Jumalan nimeen vannominen loppuu tuomioistuimissa

Käsi raamatulla Minerva Seppälän kuvaamana 2.2.15

Ensi vuoden alusta alkaen todistajat eivät enää vanno tuomioistuimissa kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan kautta puhuvansa totta, mikäli eduskunta hyväksyy torstaina todistelua koskevan lakiuudistuksen esitykset. Kaikki todistajat sekä tuomioistuimissa kuultavat asiantuntijat antavat jatkossa samanlaisen, uskontoneutraalin vakuutuksen, jossa he lupaavat kunniansa ja omantuntonsa kautta kertoa totuuden.

Aikaisemmin lainsäädännössä oli määritelty, että todistajan valaa ei voi vannoa tai sitä vastaavaa vakuutusta antaa, jos henkilö on tylsämielinen tai sieluntoiminnaltaan häiriintynyt. Uudistetuissa säädöksissä puhutaan henkilöstä, jonka henkinen toiminta on häiriintynyt niin, ettei hän ilmeisesti ymmärrä vakuutuksen merkitystä.

Työryhmän sihteeri, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, saako todistaja nykyään valita vapaasti tuomioistuimissa, antaako vakuutuksen vai vannooko valan?

– Nykyisin todistaja voi valita vapaasti valan ja vakuutuksen välillä. Oikeudenkäymiskaaren (OK) 17 luvun 29 §:n mukaan uskontokuntiin kuulumaton antaa vakuutuksen, mutta säännöksellä ei ole nykyisin merkitystä, koska uskonnonvapauslain 5 §:n mukaan todistajalla on valitsemisoikeus.

Vannotaanko vala edelleen vanhaan tapaan käsi Raamatulla vai ovatko Raamatut jo poistuneet oikeussaleista?

– Nykyisessä laissa ei edellytetä, että vala olisi vannottava käsi Raamatulla tai että oikeussalissa sellainen olisi ylipäätään oltava. Ymmärtääkseni tässä suhteessa käytännöt vaihtelevat eri tuomioistuimissa. Uusissa oikeussaleissa ei välttämättä ole mitään sijoituspaikkaa Raamatulle, kun taas vanhemmissa on.

Miksi päädyitte toimikunnassa ehdottamaan valasta luopumista?

– Hallituksen esityksen perusteluissa on tätä käsitelty suhteellisen laajasti. Ehdotuksen mukaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan tavoin luovuttaisiin todistajan ja asiantuntijan Jumalan kautta antamasta valasta. Kuultavien yhdenmukaisen kohtelun ja uskonnonvapauden kannalta voidaan pitää perusteltuna, että henkilöä kuullaan neutraalin vakuutuksen nojalla. Uskonnon ja omantunnon vapauteen liittyy ajatus moniarvoisesta ja suvaitsevasta yhteiskunnasta.

– Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa. Ylipäätään henkilöllä ei ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan. Uskonnollista vakaumusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain mukaan niin sanottuja arkaluonteisia tietoja. Tällaiset tiedot kuuluvat myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen mukaan erityisen suojan piiriin. Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa.

– Perustuslakivaliokunta on todennut, että valaa ja vakuutusta käytetään erilaisiin julkisen vallan tarpeisiin tilanteissa, joissa on välttämätöntä esimerkiksi korostaa tietyn tehtävän hoitamiseen liittyviä periaatteita tai vakuuttua annetun tiedon oikeellisuudesta. Julkisen vallan suhtautumisen tällaiseen juhlamuotoiseen lupautumisen muotoon tulisi olla uskonnollisesti neutraalia.

– Käytännössä johonkin muuhun kuin evankelis-luterilaiseen uskontokuntaan kuuluvalla henkilöllä voi olla vaikeuksia ymmärtää, mitä jumalaa valassa tarkoitetaan, varsinkin jos oikeussalissa on Raamattu. Henkilön voi olla vaikeata valita valan ja vakuutuksen välillä, jos vala ymmärretään painoarvoltaan vakuutusta merkityksellisemmäksi. Tästä voi seurata aiheetonta painetta antaa vala, vaikka tällaista etusijajärjestystä ei laissa ole tarkoitettu asettaa. Menettelyn joutuisuuden kannalta pelkän vakuutuksen käyttäminen on myös eduksi.

Poistuuko myös tuomarin vala tässä yhteydessä?

– Tuomarin valaa ei tässä yhteydessä ole käsitelty. Kuitenkin parhaillaan valmistellaan tuomioistuinlakia, johon asiasta otettaisiin säännös. Asiasta annetun mietinnön mukaan tuomari antaisi vastaisuudessa vakuutuksen eli tuomarin valasta luovuttaisiin. Nykyisin tuomarin vakuutus on valan vaihtoehto.

Suomeenkin mahdollisuus todistaa anonyymisti

Merkittävin uudistus esityksessä koskee mahdollisuutta todistaa jatkossa anonyymisti tietyissä erityisen vakavia rikoksia koskevissa asioissa. Se lisäisi todistajien turvallisuutta ja helpottaisi näytön hankkimista vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Anonyymi todistaminen on mahdollista Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa sekä useissa EU-maissa.

Todistajan henkilöllisyys voitaisiin tuomioistuimen päätöksellä salata jatkossa, jos rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja jos se on välttämätöntä todistajan tai hänen läheisensä hengen ja terveyden suojaamiseksi.. Tällainen enimmäisrangaistus on säädetty esimerkiksi henkirikoksesta, törkeästä huumausainerikoksesta ja törkeästä ihmiskaupasta.

Lisäksi todistajan henkilöllisyyden salaaminen olisi sallittua ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa jutuissa, vaikka niissä enimmäisrangaistus on alempi, kuusi vuotta vankeutta. Näihin rikoksiin liittyy tyypillisesti vakavaa järjestäytynyttä ja usein myös kansainvälistä rikollisuutta, jonka yhteydessä voi esiintyä vakavaa uhkailua.

Oikeusministeriö asetti marraskuussa 2010 toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Toimikunnan mietintö valmistui marraskuussa 2012. Sen jälkeen ehdotus on ollut hallituksen, perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan käsiteltävänä. Esitys menee eduskunnan täysistuntoon käsiteltäväksi ja lopullisesti hyväksyttäväksi nyt torstaina 5. helmikuuta. Uusien lakien on määrä tulla voimaan vuoden 2016 alussa.