Jussi Lähde: Neljäs sija vaalien myrkkypilleri

Eduskuntavaalien viimeinen kampanjaviikko on käynnissä.

Politiikan kommentaattori, toimittaja ja kirjailija Jussi Lähteen mielestä paine viimeisen viikon politiikan tv-tentteihin ei ole koskaan ollut niin kova kuin se on nyt. Taistelu kakkospaikasta käy erittäin kuumana Antti Rinteen (sd), Alexander Stubbin (kok) ja Timo Soinin (ps) välillä.

– Television rooli tullaan aina jälkikäteen selvittämään ratkaisevaksi, mutta tällä kertaa se on todennäköisesti hyvin ratkaiseva.

Puheenjohtajilta odotetaan tv:ssä vain ja ainoastaan onnistumista.

Juha Sipilän (kesk) kohdalla paineet ovat aivan valtavat, mutta nyt täytyy muistaa kuitenkin se, että osaltaan Keskustan voima lähtee siitä, että on kulunut niin pitkä korpitaival siitä, kun keskustalaiset ovat kotipihapiirin ulkopuolella vaaliteltoilla voineet röyhistää rintaansa ja sanoa olevansa keskustalaisia.

Lähde toteaa, että Sipilä ja Rinne ovat nyt ensi kertaa todellisessa median läpivalaistuksessa. Iso kysymys on se, alkaako heidän viestinsä jossain vaiheessa kulua puhki.

Sipilää on syytetty muista puolueista siitä, ettei hän oikein sano mitään tai ei ota yksityiskohtiin kantaa.

– Sitä on vaikea sanoa suureksi synniksi tilanteessa, jossa kukaan muukaan puoluejohtaja ei ole kyennyt sanomaan yhtään mitään, Lähde kuittaa.

Kyhnytystä keskustan kylkeen

Tv-työn ohella tärkeää on jalkatyö eli työ vaalikentillä.

– Puolueet, joiden väki aloittaa kampanjoinnin tuntia aikaisemmin ja lopettaa tuntia myöhemmin kuin muut, menestyvät aina hyvin. Tämä on se viidenkymmenen kilometrin hiihdon viimeinen kymppi, joka nyt alkaa. Se, miten hyvin puoluejohtajien viesti resonoi puolueen vaalityötä tekevien kanssa, on ihan äärettömän ratkaisevassa roolissa.

Keskusta on tällä hetkellä isossa gallup-johdossa. Lähde vertaa muiden puolueiden suhdetta keskustaan amerikkalaisista kaappaus- ja panttivankitilanteista tuttuun hokemaan ”Nobody moves, nobody gets hurt” eli vapaasti suomentaen, jos ei tee mitään, ei tapahdu vahinkoja.

– Tämä tuntuu olevan kaikkien keskustan kylkeen kyhnyttävien puolueiden linja. Uusia poliittisia ideoita ei ole nähty.

Maailmassa tapahtuu paljon asioita, joiden aikataulutuksella ei ole mitään tekemistä Suomen vaalien kanssa.

– Tilanne on niin äärettömän herkkä Suomessa ja ollaan niin pienillä marginaaleilla liikkeillä kannatuksessa, että mikä tahansa merkittävä kansainvälinen uutinen tämän viikon aikana aina torstaihin asti, saattaa muodostua ratkaisevaksi.

Neljäs syö vain armopaloja

Julkisuudessa spekuloidaan suurella kiihkolla hallituspohjasta. Keskustan Juha Sipilä on välttänyt viimeiseen saakka spekuloimista asialla. Käydään vaalit ensin, hän viestii yhtenään.

Jussi Lähteen mukaan neljänneksi vaaleissa jäänyt suuren puolueen puoluejohtaja on hyvin todennäköisesti puoluejohtajauransa päätepisteessä.

Soinikin?

– Kyllä. Se pitää nyt nähdä, että neljänneksi jääminen tarkoittaa sitä, että pöydästä syödään vain armopaloja.

– Ja kun seuraava hallituskausi on suurten ratkaisujen aikaa niin puolue, joka on niissä oppositiossa, on kerta kaikkiaan kauhistuttavassa tilanteessa. Seuraavan neljän vuoden aikana neljänneksi jääneen puolueen puheenjohtaja tulee äärettömän suurella todennäköisyydellä vaihtumaan. Niin puolueet toimivat. Jos perussuomalaiset on todella puolue, kyllä se tarkoittaa sitä, että Soini tullaan haastamaan tai hän itse tekee johtopäätökset.

Jussi Lähteen mukaan puoluetoimistojen ytimissä vaalien neljättä sijaa pidetään tällä hetkellä myrkkypillerinä.

Vaalien kakkossija on yhtä lailla merkittävä sija, positiivisessa mielessä.

– Toiseksi suurimmalla puolueella on mahdollisuus päästä keskustan kanssa kahdenvälisiin keskusteluihin ja muodostamaan hallituksen runko ja ydin, johon sitten valikoidaan lisäosia. Keskustan ja toiseksi suurimman puolueen välisen luottamuksen täytyy olla niin luja, että yksikään hallituspuolue ei voi eroamalla uhata Sipilää.

Kun hallitusta lähdetään rakentamaan, ensin pitää Lähteen mielestä löytyä sellainen luottamus, joka kantaa neljä vuotta niin että nyt eletyn neljän vuoden traumat eivät toistu.

Tuntematon strategi-Sipilä

Liikkuvia äänestäjiä on yhä paljon. Lähde huomauttaa, että sekin mahdollisuus on, että viime hetken vyöry menisikin keskustan laariin.

