Kärjistyykö vastakkainasettelu? – Seurakuntavaaleissa voittivat sekä konservatiivit että liberaalit

Äänestys seurakuntavaaleissa 2018 kallion kirkossa.

Kummat voittivat 18.11. pidetyissä seurakuntavaaleissa, konservatiivit vai liberaalit? Koko valtakunnan kattava tarkkaa vastausta ei vielä tiedä kukaan, mutta eräs trendi näyttää olevan, että monella paikkakunnalla kumpikin ryhmä menestyi. Tosin sanoen vastakkainasettelu kärjistyi. Kehityksessä on kuitenkin paikkakuntakohtaisia eroja.

Pelkkien valitsijalistojen nimien perusteella ei voi tehdä kaikkia johtopäätöksiä, sillä väljien ja "Kaikki yhdessä kotiseurakunnan puolesta" -tyyppisten listojen sisälle mahtuu ehdokkaita, joilla voi olla hyvinkin poikkeavia näkemyksiä niin kirkon tulevaisuuden suunnasta kuin yksittäisistä eettisistä kysymyksistä.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Veli-Matti Salmisen mukaan käyttöön ei ole vielä saatu aineistoa, jonka pohjalta voisi tehdä tarkemman valtakunnallisen arvion liberaaleiksi tai konservatiivisiksi luonnehdittujen näkemysten menestyksestä seurakuntavaaleissa.

Vastakkainasettelu lisääntyi kaupungeissa

Yksi seurakuntavaalien selvä trendi Etelä-Suomessa ja maakuntakaupungeissa oli niin sanottujen edistysmielisten aseman vahvistuminen. Tulkaa kaikki -liike kertoo tiedotteessaan, että sen tunnuksen alla tuli valituksi lähes sata edustajaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Nyt Tulkaa kaikki -liikkeen väkeä istuu 90 seurakunnassa 284 edustajan voimin.

Vahvin edustus Tulkaa kaikki -liikkeellä on Helsingissä Kallion seurakunnassa, josta yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin neljä liikkeen edustajaa, muilta yksi. Seurakuntaneuvostoon pääsi yksitoista Tulkaa kaikki -edustajaa, muilta kolme.

Kirkko ja kaupungin mukaan edistysmieliset voittivat muutenkin Helsingissä. Vaalikoneeseen annettujen vastausten perusteella valituista 72 prosenttia on sitä mieltä, että kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat parit. 73 prosenttia katsoo, että seurakunnan tulisi voida valikoida itselleen sopivimmat lähetysjärjestöt kumppaneiksi eikä rahoittaa tasapuolisesti kaikkia virallisia lähetysjärjestöjä.

Sekä Espoon että Vantaan seurakuntien tiedotteiden mukaan yhteisen kirkkovaltuuston vaaleissa voittivat lisää paikkoja sekä konservatiiviset että liberaalit valitsijalistat.

Myös Tampereella menestyivät sekä konservatiiviset että liberaalit ehdokkaat.

– Vaikka valituista voidaan tehdä jako akselilla konservatiivi-liberaali, ei tällä minun kokemukseni mukaan käytännön valtuusto- tai neuvostotyöskentelyssä ole merkitystä. Yhteistyö toimii. Paitsi kun tulee kysymys avioliitosta. Se kärjistää näkemyserot, joita ei muuten arjessa huomaa, sanoo Tampereen seurakuntien viestintäjohtaja Sami Kallioinen.

Paikallisia erikoisuuksia Turussa ja Kemissä

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä vaalien voittaja oli paikallinen erikoisuus, Partiotyön Ystävät -ehdokaslista, kuten kaksissa edellisissä vaaleissa. He saivat yhteiseen kirkkovaltuustoon 17 edustajaa. Toiseksi eniten edustajia eli 11 on sekä Kokoomuksella että Yhteinen kirkkomme -listalla.

Vihreät saivat Turussa edustajia neljään seurakuntaneuvostoon.

– Yleisarviona sanoisin, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ei menty valittujen osalta ainakaan konservatiivisempaan suuntaan, sanoo viestintäpäällikkö Paula Heino.

