Katolisen kirkon taloudellinen kriisi syvenee Suomessa – pikaista helpotusta ei ole näkyvissä

Raha ja kirkko

Katolisen kirkon taloudellinen tilanne Suomessa on ajautunut yhä syvempään kriisiin. Aiheesta kirjoittaa katolisen kirkon hiippakuntalehden Fidesin pääkirjoituksessa päätoimittaja, Katolisen tiedotuskeskuksen viestintäjohtaja Marko Tervaportti.

Hänen mukaansa hiippakunta tarvitsee lisää tukea jäseniltään heidän uskonnollisesta aktiivisuudestaan riippumatta.

Nykytilannetta pääkirjoitus kuvaa sellaiseksi, että "seurakunnat ja hiippakunta elävät säästöliekillä". Jos tukea ei vastaisuudessakaan tule, toimintaa on karsittava "jopa voimakkaasti".

Katolinen kirkko saa rahaa jäseniltään muun muassa vapaaehtoisten jäsenmaksujen ja kolehdin kautta.

Kirkko tekee joka vuosi tappiota, jota pienentävät avustukset

Pääkirjoituksessa viitattiin Fidesissä aiemmin julkaistuun artikkeliin, jossa hiippakunnan ekonomi Peter Kuronen käy läpi kirkon talouslukuja. Talous nojaa neljään rahoituskeinoon: jäsenten ja kirkossa kävijöiden antamiin tuloihin, vuokratuottoihin ja korkotuloihin, ulkopuolisten organisaatioiden antamiin avustuksiin ja omaisuuden myyntiin.

Nykyisellään kirkko tekee joka vuosi tappiota, jota pienentävät kirkon saamat avustukset. Valtaosa niistä on tullut Saksasta. Kirkon ekonomi Kuronen arvioi, että tulevina vuosina tukien määrä vähenee ja kymmenen vuoden päästä ne ovat Saksan osalta "pelkkä muisto vain".

Ilman avustuksia tappiota olisi tullut toissa vuonna noin 600 000 euroa, viime vuonna arviolta 830 000 euroa. "Vaikka mukaan tuloihin lasketaan avustukset, ei vielä päästä edes nollatulokseen", Kuronen summaa.

Nollatulokseen kirkko pääsee paitsi oman varallisuutensa turvin myös myymällä omaisuuttaan, ottamalla lainaa tai supistamalla toimintaansa. Kurosen arvion mukaan "kaikki ylimääräinen" on myyty nykymenolla pois kolmen neljän vuoden päästä.

Lähitulevaisuudessa miljoonien eurojen korjausinvestointeja

Suurin ongelma on Kurosenkin mukaan se, että kirkko ei saa riittävästi tuloja seurakuntalaisilta ja kirkon tukijoilta. Viime vuoden ennusteen mukaan tällaisia tuloja olisi tullut noin 700 000 euroa. Koska kirkolla on runsaat 15 000 jäsentä, voidaan laskea, että se saa yhdeltä jäseneltään keskimäärin 50 euroa vuodessa. Aikuista kirkon jäsentä kohti summa on 90 euroa vuodessa.

Kirkon koko budjetin eli 2,7 miljoonan euron kattamiseksi jokaisen jäsenen pitäisi maksaa kirkolle arviolta 340 euroa vuodessa. Tähän on katolisessa kirkossa arvioitu päästävän niin, että jokainen jäsen maksaa 1,5 prosenttia bruttotuloistaan kirkolle.

Laskelmaan eivät sisälly erilaiset investoinnit, kuten rakennusten korjaukset, joita kirkolla on edessään alustavan arvion mukaan lähitulevaisuudessa ainakin kolmen miljoonan euron edestä.

Jäsentulojen lisäksi ekonomi Kuronen väläyttää mahdollisuutta, että katolinen kirkko Suomessa hakisi kaupungeilta avustuksia esimerkiksi maahanmuuttajien integrointiin.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Rekisteröityjen katolilaisten lukumäärä Suomessa jatkaa tasaista kasvuaan – jo yli 15 000 jäsentä

Katolinen kirkko on luterilaisten keskuudessa entistä suositumpi – miksi?

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.