"Joskus media voi käyttää Jumalan ääntä", totesi kardinaali Arborelius vieraillessaan Suomessa

Kardinaali Anders Arborelius

Nyt saatte sanoa mitä tahansa, vaikka kritisoida paavia – mutta vain täällä!

Paavi Franciscuksen sanat jäivät kardinaali Anders Arboreliuksen mieleen. Hän kertoo ne ja nauraa päälle.

Ruotsalainen kardinaali oli mukana pohjoismaalaisten katolisten piispojen seurueessa, joka tapasi paavin kesäkuussa Roomassa. Oli aikaa jutella, Franciscus oli maanläheinen. Hän tarjosi vettä ja näytti, missä on vessa.

Ja sitten letkautti piispoille nuo sanat.

Uusimpien tapahtumien valossa paavin arvosteleminen ei ole pelkkä vitsi. Hän on saanut osakseen ankaraa kritiikkiä myös omasta lähipiiristään.

Katolisessa kirkossa tulee ilmi yhä uusia tapauksia, joissa papit ovat käyttäneet lapsia seksuaalisesti hyväkseen. Joidenkin väitteiden mukaan Franciscus tiesi yhdysvaltalaista kardinaalia Theodore McCarrickia vastaan esitetyistä syytöksistä mutta sulki niiltä silmänsä. Toisten mielestä paavin syyttäminen on konservatiivien yritys päästä eroon liberaalista Franciscuksesta.

– Katolinen kirkko käy läpi puhdistautumisprosessia. Siitä voi tulla pitkä ja vaikea, kardinaali Arborelius sanoi vieraillessaan Suomessa viime viikolla.

***

Anders Arborelius on tukholmalainen katolisen kirkon piispa. Viime vuonna hänet nimitettiin kardinaaliksi kaikkien aikojen ensimmäisenä pohjoismaalaisena. Kardinaalit ovat paavin lähimpiä neuvonantajia, eräänlaisia katolisen kirkon prinssejä.

Keskeistä tarkoittava latinan termi cardinalis on johdettu oven saranaa tarkoittavasta sanasta cardo. Teorian mukaan nimi juontuu siitä, että Jeesus lupasi Pietarille taivasten valtakunnan avaimet ja paavi piti itseään Pietarin seuraajana. Kardinaalit ovat siis saranoita taivasten valtakunnan ovessa.

Arboreliuksen nimittäminen kardinaaliksi on osa paavi Franciscuksen politiikkaa, jolla hän pyrkii tekemään avustajajoukostaan entistä monipuolisemman. Marginaalit ovat paaville tärkeitä. Nimitykseen saattoi vaikuttaa sekin, että kaksi vuotta sitten paavi osallistui reformaation merkkivuoden päätapahtumaan Arboreliuksen kotikentällä Ruotsissa.

Vatikaanin hallinnossa toimivat kuuriakardinaalit saattavat tavata paavia viikoittain. Arborelius vaikuttaa ulommalla kehällä. Hän laskeskelee tapaamisia olleen kuitenkin puolen tusinaa.

Arboreliuksen mielestä se, että Pohjoismaat saivat oman kardinaalin, tiivisti alueen katolilaisten yhteyttä Roomaan. Alle 80-vuotiaat kardinaalit, joita on korkeintaan 120, valitsevat seuraavan paavin. Arborelius on nyt 69-vuotias.

Paavi myös käytännössä valitaan kardinaalien joukosta. Voisiko seuraava paavi olla ruotsalainen?

– Ei, sitä en usko, Arborelius totesi tavatessaan suomalaisia toimittajia vierailunsa yhteydessä.

***

Arboreliuksen mukaan Pohjoismaat elävät jälkisekulaaria kautta, jossa kaipuusta Jumalaa kohtaan uskalletaan taas puhua. Kardinaalin mielestä kaikissa kristillisissä kirkoissa on evankelioinnin aika.

– Ihmiset haluavat kuulla todistuksia, toistensa kokemuksia. Yksilöllisessä yhteiskunnassa on tärkeää ohjata ihmisiä yhteisöihin, Arborelius sanoi Helsingin Ritarihuoneella pitämässään esitelmässä.

Kardinaalin mukaan kristittynä elämisen tekee hankalaksi se, että nykyään kaikki on suhteellista ja tasa-arvon vaatimus on ehdoton. Kenenkään ei ole helppo sanoa, että oma vastaus olisi ainoa oikea.

Arborelius väittää, että ekumeniasta on tullut tässä ajassa erityisen tärkeää. Hän nostaa esiin kaksi asiaa, joissa kirkot tekevät Ruotsissa yhteistyötä. Ne ovat pakolaisten auttaminen ja rukous, siis sosiaalinen työ ja hengellisyys. Opillisissa kysymyksissä on yhä erimielisyyksiä.

Kardinaalin mielestä paavi Franciscusta pidetään aiempia paaveja useammin kaikkien kristittyjen edustajana. Arborelius uskoo, että syynä on Franciscuksen profeetallinen profiili, paluu evankeliumiin ja yksinkertaisuuteen.

***

Katolisella kirkolla on Ruotsissa kirkon oman ilmoituksen mukaan 119 000 jäsentä.

Määrä kasvaa siirtolaisuuden takia. Katolilaiset jakavat kirkkoja luterilaisten kanssa. Kirkkoja on myös ostettu.

Arboreliuksen mukaan katolisella kirkolla on Ruotsissa kuitenkin jatkuva riski jäädä yhden sukupolven kirkoksi. Luterilaisessa ja maallistuneessa maassa vähemmistöuskontoon sitoutuminen vaatii vahvaa valintaa.

Anders Arborelius kääntyi itse katolilaiseksi 20-vuotiaana. Hänet on kastettu lapsena luterilaisessa kirkossa. Omien sanojensa mukaan hän uskoi aina, mutta löysi yhteisön vasta katolisesta kirkosta. Arboreliuksesta tuli pappi vuonna 1979 ja piispa vuonna 1998.

Viime vuonna Fokus-lehti valitsi Arboreliuksen vuoden ruotsalaiseksi. Valintaa perusteltiin sillä, että hän osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun, toimii pelottomasti vähemmistökirkon piispana ja tuo yhteen maahanmuuttajia ja syntyperäisiä ruotsalaisia.

***

Maailmanlaajuisesti katolisen kirkon pitäisi nyt löytää tiensä takaisin ykseyteen paavin ympärille, vaikka skandaalit jakavat kirkkoa vahvasti, Arborelius ajattelee.

– Hyväksikäyttötapaukset aiheuttavat hajaannusta, sillä ihmiset selittävät asian itselleen eri tavoin, kardinaali toteaa.

Arboreliuksen oma kanta on, että seksuaalista hyväksikäyttöä ei ole otettu riittävän vakavasti. Hän toistaa paavi Franciscuksen sanat siitä, että kirkossa ilmennyt hyväksikäyttö on paholaisen tekoja. Kardinaali huomauttaa, että hyväksikäyttöä on kaikkialla yhteiskunnassa, mutta kirkossa se johtaa uskonkriiseihin.

Selvitysten tie on käytävä läpi, Arborelius katsoo. Siinä julkisuus on apuna.

– Joskus media voi käyttää Jumalan ääntä.

Kuva: Jani Laukkanen. Paavi Franciscus nimitti viime vuonna Anders Arboreliuksen historian ensimmäiseksi pohjoismaalaiseksi kardinaaliksi. Kardinaalit ovat paavin lähimpiä neuvonantajia.

Lue myös:

Kardinaali Anders Arborelius valittiin Fokus-lehden vuoden ruotsalaiseksi

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.