Paikallinen erikoisuus on myös Kemissä, missä vaalivoittaja oli Kemin Kirkkokansan Työväenyhdistys ry:n ehdokaslista, jonka kaikki kaksitoista ehdokasta valittiin kirkkovaltuustoon. Lista kokoaa sosiaalidemokraatteja ja vasemmistoliittolaisia. Suurimpana ryhmänä säilyi, vaikka paikkoja menettikin, Seurakunnan Suuri Vaaliliitto, joka kokoaa kokoomuslaisia, keskustalaisia sekä rauhanyhdistyksen väkeä.

– Tämä on käsittääkseni harvinaista, että vanhoillislestadiolaiset ovat mukana yhteisellä listalla, muualla heillä on yleensä omia listoja, sanoo Kemin kirkkoherra Tuomas Tölli.

Tölli arvioi, että Kemissä uusi valtuusto on asenteiltaan piirun verran edellistä liberaalimpi.

– Vasemmisto on Kemissä perinteisesti vahvoilla, mutta täällä se edustaa enemmän vanhan liiton työväenaatetta toisin kuin etelän vihervasemmistolaisuus. Niinpä esimerkiksi kysymys sateenkaariliitosta ei ole täällä ollut samalla tavalla esillä kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Kiinnostuksen kohde on enemmän muissa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kysymyksissä, Tölli sanoo

Kuva: Olli Seppälä. Äänestys Helsingin Kallion kirkossa.

Lue myös:

Kommentti: Seurakuntien demokratia elää monin paikoin vain tekohengityksellä

Seurakuntavaalien vahvistettu äänestysprosentti on 14,4

Lapuan hiippakunta äänesti aktiivisimmin, Helsingin hiippakunnassa alhaisin äänestysprosentti

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

42 kommenttia

  • Jori Mäntysalo sanoo:

    Toinen näkökulma: Ilmeisesti häviäjiä olivat selvästi puolueisiin kiinnittyvät listat. Se voinee kertoa siitä, ettei seurakuntaa enää nähdä niin ilmeisenä kunnan jatkeena.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Olli Seppälä sanoo:

      Saattaa olla, ainakin edellisissä seurakuntavaaleissa 2014 poliittisten puolueiden edustus kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvostoissa heikkeni. Niihin valituista ehdokkaista hieman alle 30 prosenttia tuli poliittisilta listoilta. Toisaalta kuten jutusta käy ilmi, ainkin Kemissä poliittinen lista paransi asemiaan. – Tarkempaa faktaa näiden vaalien trendeistä on varmaan tulossa lähiaikoina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Joo, kirkon oma tutkimuskeskus varmaankin jo laskee lukuja.

      Olisin kuvitellut että myös sdp.fi jo kertoisi jotain, vaan hiljaista on. Ehkä sekin kertoo toisaalta että vaaleihin ei ihan kunnolla ole keskitytty.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Pienenä tarkennuksena. Tulkaa Kaikki-liikkeen vaalivoittoa on hehkutettu. Sellainen se ehkä olikin. Samalla mittakaava unohtuu. Vaaleissa valittiin noin 8 300 luottamushenkilöä. Tulkaa Kaikki-liike sai 284 edustajaa eli vajaa 3.5% kaikista luottamushenkilöistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Kari-Matti: Olisiko sinulla sitten tarkempaa tietoa, onko joku muu ryhmittymä lisännyt paikkamääräänsä yli sadalla?

      Kyllähän eduskuntavaalienkin aikaan aina hehkutetaan sitä suurimman paikkamäärän kasvattanutta puoluetta, vaikkei se eduskunnassa loppujen lopuksi kovin suuri ryhmä olisikaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Hirvonen sanoo:

