Kantelu mittaa papin sananvapauden rajoja Mikkelissä

Lappeenrannan Sammonlahden seurakunnan kappalainen Maarit Hirvi odottelee Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin päätöstä itseään koskevassa kantelutapauksessa. Kantelun poiki heinäkuussa Hirven Etelä-Saimaa-lehdessä julkaistu mielipidekirjoitus, jossa hän puolusti tasa-arvoista avioliittolakia ja kertoi olevansa valmis vihkimään samaa sukupuolta olevat parit avioon.

Kantelussa vaaditaan tuomiokapitulin julkista irtisanoutumista Hirven näkemyksistä sekä tämän siirtämistä pois papin tehtävistä, kunnes hän "aidosti palaa kristilliseen opetukseen". Hirven ajatuksia kantelussa pidetään "vakavana eksytyksenä ja viettelyksenä".

Hirvi sanoo juuri palanneensa puolitoista kuukautta kestäneeltä sairaslomalta selkäleikkauksen vuoksi. Hän kertoo Kotimaa24:lle monen seurakuntalaisen luulleen, että hän on saanut potkut.

– Odotan, että en saa tästä asiasta huomautusta tai varoitusta. Olen omassa vastineessani viitannut muun muassa arkkipiispan ja Helsingin hiippakunnan dekaani Reijo Liimataisen puheenvuoroihin, Hirvi sanoo.

Hän muistuttaa, että kyseessä on sanavapauden harjoittaminen asiassa, josta ei ole olemassa sen enempää eduskunnan säätämää lakia kuin kirkon päätöstäkään.

Mikkelin tuomiokapitulin lakimiesasessori Jyri Klemola sanoo Kotimaa24:lle, että kaikki pappia koskevat kantelut on kapitulissa tavalla tai toisella käsiteltävä. Jos kantelu on selkeästi aiheeton ja sisällöltään köykäinen, sen osalta yksinkertaisesti todetaan, että se ei anna aihetta toimenpiteisiin. Hirven tapaus kuitenkin eteni jatkopohdintaan.

Klemola ei kommentoi prosessia, koska sen käsittely on vielä kesken.

Jyri Klemola sanoo, että kantelun käsittely riippuu siitä, mistä valitetaan. Jos kantelu koskee esimerkiksi kirkon opista poikkeamista, kapitulin tehtäväksi jää tutkia, pitääkö väite paikkansa. Hänen mukaansa kanteluiden laatijat eivät aina välttämättä ymmärrä, mihin kantelulla voidaan vaikuttaa.

– Kantelun kautta ei esimerkiksi voi muuttaa kantelijan mielestä huonoja tai vääriä päätöksiä. Sitä varten on hallinto-oikeudellinen muutoksenhakumenettely. Kantelusta ei myöskään automaattisesti seuraa prosessia, joka voi päättyä viranhaltijan työsuhteen purkamiseen, Klemola sanoo.

Jyri Klemola arvelee, että Hirven kanteluasia on esillä kapitulin istunnossa puolentoista viikon päästä.

(Uutisen tekijäksi korjattu Ville Talola 21.10. kello 11.55. Järjestelmään ajettaessa tekijäksi oli päätynyt väärä nimi.) 

91 kommenttia

  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Koska keskustelijoilla esiintyy vahvoja näkemyseroja sitä, miten mahdollinen avioliittolain muutos vaikuttaisi kirkkoon, on asiaan syytä tutustua tarkemmin lakialoiteiden perusteluista.

    “Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista” – lakialoitteen yksityiskohtaiset perustelut:

    “Evankelis-luterilaisella kirkolla ja muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on tällä hetkellä oikeus asettaa uskonnosta johtuvia lisäedellytyksiä avioliittoon vihkimiselle, ja näin olisi myös jatkossa. Uskonnollinen yhdyskunta voi esimerkiksi päättää, että he vihkivät avioliittoon vain eri sukupuolta olevia pareja. Tasa-arvoisen avioliittolain myötä evankelis-luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset yhdyskunnat saavat edelleen itse päättää, miten suhtautuvat samaa sukupuolta olevien avioliittoon.”

    https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/192

    Vireillä olevan lakiesityksen uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi (HE 19/2014 vp) perusteluissa puolestaan todetaan: “Uskonnonharjoittamiseen katsotaan tässä laissa kuuluvan esimerkiksi jumalanpalvelus (PeVL 7/2005 vp, s. 5) sekä muut uskonnolliset toimitukset ja tilaisuudet evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa ja muussa uskonnollisessa yhyhdyskunnassa sekä helluntaiseurakunnan kaltaisissa uskonnollisissa yhdistyksissä. Uskonnonharjoittamiseen kuuluisi myös tällaisten yhteisöjen ja yhdistysten uskonnonharjoitukseen kiinteästi liittyvä opetus- ja julistustoiminta, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu. Ehdotetulla lailla ei puututtaisi uskonnollisten yhteisöjen oppeihin ja tulkintoihin koskien esimerkiksi avioliittoon siunaamista. Avioliittoon vihkiminen on uskonnollisessayhdyskunnassa osa uskonnon harjoittamisen oikeutta (PeVL 8/2008 vp, s. 2).” http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140019.pdf

    Erona Ruotsiin ja Tanskaan on, että Ruotsissa valtiovalta uhkasi kirkkoa vihkioikeuden menetyksellä ja Tanskassa valtiovalta päätti asiasta piispoja kuultuaan. Norjan kirkko ei vihi samaa sukupuolta olevia pariskuntia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Kiitokset Jukalle kansalaisaloitteen perusteluiden avaamisesta ja niiden vertaamisesta perustuslakivaliokunnan lausuntoon koskien uskonnonharjoittamista ja yhdenvertaisuutta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    “Kaikille annettava oikeus avioliittoon” (Etelä-Saimaa 27.6.2014)

    “Kaikille” on hyvin laaja käsite, se sisältää lapset, sisarukset, lapset vanhempineen jne. Nytkö pitäisi antaa oikeus solmia avioliitto esim. täys-ikäisen lapsen ja hänen vanhempansa kesken?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Timo Jokela sanoo:

    Voisiko tämän nähdä niin, että Maarit Hirvi ainoastaan petaa selustaa itselleen? Että jos lakialoite toteutuu, niin hän jo nyt varmistaa, että ei joutuisi vankilaan.

    ks. http://www.adfmedia.org/News/PRDetail/9364

    Ilmoita asiaton kommentti