Keskustelua uskonnosta ja tieteestä laajennetaan yhdysvaltalaissäätiön rahoilla

Areiopagi ry:n kolmivuotinen projekti tieteen ja uskonnon suhteesta käydyn keskustelun kansantajuistamisesta sai loppuviikosta näkyvän alun Helsingin yliopistolla. Torstaina ja perjantaina järjestetyn Tiede, sekularisaatio ja teologia -seminaari oli ensimmäinen osa Areiopagi ry:n kolmevuotista yhdysvaltalaisen John Templeton Foundation rahoittamaa projektia.

Areiopagi ry:n ovat perustaneet muun muassa tutkija Aku Visala, systemaattiset teologian yliopistonlehtori Olli-Pekka Vainio ja tohtorikoulutettava Rope Kojonen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Kojonen on myös Areiopagi.fi-verkkolehden toinen päätoimittaja.

Projektin aikana on tarkoitus kääntää kolme tiedettä ja uskontoa käsittelevää kirjaa ja järjestää jokaisen osalta yleisöseminaari. Ensimmäinen käännetty kirja oli torstaina ilmestynyt Kirjapajan kustantama Galileo tyrmässä ja muita myyttejä uskonnosta ja tieteestä.

Aiemmin pääasiassa blogina toiminut sivusto on laajentunut rahoituksen myötä verkkolehden suuntaan. Sivuston toisen päätoimittajan, diplomi-insinööri Miikka Niirasen mukaan kirjoittajiksi pyritään löytämään eri alojen asiantuntijoita. Useat kirjoittajat ovat Visalan ja Kojosen tavoin uskonnonfilosofian tutkijoita.

Sivustoa rahoittaa myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Mediasäätiö. Sivuston ohjausryhmässä istuvat muun muassa Kuopion piispa Jari Jolkkonen, Espoon piispa Tapio Luoma, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. Heidän lisäkseen mukana ovat kirkolliskokoukseenkin pyrkinyt tutkimusprofessori Markus Olin ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala. Myös Kulmala on kertonut olevansa vakaumuksellinen kristitty.

Vainion mukaan on luonnollista, että kirkko on kiinnostunut tieteen ja uskonnon suhteesta. Hän ei kuitenkaan myönnä projektin olevan apologeettinen eli kristinuskoa puolustava. Filosofiselta näkökulmalta hänen mielestään riittää, että itse kysymys on mielenkiintoinen.

– Kirjoittajissa on mukana myös ateisteja, hän toteaa.

Niirasen mielestä apologia-sanalla eli kristinuskon puolustamisella on nykyään ikävä älylliseen epärehellisyyteen liittyvä sivumerkitys. Hän kuitenkin myöntää, että kirjoittajia yhdistää usein myönteinen suhtautuminen uskontoon.

Niiranen itse kertoo kokevansa asian tärkeäksi oman kristillisen vakaumuksensa kautta.

– Uskonnolla on kyseenalaistettu asema yhteiskunnassa. Siitä syntyy tarve oikeuttaa näkymistä julkisessa tilassa, Niiranen sanoo.

Rope Kojonen muistuttaa, että tiedebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista uskoo tieteen ja uskonnon välillä olevan ristiriita. Hänen mukaansa yksi motivaattori sivustolle kirjoittamiseen on ärsyyntymisestä nouseva myönteinen halu purkaa Suomessa sitkeästi eläviä myyttejä uskonnosta ja tieteestä.

Kuvassa Rope Kojonen (vas.) ja Miikka Niiranen.

Kuva: Joona Raudaskoski