      Kari-Matti Laaksonen: Tuo 8300 tarkoittaa edustajanpaikkaa, ei eri edustajaa (kirkon tiedotuksessa tämä olisi mielestäni pitänyt täsmentää). Tk:n lukema 284 taas tarkoittaa eri edustajaa. Osa edustajistamme sai kaksi edustajanpaikkaa. Kokonaisprosenttimme jäi varmaan silti alle 5%n. Itse näen edustajamme uudistusmielisten järjestäytyneempänä osana, muita, listoillemme ilmoittautumattomia uudistusmielisiä on paljon enemmän. Tuohon 284:ään emme esimerkiksi laskeneet erilaisilta (muilta kuin Tk-) uudistusmielisiltä listoiltakaan muita kuin ne, jotka olivat nimenomaan lähettäneet yksilöidysti tietonsa meille. Ja jos uudistusmielisyyden mittana pidetään esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliiton kannatusta, uudistusmielisiä oli varmaan suurimmalla osalla listoja. Porvoon hiippakunnasta tehdyn laskelman mukaan 59% valituista luottamushenkilöistä kannattaa vihkimistä. https://tulkaakaikki.net/sv/majoriteten-av-de-fortroendevalda-i-borga-stift-stoder-kyrkvigsel-av-samkonade-par/. Jossain vaiheessa varmaan saamme kyseisen prosentin koko maan osalta. Katsotaan, lähentelisikö se puolta valituista edustajista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      STI onkin ehdottomasti puolueettomin kanava, jos halutaan perehtyä Suomen ev.lut. kirkkoa koskeviin faktoihin 😂.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Jari: Jatkan vielä. Mielestäni esitit oikeansuuntaisen arvion samaa sukupuolta olevien henkilöiden kirkollisesta vihkimisestä: ”Kun pastoreita, jotka ovat vihkineet ja vihkivät, ja kirkkoja, joissa on vihitty ja vihitään, on tarpeeksi paljon, todetaan, että tämä on käytäntö ja sitä on vaikea muuttaa. Ja tavoite on saavutettu ilman kirkolliskokouksen päätöstä.”

      Itsekin uskoisin, että noin se menee. Ja noinhan se on lähtenyt menemään. Herralle kiitos, että Hän on kuullut ja kuulee sorrettujen rukoukset.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Asiassa on syytä muistaa, että kirkon virallinen kanta muuttuu vain kirkolliskokouksen kautta ja siihen tarvitaan se määräenemmistö. Kannattaa myös muistaa että nykytilanteessa samaa sukupuolta olevan parin vihkivä pappi tekee virkavirheen, näin siis riippumatta siitä tuleeko virheestä jokin seuraamus. Jostain kumman syystä jollakin on ns. mopo on karannut tässä avioliittokysymyksessä.

      Palauttaakseni tarkastelun objektiiviselle tasolle, otan vertailukohdaksi ehtoollisjumalanpalveluksen viettämisen. Kirkkojärjestyksen mukaan Herran pyhää ehtoollista vietetään jumalanpalveluksessa. Kirkkojärjestys määriteleen myös missä muualla ehtoollista saadaan viettää, kuka sen toimittaa ja ketkä voivat avustaa ja ketkä osallistua. Kirkkojärjestys ei sanallakaan viittaa siihen miten ehtoollisjumalanpalvelus toimitetaan. Sitä varten on kirkkokäsikirja. En ole kuullut kenenkään väittävän etteikö pappi, joka jättää asetussanat kokonaan lausumatta tekisi asiassa virkavirhettä. Tässä asiassa on kaikille selvää, ettei kirkkojärjestys tyhjentävästi rajaa tai määritä pappisviran velvollisuuksia. Virkavelvollisuuksiin kuuluu myös esimerkiksi piispan antamien ohjeiden noudattaminen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Itsekin uskoisin, että noin se menee. Ja noinhan se on lähtenyt menemään. Herralle kiitos, että Hän on kuullut ja kuulee sorrettujen rukoukset.” —-

      -Siis sinä ihan oikeasti ajattelet, että on “sortoa”, jos avioliittokäsitys on miehen ja naisen välinen? Ei riitä seksuaalivähemmistöjen hyväksyminen ja heidän suhteidensa hyväksyminen, vaan avioliittokäsitys täytyy muuttaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Kivimäki: “Asiassa on syytä muistaa, että kirkon virallinen kanta muuttuu vain kirkolliskokouksen kautta ja siihen tarvitaan se määräenemmistö. ”

      Voi olla, mutta asiassa on syytä tajuta, että käytännössä kanta on jo muuttunut ja vakiintuu ennen pitkää ihan riippumatta siitä mikä on kirkon virallinen kanta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Kivimäki: “nykytilanteessa samaa sukupuolta olevan parin vihkivä pappi tekee virkavirheen”

      So what? Vihkiminenhän on kuitenkin laillinen ja pätevä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Hirvonen sanoo:

      Jari Rankinen

      monella tavalla ansiokkaaseen analyysiisi kannattaa tarkentaa, että luku 8300 tarkoittaa edustajanpaikkaa, ei eri edustajaa. Tämä oli itsellenikin epäselvää, ja soitin siitä tutkija Veli-Matti Salmiselle. Tk:n luku 284 tarkoittaa eri edustajaa. Ks. vastaukseni Kari-Matti Laaksoselle edellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Hirvonen sanoo:

      Jukka Kivimäki

      Keskiössä samaa sukupuolta olevien vihkiasiassa eivät ole papit, jotka vihkivät tai ovat vihkimättä, vaan ne parit, jotka tarvitsevat vihkimisen.

