ymmärtää palvelijan sanan ja sakramenttien hoitamisen asia. Näin kirkollinen pukukoodi ei ole asiaa tärkeimmästä päästä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Pekka: “Olisiko hiipan tilalle suomalaisessa asiayhteydessä ollut baskeri sopivampi kahdella kuusi senttiä leveällä ja metrin mittaisilla nauhoilla.”

      Juu, kannatetaan. Baskerihan on sekä taistelijoiden että taiteilijoiden pään peitto. On siinä piispoilla taiteilemista ja taistelemista, että kirkko pysyisi pystyssä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Ihan söpö.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Oliskohan Jeesus vetäissyt päälleen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Seppo Heinola: “Oliskohan Jeesus vetäissyt päälleen?”

      Tuskin. Noissa Kuopion vermeissä olisi Lähi-idässä tullut nopeasti hiki. Sitä paitsi Kuopion piispakin viihtyy kansan parissa enemmän normivaatteissa – niin kuin Jeesus aikoinaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ai että nuo tahattoman koomiset vermeet eivät olekaan tavallista kansaa varten vaan vain eliittiä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Turtiainen: “Sitä paitsi Kuopion piispakin viihtyy kansan parissa enemmän normivaatteissa”

      Ja ainoastaan silloin kun haluaa korostaa nöyryyttään ja vaatimattomuuttaan pukeutuu kymppitonnin kamppeisiin? Asuun kuuluu tietysti myös rannekello, eikä mikä tahansa, vaan “Patek Philippe” tai vähintään timantein koristeltu “Rolex”, joka tosin alkaa tänä päivänä olla jo vähän rahvaanomainen köyhemmän kansanosan kello.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      S. Heinola: “Ai että nuo tahattoman koomiset vermeet eivät olekaan tavallista kansaa varten vaan vain eliittiä?”

      Eikun juhlatilaisuuksia varten. Ei se Jeesuskaan Kaanaan häissä ollut missään haalareissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Tuo hiippa on muuten påerua pakanallisesta kala-jumala Dagonista ja kohdun symboli-soikiosta ns. Vesica-Piciksestä eli ‘kalanrakosta’, Jonka geometriset suhteet esiintyvät niin luomiskertomuksen ihmisen ja jumalan (45:26) kuin Pietarin kalansaliskertomuksen :265: 153suhteissa, ko suhdeluku on neliöjuuri 3:

    Vesica PiscisKALAN rakko Vesica piscis – symbolissa on kaksi yhtäsuurta ympyrää, joiden keksipisteet ovat toistensa kehillä. Kuvio tunnetaan myös mandorlana, joka on kohdun symboli. Vesica on myös kaikkien muotojen’kohtu’

    Kuvion leveyden suhde sen korkeuteen (kalan ‘pyrstöä’ ei lasketa) on noin 265:153. Suhdelukua 1.73203, on pidetty pyhänä ‘kalan pituutena’ Tämä suhde on myös geometrinen ja luku on itse asiassa neliöjuuri 3. eli 1.73205… (koska jos yhdistät keskipisteet ja kehien leikkauspisteet, saat kaksi tasasivuista kolmiota). Suhde 265:153 on likiarvo neliöjuuri 3:sta. Parempaa likiarvoa ei pienistä kokonaisluvuista voi johtaa.. Luku 153 esiintyy Joh.ev:ssa (21:11) sen kalansaaliin lukuna, jonka Jeesus järjesti Pietarille: tämän on ajateltu viittaavan pythagoralaiseen ajatteluun.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Tämä on niin yksinkertainen ja kansantajuinen selitys, että sen täytyy varmasti olla totta. Ja ilman muuta se oli evankelistojen alkuperäinen tarkoitus kuulijoilleen, joiden maailmassa tuskin oli mitään niin jokapäiväistä kuin pythagoralainen ajattelu ja kolmen neliöjuuri.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Jounin ironia ei oikein pure,sillä on ihan tieteellisiä tutkijoita jotka yhdistävät Pythagoraan ja juutalaiset. http://www.jewishencyclopedia.com/articles/4046-carmel-mount Ja toiseksi yllä esittämäni geometria ja matematiikkaa ovat faktaa ja löytyvät myös faktiseti Raamatusta. ‘Kalastajat’ olivat tosiasiallisesti Platonin akatemiassa opiskeleita Aleksandrian juutalaisia,jotka olivat tulleet kotimaahan valmistelemaan, niin mitä…?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Turtiainen: “Tämä on niin yksinkertainen ja kansantajuinen selitys, että sen täytyy varmasti olla totta. ”

      Uskottavuudessaan ja kansantajuisuudessaan se hakkaa mennen tullen Raamatun “totuuden” taivaineen, helvetteineen, iankaikkisine elämineen, ylösnousemisineen ja neitseestäsyntymisineen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      K. Wallentin: “Uskottavuudessaan ja kansantajuisuudessaan se hakkaa mennen tullen Raamatun “totuuden” taivaineen, helvetteineen, iankaikkisine elämineen, ylösnousemisineen ja neitseestäsyntymisineen.”

      No, niinpä tietysti. Varsinkin antiikin ajan juutalaisuudessa, jonka keskellä nuo tekstit syntyivät.