– Jos viime hetken vyöry on keskustan vyöry ja keskustan eduskuntaryhmästä tulee jonkin verran nyt ennustettua suurempi, se voi taas aiheuttaa ihan uudenlaisen ongelman eli sen, että pääministeripuolue ei kuitenkaan voi olla hallituksen sisällä määräävän kokoisessa asemassa.

– Otetaan hypoteettinen oletus, että suurimman puolueen paikkamäärä nousisi niin suureksi, että se olisi vaikka 60. Yhtäkkiä voidaan olla tilanteessa, jossa hallitukseen tarvitaan taas kovin laaja pohja, mutta eri syystä kuin viimeksi eli siitä, että hallituksen sisäinen tasapaino säilyy. Hallituksen sisälläkin pitää olla tasapaino, tästä syystä voisi olla vaikkapa viisi puoluetta hallituksessa.

Lähde pitää hyvin todennäköisenä, että hallitusneuvottelut aloitetaan pohtimalla kolmen suuren puolueen koalitiota. Jos ei luotettavan ja toimivan oloista ratkaisua synny, tämä ei ole ainoa vaihtoehto.

– Vaalien jälkeen tulemme tutustumaan strategi Juha Sipilään. Se on mielenkiintoista, koska sitä puolta Sipilästä kukaan ei vielä tunne.

Jos hallituksessa olisivat keskustan ja perussuomalaisten ohella kokoomus tai demarit, kumpi niistä on hallituspaikkaa lähempänä?

– Tämä on asia, joka tiedetään vain yhdessä paikassa, ja se paikka sijaitsee Juha Sipilän korvien välissä.

”Toivon toimintakykyisempää oppositiota”

Myös se on kiinnostavaa, millainen oppositio Suomeen muodostuu, ja kuinka toimintakykyinen tai yhtenäinen se on.

Jyrki
Kataisen (kok) hallituksen alkutaivalta leimasi yksi merkillinen seikka. Se oli opposition kyvyttömyys yhteistyöhön. Se on yksi syy siihen, että Kataisen hallitus ei koskaan hitsautunut yhteen. Perussuomalaisten ja keskustan luokaton yhteistyö oppositiossa on yksi niistä syistä, jonka vuoksi Kataisen hallitus ei koskaan kehittynyt paineessa eikä joutunut myöskään myymään ratkaisujaan omille kannattajilleen niin, että niitä olisi siellä riittävästi ymmärretty.

Jos esimerkiksi vihreät jäisi oppositioon, Lähteen mielestä olisi kiinnostavaa seurata, tekisikö se enemmän yhteistyötä kokoomuksen vai vasemmistoliiton kanssa.

– Toivon suomella toimintakyykyisempää hallitusta ja ennen kaikkea toimintakykyisempää oppositiota, hän tiivistää.

Lähde pitää mahdollisena, että ministereiksi päätyy tulevassa hallituksessa nykyisiä ministereitä kokeneempia poliitikoita. Tähän painetta ovat hänen mielestään luomassa hallituksessa tehdyt kokoomuksen ja sdp:n ministerivaihdokset.

Tunnelmia vaalikentiltä

Jussi Lähde on kierrellyt vaalikentillä turuilla ja toreilla aistimassa kampanjatunnelmia. Hänen kokemuksensa näiltä areenoilta on, että Keskusta on nyt tilanteessa, jossa se voi käyttää aikaansa oman viestinsä eteenpäin viemiseen.

– Sdp:n puolella on edelleen jännittävä tilanne, että siellä on pieni myötäinen vire, mutta se ei ole vieläkään oikein lähtenyt. Vielä ei voi tuulesta puhua.

Lähteen havainnon mukaan Perussuomalaisten potentiaalisille äänestäjille Timo Soinin ”uusi valtiomiesolemus” on asia, johon vaalityötä tekevä väki ei oikein osaa resonoida.

– Perussuomalaisten kohdalla luulen myös, että kansalaisten odotukset ehdokasasettelusta olivat korkeammalla – että siellä olisi uusia kiinnostavia vahvan kokemustaustan omaavia ehdokkaita. Kun näin ei ole kovin suuressa määrin, siellä on tiettyä pettymystä.

Kokoomuksen vaalikojuilla Lähde on aistinut, että heillä on tällä hetkellä pahan olon ukkosenjohdattimen epäkiitollinen asema.

– Kokoomus on ollut vastaavassa tilanteessa edellisen kerran 1990-luvun laman aikana. Hyvä ystäväni, joka on pitkään tehnyt kokoomuksen vaalityötä, sanoi että heidän aikansa menee pitkälti sellaisten ihmisten kanssa keskustellessa, jotka eivät ole koskaan kokoomusta äänestäneet eivätkä tule äänestämään.

Lähteen tutina Helsingistä on, että vihreät saattavat yltää hyvään vaalitulokseen.

– Helsingissä näyttää siltä, että ehkä ensimmäistä kertaa muista puolueista vuotaa kannatusta vihreille ja vuoto tapahtuu nimenomaan yli 50-vuotiaissa äänestäjissä. Muualla Suomessa minulla ei ole tämäntyyppistä havaintoa.

Kuva: Olli Seppälä

Edellinen artikkeliSurukonferenssissa käsitellään kuoleman kohtaamista työssä
Seuraava artikkeliTansanian muslimit ja kristityt vaalivat tietoisesti rauhaa

Ei näytettäviä viestejä