      Samoin kuin mielestäni vanhuskoisten tapauksessa keskiössä eivät ole vanhauskoiset papit, vaan vanhauskoiset seurakuntalaiset, jotka tarvitsevat sakramentin.

      Kirjoitat aivan oikein, että kirkkojärjestys määrittelee, missä ehtoollista saa viettää, kuka saa sen toimittaa ja ketkä saavat osallistua. Ja kirkkokäsikirja määrittelee, miten ehtoollinen toimitetaan. Vihkimistä säätelevät kirkkojärjestyksen lisäksi avioliittolaki ja kirkkolaki. Ne yhdessä määrittelevät, kuka saa vihkiä ja kenet. Ja kirkkokäsikirja määrittelee, miten se toimitetaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Keskiössä samaa sukupuolta olevien vihkiasiassa eivät ole papit, jotka vihkivät tai ovat vihkimättä, vaan ne parit, jotka tarvitsevat vihkimisen.” —-

      -Minusta keskiössä on se mitä kirkossa tarkoitetaan ja ymmärretään käsitteellä “avioliitto”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Hirvonen sanoo:

      Sari, nyt siis kiteytyy näkemyseromme. Minusta keskiössä tässä asiassa todella on lähimmäinen ja hänen tarpeensa. Ensisijaisesti siitä käsin tarkastelen koko avioliittokysymystä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Tätähän minäkin olen yrittänyt Sarille vuosikaudet tolkuttaa, mutta häntä inhottaa, hänestä vedän asian henkilökohtaiselle tasolle. Että oikeasti avioliitossa on kysymys elävistä ihmisistä ja heidän tunteistaan toisiaan kohtaan.

      Sarille avioliitto on tekninen suoritus (heteroseksuaalinen yhdyntä) tai suvun jatkamisen mahdollisuus. Muut älkööt vaivautuko.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Minusta kirkon keskiössä pitää olla Kristus. Hän itse, ei vain hänen käskynsä ja opetuksensa. Kirkossamme on skisma ja ainoa tapa ratkaista se on aloittaa sen olemassaolon tunnustamisella. Silloin kun skismaa yrittää kiertää taikka väistää, tulee helposti hereesia vastaan.

      Esiin nousee näkemyserot kirkon ja kirkon viran olemuksesta, Jumalasta ja Jumalan kaikkivaltiudesta, lain ja evankeliumin suhteesta sekä luomisesta, lankeamisesta, lunastuksesta ja pyhityksestä.

      Avioliittolaki antaa kirkkomme papeille juridisoikeudellisen luvan vihkiä pätevästi avioliittoon myös samaa sukupuolta olevia. Tästä ei kuitenkaan seuraa kirkko-oikeudellista lupaa.

      Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, että ns. sateenkaaripapeille annettaisiin omantunnon vapaus vihkiä myös samaa sukupuolta olevia. Ilman kirkolliskokouksen hyväksymiä teologisia perusteita se ei ole mahdollista, muutoin kuin rajaamalla toiminta kokonaan pappisviran hoitamisen ulkopuolelle (rinnakkaisversio ns. Turtiaisen mallista).

      Avioliittolain näkökulmasta kyse olisi kirkollisesta vihkimisestä, mutta ei Suomen evankelis- luterilaisen kirkon kirkollisesta toimituksesta. Paikalliset seurakunnat voisivat niin halutessaan luovuttaa toimituksia varten tiloja, mutta eivät määritellä niitä ko. seurakunnassa kirkollisiksi toimituksiksi. Teologinen keskustelu kokonaiskirkollisella tasolla jatkuisi ja kaikki “hereesia kivet” käännettäisiin ihan ajan kanssa ympäri.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Jukka: Minustakin kirkon keskiössä on Kristus. Mutta minusta myös Hänen käskynsä ja opetuksensa. Eivätkö ne ole olennainen osa siitä, mitä Raamatun perusteella ylipäänsä tiedämme Kristuksesta?

