Kahdeksan edustajan aloite jatkoon – "Uusi vaalitapa estäisi kirkon kahtiajaon toisella kierroksella"

Kirkolliskokous 15.5.2018

Kirkolliskokous päätti maanantaina, että edustaja-aloite kirkon uudesta vaalitavasta etenee yleisvaliokuntaan. Aloitteen oli allekirjoittanut kahdeksan kirkolliskokousedustajaa.

Patrik Hagman, esität seitsemän muun kirkolliskokousedustajan kanssa, että kirkon pitäisi ottaa käyttöön uusi vaalitapa. Millainen se olisi?

– Ehdotamme järjestelmää, jossa valitsija laittaa ehdokkaat paremmuusjärjestykseen. Jos parasta ehdokasta ei valita, ääni siirtyy toiseksi mieluisimmalle ehdokkaalle. Vaali ratkeaa yhdellä kierroksella, eikä listoilla ole merkitystä. Tapaa käyttävät anglikaaninen kirkko ja Suomessa vihreä puolue.

Miksi siirtoäänivaali olisi parempi kuin nykyinen vaalitapa?

– Se ehkäisisi kahtiajakoa, koska toiselle vaalikierrokselle eivät seuloutuisi konservatiivi ja liberaali ehdokas. Sukupuoli- ja ikäjakauma laajenisivat, sillä äänestäjä voisi laittaa ensimmäisille sijoille vaikkapa kaikki nuoret ehdokkaat. Nyt tietokoneaikana ääntenlaskukin on helppoa.

Ehdotatte, että vaalia käytettäisiin aluksi piispanvaaleissa ja kirkolliskokousvaaleissa, myöhemmin ehkä myös seurakuntavaaleissa. Miten seurakuntalaisten äänestysaktiivisuuteen vaikuttaisi se, jos heidän pitäisi asettaa järjestykseen kokonainen lista ehdokkaita?

– Toivottavasti se johtaisi sitoutumiseen, sillä tavallisilla äänestäjillä olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa. Äänestäjä voi asettaa järjestykseen niin monta ehdokasta kuin haluaa.

Miksi ette kannata kansanvaalia piispan ja kirkolliskokouksen valintaan?

– Se vaatisi kampanjointia, johon vain puolueet pystyvät. Ruotsin kirkossa kansanvaali on ollut katastrofi. Viime vaaleissa se johti vain yritykseen pitää ruotsidemokraatit poissa vallasta.

Aloitteen allekirjoittivat myös Lauri Palmunen, Arto Antturi, Sami Ojala, Markku Orsila, Marjaana Toiviainen, Jouni Turtiainen ja Björn Vikström. Mikä teitä yhdistää?

– Haluamme tehdä kirkosta paremman pienellä tavalla, joka ei liity kirkkoa jakaviin kysymyksiin.

Kirkolliskokous päätti maanantaina, että edustaja-aloite etenee yleisvaliokuntaan.

Kuva: Pasi Leino. Patrik Hagman kuvassa selin keskellä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

4 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    Hienoa. Olen henk.koht. ollut jo pitkään sitä mieltä, että Single Transferable Vote -siirtoäänijärjestelmä on ainoa keino “eheyttää” myös yhteiskunnallista demokratiaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouko Halttunen sanoo:

    Kannattaa harkita tarkoin miksi muuttaa äänestystapaa. Äänestysten polarisaatio ei liene perusteltu. Tohtori Maija Setälän mukaan äänestys vaikuttaa demokratian luonteeseen, demokratian vahvistamiseen ja elävöittämiseen, legitimiteettiin ja puoluejärjestelmään Vastoin yleistä luuloa äänestäjäkuntaa polarisoivat äänestykset ovat toimivan demokratian tunnusmerkki. Vapaissa poliittisissa oloissa tärkeät ja laajat aiheet näyttävät johtavan polarisaatioon ja diktatuureissa yksimielisyyteen. Näinhän on tapahtunut kansanäänestyksissä.

    Ei uusi vaalitapa välttämättä poista polarisaatio-ongelmaa voi johtaa junttaukseen. Eikä se poista tosiasiaa että kirkossa vaikuttaa kaksi vähemmistöryhmää konservatiivit = Vanhan testamentin kristityt ja liberaalit = Uuden testamentin kristityt

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Jouko Halttunen: “Eikä se poista tosiasiaa että kirkossa vaikuttaa kaksi vähemmistöryhmää konservatiivit = Vanhan testamentin kristityt ja liberaalit = Uuden testamentin kristityt”.

      Mielenkiintoinen näkemys. Mihin tämä erottelu VT:n ja UT:n kristittyihin mahtaa perustua?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Ehdotettu vaalitapa sopii erittäin hyvin henkilövaaleihin, esim. piispan vaaliin, koska tällöin on paras ehdokas semmoinen, joka kelpaa mahdollisimman laajalle joukolle valitsijoita. Tällöin hän voi toimia sillanrakentajana ja sovittelijana pitääkseen riitelevää laumaa koossa. Nykyinen vaalitapa johtaa helposti siihen, että valinta tapahtuu niukalla enemmistöllä ja vähemmistö kokee joutuneensa ylikävellyksi. Sen sijaan monijäsenisten luottamuselinten vaaliin se sopii paljon huonommin, niissä pikemminkin eri intressiryhmien tulisikin saada kannatustaan vastaava osuus paikoista.

    Ilmoita asiaton kommentti