Kaksi piispaa hylkii hiippaa

Piispat_alttarilla_Espoo420

Sunnuntaina vietetyssä Espoon hiippakunnan uuden piispan Tapio Luoman vihkimyksessä moni kiinnitti huomioita siihen, että vihkimisen toimittaneen arkkipiispa Kari Mäkisen vieressä seisoneet Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström ja Turun hiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala eivät käyttäneet piispan päähinettä, hiippaa.

Kotimaa24 tiedusteli molemmilta piispoilta, onko päähineen poisjäämisen syy sen katoaminen tai jokin muu käytännöllinen vai jotakin estetiikan, etiikan tai teologian saralle liittyvää. Vikström kertoo, ettei ole käyttänyt hiippaa oman vihkimyksensä jälkeen. Hän paljastaa suoraan päällimmäiseksi syyksi haluttomuuden pukeutua ”outoon päähineeseen”.

– Syy on lähinnä pragmaattinen. En pidä sen käyttämisestä. Minusta hiippa myös voi antaa kuvan, että piispa ja näin epäsuorasti koko kirkko on jäänne keskiajalta. Lisäksi hiippa korostaa mielestäni liian paljon piispan ja papin välistä eroa. Haluan mielelläni alleviivata, että meillä on vain yksi saarnaamisen ja sakramenttien toimittamisen virka kirkossamme, Vikström perustelee.

Turun piispa Kaarlo Kalliala kuittaa kysmyksen osaltaan lyhyesti toteamalla, että hiippa tuskin antaa mitään olennaista lisäarvoa piispan juhla-asuun.

Piispan hiipan eli mitran symboliikka on peräisin kuninkaan kruunusta. Sekä idän että lännen kirkoissa mitran käyttö juontaa juurensa varhaisen kirkon aikoihin. Mitran, samoin kuin muiden piispallisten symbolien käyttö vaihtelee suuresti luterilaisessa maailmassa. Esimerkiksi Ruotsissa mitran käytössä on pitkä perinne kun taas Norjassa mitraa ei käytetä. Suomessa hiippa oli pitkään poissa, kunnes se palasi Lauri Ingmanin tullessa arkkipiispaksi vuonna 1930. 

Edellinen artikkeliKaksi alle 30-vuotiasta kirkolliskokoukseen
Seuraava artikkeliTyöryhmä etsii keinoja kirkon ykseyden vahvistamiseksi

Ei näytettäviä viestejä