      Siksi vetoan toistuvasti Hänen meille antamiin rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön ohjeisiin, kun pohdimme ev. lut. kirkkomme suhdetta samaa sukupuolta olevien avioliittoon.

      Tässä taannoin luin artikkelin, jossa puhuttiin naisten pukeutumisen historiasta. Ei ole edes sataa vuotta siitä, kun kirkolliset piirit tuomitsivat jyrkästi naisten pukeutumisen housuihin. Sitäkin perusteltiin Raamatulla.

      Seuraavat sukupolvet lukevat yhtä hämmästyneinä näitä debatteja siitä, kenen liittoja kirkko saa siunata ja kenen ei.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Hirvonen sanoo:

      Olen Jukan ja Seijan kanssa täysin samaa mieltä, siitä, että kirkon keskus on Kristus. Ja juuri Kristus viittaa lähimmäiseen ja hänen tarpeeseensa sanoessaan, että sapatti on ihmistä varten eikä ihminen ole sapattia varten. Tästä kirkossamme on jo vuosikymmeniä sitten vedetty analogia, että avioliitto on ihmistä varten eikä ihminen ole avioliittoa varten.

      Kiitos hyvää tarkoittavasta vihkimispohdinnastasi, Jukka.

      Sanoisin ensinnäkin, että käsitykseni mukaan paitsi avioliittolaki myös kirkkojärjestys mahdollistaa samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimisen. Kirkkojärjestys takaa kirkon jäsenille toimitukset ellei niiden saantia ole erikseen rajattu. (Tällä perusteella myös kirkon mielestä vääristä syistä eronneet vihittiin 1900-luvulla. Tällöin nyt kirkkojärjestyksessä olevat kohdat olivat kirkkolaissa.)

      Toiseksi kirjoitit jotain siihen tapaan, että papit voisivat vihkiä vihkimisellä, joka ei olisi kirkollinen toimitus (niin kauan kuin asian teologinen selvittäminen ja asiasta päättäminen kestäisi; ymmärsinkö oikein?)

      Malliasi muistuttavaa “kansankirkollista siviilivihkimismallia” ehdotettiin jo eronneiden tapauksiin 1900-luvulla. Tällöin yhdeksi kysymykseksi nousi, millainen sitten olisi se kaava, jolla vihittäisiin. Mitä siitä puuttuisi normaalikaavaan verrattuna? Millainen se kaava Sinusta voisi olla?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Olennaista ei nähdäkseni ole kaava, vaan tahtotila pitää kirkko kasassa siitä huolimatta että osa kirkon papeista toimii vastoin kirkon virallista avioliittokantaa. Kirkolliskokous ei voi vahvistaa asialle minkäänlaista kaavaa ilman määräenemmistöä. Kaavan soveltaminen jää siis yksinomaisesti ko. pappien omalle vastuulle. Kun kyse ei kuitenkaan ole kirkon virallisesta kaavasta, voinee se olla kokolailla vapaamuotoinen.

      Avioliittolain 15 §:n mukaan kihlakumppanien tulee samanaikaisesti olla vihkimisessä läsnä. Kun kumpikin kihlakumppani on vastannut myöntävästi vihkijän hänelle tekemään kysymykseen, tahtooko hän mennä kihlakumppaninsa kanssa avioliittoon, vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi. Avioliittolain 19 §:n mukaan vihkiminen on mitätön, jos se ei ole tapahtunut siten kuin 15 §:ssä säädetään tai jos vihkimisen on toimittanut joku, jolla ei ollut vihkimisoikeutta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Hirvonen sanoo:

      Jukka

      No millainen ohjeistus tästä sitten pitäisi antaa? Ja minkä tahon se pitäisi antaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Piispat ovat jo ohjeistaneet, että pappisviran hoidossa tulee pitäytyä kirkon avioliitto-opetukseen. Tätä ohjetta voisi täsmentää, ettei pappi kirkon pappisvirkaa hoitaessaan voi vihkiä samaa sukupuolta olevaa paria. Niin haluttaessa voitaisiin vielä ohjeistaa, että mikäli pappi muutoin on pitäytynyt kirkon avioliitto-opetuksessa, suoraan avioliittolain nojalla toimitettu, kirkon opetuksesta poikkeava vihkitoimitus voidaan katsoa pappisviran hoidon ulkopuoliseksi asiaksi.