      Se, mihin Wallentin ja Heinola uskovat, jääköön omaan keskusteluunsa. Raamatun tekstien ymmärtämisessä vähimmäisvaatimus lienee sisälukutaito. Pythagoralaisuus ja neliöjuuret tulevat aivan muualta. Toisin kuin taivas ja helvetti, iankaikkinen elämä ja ylösnousemus tai neitseestäsyntyminen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Ai että nuo tahattoman koomiset vermeet eivät olekaan tavallista kansaa varten vaan vain eliittiä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Risto Voipio,`´ Piispan hiipan käyttö on tullut kirkolliseen muotiin takaisin vasta aika äskettäin osana ekumeenista harrastusta ja piispuuden korostamista. ´´Varmasti näin, Piispuuden korostamiseen hyvin riittää risti vitjoineen, minkä hyvin voisi juhlakirkossa asettaa kasukan päälle merkiksi toimitusmiehen tahi -naisen asemasta yhteisössä. Toivottavasti hiipalla ei haeta korkeampaa katolista hengellistä substanssia jolloin asiaa pitäisi katsoa ja arvioida kirkkokurin näkökulmasta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Turtiainen: “Raamatun tekstien ymmärtämisessä vähimmäisvaatimus lienee sisälukutaito. Pythagoralaisuus ja neliöjuuret tulevat aivan muualta.”

    Minusta vähimmäisvaatimuksiin kylläkin kuuluu myös luetun ymmärtäminen ,ja siksipä Jeesuskin kehottaa heitä ‘joilla ymmärrys on’ laskemaan sen ‘pedon luvun’, joka itse asiasa on sekin pythagoralaista matematiikkaa edustava kolmioluku 36. (Näitä kolmiolukuja on kolminumeroisina Ut:sa juuri kolme kpl !!!) Pythagoars ‘asuukin’ niin Vt.n kuin Ut:n kin tekstissä monissa kerroksissa. Mooseksen nimi משה on P:n teoreeman memo 345 ja Mooseksen Jumalalta saama nimilause ‘Minä olen se mikä ole’n kirjoitettuna h’ epreaksi אהיה אשר אהיה (Ehyeh Asher Ehyeh),saa puolestaan arvon 543. Nyt 543 and 345 saavat ominaisuuksia esim. näin: 3³ + 4³ + 5³ = 216 mikä tarkoittaa aryeh eli Leijona a ja on pythagoralainen ns. täydellinen luku. (6x6x6 myös 216 ja 666 edusta siis Leijonaa joka oli yksi Jeesus symboli) 543 + 345 = 888,mikä on nimen Jeesus Ιησους lukuarvo

    Edelleen אל שדי (El Shaddai, Kaikkivaltias jumala)”) on 345.

    Nimikeen Iesous Cristhos sanat saavat arvot 888 ja 1480 kun nämä asettaa pythagoralaisen kolmion kateetiksi ja hypotenuusaksi on toinen kateetti 1184 ja luvut 888 1184 ja 1480 ovat jaollisia maata tarkoitavansanan הארץ lukuarvolla 296 suhteissa 3 4 5 . (esim 3×296=888) jakaja on sana maa arets 296 siksi, että ko kolmio + sen vastakuva antavat suorakaiteen, joka oli maa-alan symboli (Kuten vaikkapa Suomen lippu) Tällaisenkolmion sivujen neliöt ovat 9 16 ja 25 eli yhtensä 50. Luku 50 vasta sana kala ja kirjainta NUN, joka oli Filon Aleksandrialaiselle pyhän kolmion ja maailmankaikeuden ja elämän symboli. Kolmio, ja Kala soikiona ja Vesica-Pisciksenä ovat vulvan ja kirjainkuvana siittiösolun symboleja Kirjain NUN finaalikirjaimena edustaakin siis juuri pictogramminan siittiötä ja on hämmästyttävästi vanhassa hepreassa siittiön kanssa analoginen http://hashomerisrael2.com/index.php/tag/sperm/

    Mistä pythagoralaisuus tuli Raamattuun? Pythagoras oli itse ollut Babyloniassa samaan aikaan kun sinne karkoitettu Israel ja hän oli perimätiedon mukaan opettanut heprealasia. Ja ylipappi Esran Baabelin vankeuden jälkeen toimittama Tanach saatiin samaan aikaan (n 460 eKr) kun Pythagoraan tunnettu seuraaja matemaatikko ja astronomi Filolaus vaikutti ja kirjoitti ensimäisenä esityksen Pythagoraan opeista. Pythagoralaiset ja heprealaiset ovat voineet hyvin vuorovaikuttaa. Pythagoras on siksi selvästi läsnä tekstissä, että Hermippus jopa väitti, että Pythagoras oli saanut oppinsa Moosekselta. Porphyrius (Vit. Pyth. p. 40) kertoo että kristityt Lysis ja Archippus keräsivät sittemmin eräät keskeisimmistä pythagoralaisista oppeista, jotka kirjallisessa muodossa luovutettiin perinnöiksi heidän perheissään joskin tiukoin määräyksin, että niitä ei tulisi julkistaa. Tämä kannattaa tutkia huolellisesti eikä ylimielisesti: https://www.biblegematria.com/pythagoras.html

    Ilmoita asiaton kommentti