Katolisen kirkon piispa Sippo käsittelee paastonajan paimenkirjeessään avioliittoa sakramenttina

Katolinen Pyhön Henrikin katedraali Helsingissä

Avioliitto ja perhe saattavat kariutua hengellisen elämän puutteeseen, sanoo Suomen katolisen kirkon piispa Teemu Sipon paastonajan paimenkirjeessään, joka luettiin viime sunnuntain messussa.

Sippo keskittyy kirjeessään avioliittoon sakramenttina. Hän lainaa Katolisen kirkon katekismusta: ”Avioliiton, jolla mies ja nainen perustavat keskinäisen, koko elämän kestävän kumppanuuden ja joka luonteeltaan suuntautuu puolisoiden hyvään ja lasten synnyttämiseen, on Kristus, Herra, kohottanut sakramentin arvoon, kun kyseessä on kaksi kastettua."

Sippo esittää myös syitä siihen, että avioliitto ja perhe ovat monella tavalla alttiina rikkoutumaan.

"Yhtenä syynä saattaa olla, ettei avioliittoa ja perhettä liitetä Jumalan yhteyteen, rukoukseen, eukaristian liturgiaan, sakramentteihin. Avioliitto ja perhe saattavat kariutua hengellisen elämän puutteeseen. Siihen, että puuttuu kokemus Jumalan suuresta rakkaudesta minua ja meitä kohtaan, rakkaudesta, joka pelastaa ihmisen ja joka voi yhä uudelleen sytyttää rakkauden häneen ja niihin, joihin olen liitossa elämässäni."

Piispa Sipon paimenkirjeet ovat aiemminkin käsitelleen sakramentteja, viimeisenä oli vuorossa avioliitto.

Kuva: Olli Seppälä. Pyhän Henrikin katedraali.

4 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Kyllä Sippo on oikeilla jäljillä. Sakramenttien osallisuus ja yhteinen rukous pitää avioliiton hyvällä pohjalla. Rukouksessa sydän avautuu Jumalalle. Jumalan edessä ei voi peittää mitään, mitä sydämellä on. Niinpä rukous estyy, jos käsittelemättä on jäänyt jotain kaunaa toista kohtaan. Siinä sitä on hyvä sopia. Näin ei pääse katkeruuden juuret kasvamaan. Paras hengellisen kasvun maaperä onkin juuri avioliitto, jossa jaetaan yhteinen usko, tutkitaan sanaa ja osallistutaan aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Eikä osallistumienkaan mene puolison edelle. Kaikesta sovitaan yhdessä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Pekka: Amen. Vaimoni ja minä allekirjoitamme kaiken sanomasi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Pekka: “Rukouksessa sydän avautuu Jumalalle.”

      Onko se rukoileminen sitä, kun mennään johonkin tiettyyn paikkaan puhumaan näkymättömälle olennolle, joka on yhtä aikaa kaikkialla ja tietää tasan tarkkaan mitä rukoilija aikoo hänelle sanoa?

      Pekka: “Kaikesta sovitaan yhdessä.”

      Kunhan sanot. Onko se nyt muka yhdessä sopimista, jos kauden aikana haluat pelata enemmän kuin kaksi kierrosta golfia viikossa ja frouva sanoo, että ei käy – ja sitten ei käy?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Teemu Sippo.”Sippo keskittyy kirjeessään avioliittoon sakramenttina. Hän lainaa Katolisen kirkon katekismusta: ”Avioliiton, jolla mies ja nainen perustavat keskinäisen, koko elämän kestävän kumppanuuden ja joka luonteeltaan suuntautuu puolisoiden hyvään ja lasten synnyttämiseen, on Kristus, Herra, kohottanut sakramentin arvoon, kun kyseessä on kaksi kastettua.” Onko siis katolisessa kirkossa avioliitto sakramentti vain miehelle ja naiselle, jotka ovat kastettuja? Avioliitoilla, joita toimitetaan kastamattomille , ei ole tällaista arvoa?

    Ilmoita asiaton kommentti