      Sateenkaaripappien verkoston asiana on antaa keskinäinen ohje, millä edellytyksillä avioliittolain vihkimiselle asettamat vaatimukset täyttyvät sekä todeta, ettei kyse ole kirkon virallisesta vihkikaavasta. Myös asianomainen vihittävä pariskunta voi olla mukana ideoimassa näköistänsä vihkikaavaa. Asiasta ei siis tulisi antaa kuvaa, että kyse olisi kirkolliskokouksen hyväksymä vihkikaava.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Hirvonen sanoo:

      Jukalla on tiettyä kirkollis -teologista mielikuvitusta. Ehdotuksesi lähenee eräitä 1960-luvun alun pohdintoja eronneiden vihkimisestä, jossa pappi olisi muuta kuin pappi ja toimitus muuta kuin toimitus. Advocatus diabolina kysyisin: Eikö papilla kuitenkin juuri pappisvirkansa vuoksi ole vihkioikeus? Hän siis vihkii nimenomaan pappisviran haltijana. Toiseksi: kirkkojärjestyksen (2. luku, 18 pykälä) mukaan kihlakumppanit vihitään kirkkokäsikirjassa määrätyllä tavalla. Eikö ehdottamasi todella raju poikkeaminen käsikirjasta ole kirkkojärjestyksen vastainen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Myös piispallisesta kaitsennasta irrottautuminen on kirkkojärjestyksen vastausta.

      Samaa sukupuolta olevaa paria ei voi vihkiä kirkkokäsikirjan mukaisesti ilman kirkolliskokouksen määräenemmistö päätöstä. Kirkkokäsikirjaan ei puolestaan voida lisätä samaa sukupuolta olevien vihkimiseen tarkoitettua kaavaa ilman, että kirkko samalla muuttaa avioliittokäsitystään. Muutoin ratkaisu olisi paradoksi.

      Pappisvirassa on tosiaankin kysymys uskonnollisesta tehtävästä, jolla ei lähtökohtaisesti ole mitään tekemistä julkisen vallan käytön kanssa. Valtiovalta on kuitenkin antanut evankelis-luterilaisen kirkkomme papeille vihkioikeuden tarkoituksella, että kirkon uskonnollinen seremonia samalla korvaa siviilivihkimisen. Jos kuitenkaan uskonnollista seremoniaa ei toimiteta kirkon oppien mukaisesti, ei silloin ole kyse kirkon pappisviran oikeasta toimittamisesta.

      Eräät papit ovat vastineessaan tuomiokapituleille todenneet saaneensa valtuutuksen suoraan avioliittolaista ja kiistäneet piispojensa kaitsentavaltuuden tässä asiassa. Käytännössä he siis katsovat olevansa ikään kuin yhteiskunnallisessa “pappisvirassa” ja toteuttavansa yhteiskunnan heille suoraan delegoimaa tehtävää. Luterilaisen tunnustuksen mukaiseen pappisvirkaan ei kuitenkaan kuulu yhteiskunnan julkisen vallan käyttö, eikä kirkon tunnustuksen mukaisiin tehtäviin kuulu julkisen vallan toimeenpano, joten esitetyn kaltainen valtiovallan suora delegoima tehtävä tulee katsoa erilliseksi varsinaisesta pappisviran hoidosta. Uskonnolliseen seremoniaan kytkettynä se kuitenkin hoituu samassa yhteydessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Hirvonen sanoo:

      Kirkkojärjestyksen mukaan kirkollisen vihkimisen toimittaa pappi käsikirjassa määrätyllä tavalla. Aiemmin käsikirjassa oli ns. riisuttu kaava, josta jotkut (jopa kkn siviilivk 1963) tulkitsivat, että sitä käyttäessään pappi ei oikeastaan toimi pappina eikä toimita toimitusta, vaan suorittaa yhteiskunnallisen toimen. Kaavaan (1958) kuului toteamus parin aikeista, kysymykset, vahvistus “sillä valtuudella, mikä minulle tässä asiassa on uskottu”, kehotuspuhe raamatunkohtineen, rukous puolisoiden (ei liiton) puolesta, Isä medän ja Herran siunaus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Ajat ovat toki muuttuneet eikä puhtaasti yhteiskunnallisia toimia voida pitää kirkon pappien varsinaisena tehtävänä. On myös huomattava, että sateenkaariparit saava mies-naispareihin verrattuna yhdenvertaisesti yhteiskunnallisen siviilivihkimyksen. Jo sitten joku kirkon pappi varsinaisen pappisviranhoitonsa ohella sellaiseen ryhtyy, tulee tämä mahdollisuus sateenkaaripareille lisäksi. Vihkipapille se on vastoin pappisviran velvollisuuksia. Pappisviran velvollisuudet eivät nojaa siviilioikeuteen kuten avioliittolaki vaan uskontoon.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Hirvonen sanoo:

      Minusta kaikenlaisten teoreettistenkin ratkaisujen ja koepallojen miettiminen voi olla hyödyllistä (täysin riippumatta siitä kannattaako niitä tai ei). Kahdesta asiasta ei ymmärtääkseni kuitenkaan pääse mihinkään: kirkollisen vihkimisen toimittaa pappi, ja sen toimittamisen tavasta määrätään kirkkokäsikirjassa.

      Nyt ainoina vihkimistapoina ovat yksi vihkikaava ja yksi morsiusmessun kaava. Ne ovat huomattavan papillisia, toimituksellisia ja jumalanpalvelusluonteisia. Kirkolliskokous voisi kuitenkin ottaa kirkkokäsikirjaan siellä 1958-2003 olleen riisutun kaavan, jonka voisi ehkä tulkita ei-papilliseksi ja ei-toimitukselliseksi. Ei tarvitsisi nimetä, milloin sitä käytetään (aiemmin ohjeistus oli siihen tapaan että erityistilanteissa papin harkinnan mukaan). Olisiko joidenkin pappien helpompi vihkiä samaa sukupuolta oleva pari tällaista kaavaa käyttäen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Jos kirkolliskokous hyväksyy kaavan, jota “voidaan käyttää myös samaa sukupuolta olevien vihkimiseen”, niin silloin kirkolliskokous de facto muuttaa kirkon avioliittokäsitystä.

      Jos sateenkaaripapit räätälöivät itse oman kaavan, joka ei ole mitenkään virallinen kaava, niin silloin kirkko ei ole muuttanut avioliittokäsitystään. Vastuu jää tällöin sateenkaaripapeille.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mikä on noiden edistysmielisten vastakohta? Taantumukselliset?

    Voisihan sen ilmaista toisinkin päin: vöyhöttäjät ja maltilliset. Tai maailmanmieliset ja sanaan pitäytyvät. Eli oisko kuitenkin fiksua käyttää neutraaleja eikä arvovärittyneitä ilmaisuja?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Timo: Ovatko omat ehdotelmasi fiksusti neutraaleja?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Sekä konservatiiveissa että liberaaleissa on varmaankin vöyhöttäjiä, maltilliset sijoittunevat tämän akselin ‘puolivälin keskipaikkeille’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Timon ajatus on oikein hyvä. Itse ajattelen, että nythän tavalliset uskovat leimataan konservatiiveiksi tai taantumuksellsiski, vaikka he uskovat asioista niinkuin aina on uskottu. Heidän näkemyksensähän siis on sama, mutta sitten on tullut näitä uusia homoliitto- ym. oppeja. Itse en tahtoisi määritellä itseäni taantumukslliseksi tai edes konservatiiviseksi, koska kristillisyys on minulle dynaamista ja elämän myönteistä. Ei pelkästään ennakkoluulo homoliittoja kohtaan voi olla mittari jolla joku määrietetään konsevatiiviksi ja taantumukseliseksi. Tässä on kyllä iso epäsuhta miten ihmisiä leimaillaan. Tavalliset uskovat muodostavat kirkkokansan ytimen ja varsinaisen Kristuksen ruumiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Hämäläinen: “tavalliset uskovat leimataan konservatiiveiksi tai taantumuksellsiski, vaikka he uskovat asioista niinkuin aina on uskottu.”

      Niinpä. Konservatiivi = henkilö, joka pyrkii säilyttämään vanhaa ja on haluton muutoksiin.

      Hämäläinen: “Tavalliset uskovat muodostavat kirkkokansan ytimen ja varsinaisen Kristuksen ruumiin.”

      Taitaa se semmoinen Kristuksen ruumis, joka ei ole valmis radikaaleihikin muutoksiin, olla tänä päivänä jo hyvää vauhtia kutistuva ruumis.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Tavalliset uskovat muodostavat kirkkokansan ytimen ja varsinaisen Kristuksen ruumiin.” Eräässä radiokeskustelussa tähdennettiin eroa tavallisen ja tyypillisen välillä. Siinä puhuttiin pojista sa sanottiin, että tavalliset pojat eivät enimmäkseen ole tyypillisiä poikia. Ajattelen, että näin on uskovienkin kohdalla: tavallinen uskova on erilainen kuin tyypillinen uskova. Mielikuvamme uskovasta ihmisestä ei taida sopia useimpiin tuntemiimme tavallisiin uskoviin. Niin onkin hyvä. Tyypillinen uskova onkin jokseenkin ikävä ihminen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Heinonen sanoo:

    Timo Pöyhönen tuo esille hyvän näkemyksen. Edistyksellisyys taitaa olla toimittajan korvien välissä. Jos katsoo historiaa taaksepäin, niin taistolaiset tykkäsivät käytää itsestään edistykselliset termiä. Ei tainut ihan osua maaliin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Kirkon 2010-luvun edistysmieliset taitavat poiketa linjauksissaan aika paljon 1960-luvun poliittisista edistyksellisistä. Vai oletko huomannut, että nämä nykyiset edistysmieliset vaatisivat esim. pankkien valtiollistamista?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Heinonen: “Jos katsoo historiaa taaksepäin, niin taistolaiset tykkäsivät käytää itsestään edistykselliset termiä.”

      En ymmärrä miten taistolaiset tähän asiaan liittyvät? Hehän olivat väärässä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Seija Rantanen :” Vai oletko huomannut, että nämä nykyiset edistysmieliset vaatisivat esim. pankkien valtiollistamista?”

    Eivät nykyiset “edistysmieliset” vaadi pankkien valtiollistamista. Heidän ”sorrettu” arvomaailmansa kiittää ”jumalaansa” mm. siitä, että kun “edistyksellisyys” toteutuu toden teolla “heteronormatiivisuuden” purkamisen avulla, niin “eidstysmielisten” pappienkaan ei tarvitse nimettömänä valittaa sanomalehdessä, että heiltä on edellisten sukupolvien normaaliksi opettama ” elämä kielletty” ja että heidän on ”valehdeltava ammattinsa” kun hakevat 70-luvun keittiövallankumouksen “pöksylähettiläiden” vapauttamaa seksiseuraa. Sellaista on yhteiskunnallinen kulttuurissa periytyvä “tasa-arvo” arvomaailmassa. Jävla vilken platt.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    “Sarille avioliitto on tekninen suoritus (heteroseksuaalinen yhdyntä) tai suvun jatkamisen mahdollisuus. Muut älkööt vaivautuko.” SR

    Nyt Seija annat kyllä väärän todistuksen Sarista. Juuri Sari on tuonut näillä sivuilla esille tarvetta nähdä avioliitto muunakin kuin yhdyntänä ja suvun jatkamisena. Hän on peräänkuuluttanut laajempaa keskustelua avioliitosta. Ikävä kyllä sitä ei synny, koska niin harvat enää tuntevat Raamatun sisältöä ja sieltä löytyviä rinnastuksia vaioliittoon. Esim. Jeesus on Ylkä ja srk morsian ja tämä on suuri salaisuus, johon avioliittoa verrataan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Salme: Myönnän, että ole antanut väärän todistuksen Sarista. Hänhän on vuosien varrella voimakkaasti propagoinut myös sen puolesta, että jos homot siunataan, niin sitten pitää polygamiakin siunata.

      Tuo ylkä/morsian juttu on aika monitahoinen. Siinä sitten seuraava vaihe on Karitsan häät. Ja ne, joita kutsuttiin eivät tulleet, mutta sitten mentiinkin teille ja aitovierille. Jo pelkän alkeellisen kreikankielen tuntemuksellani epäilen, että tästä stoorista saa erikielisinä versioina monta tulkintaa. Mutta se ei ehkä kuulu tämän uutisen aihepiiriin.

      Ilmoita asiaton kommentti