Kilpailukykysopimus toisi paikallisen sopimisen kirkkoon

kirkossa työssä

Työmarkkinajärjestöt saivat alkuviikosta alustavan neuvottelutuloksen yhteiskuntasopimuksesta. Sopimuksen voimaantulo on kuitenkin vielä epävarmaa.

Kilpailukykysopimukseksi nimettyyn sopimusluonnokseen ollaan kirkon työmarkkinajärjestöissä pääasiassa tyytyväisiä. Kirkon työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala toteaa, että sopimus on julkisen alan työntekijöiden näkökulmasta huomattavasti parempi kuin sen vaihtoehto, hallituksen "pakkolakipaketti". Kilpailukykysopimuksen ehtona on, että hallitus peruu pakkolait.

– Pakkolakipakettiin verrattuna tämä on todella maltillinen, Piekkala sanoo. Mitään negatiivista hän ei sopimusluonnoksesta keksi.

Pappeja ja kanttoreita edustavassa Kirkon akateemisissa sopimukseen ollaan niin ikään verrattain tyytyväisiä. Toiminnanjohtaja Jussi Junni kertoo erityisesti pitävänsä hyvänä sitä, ettei vuosilomien määrän koskettu, sekä siihen, että sairausloman palkan leikkaus jää kokonaan pois. Myös irtisanottujen muutosturvan parantaminen koulutuksen ja työterveyshuollon osalta saa kiitosta.

Negatiivista on eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen osittainen siirtäminen työntekijän maksettavaksi sekä lomarahojen leikkaus, joka tosin on määräaikainen.

– Muutos heikentää palkansaajan nettotuloja, keskituloisella satoja euroja vuodessa. Samoin lomarahan leikkaaminen näkyy työntekijöiden käteen jäävässä tulossa, Junni toteaa.

Työajan pidentäminen on kirkossa haastavaa

Myös kirkon alat ry:n toiminnanjohtaja Paula Aaltonen toteaa, että ensimmäisenä sopimus näkyy palkansaajan kukkarossa sosiaaliturvamaksujen nousuna. Kirkon alat edustaa useita kirkon eri työntekijäryhmiä.

Aaltonen kiittää sopimusta sitä, ettei vuosilomaa lyhennetä ainakaan suoraan, mutta toisaalta neuvottelutulos pitää sisällään työajan pidentämisen vuotuisesti 24 tunnilla. Pidennys saattaa kiertyä takaisin vuosilomien pituuteen. Hän huomauttaa, että työajan pidennyksen toteuttaminen on kirkolle haastavaa, sillä kirkossa sovelletaan useita erilaisia työaikamuotoja.

Aaltonen kyseenalaistaa myös neuvottelujen lähtökohdat. Lähtökohtana oli yksityisen sektorin kilpailukyvyn parantaminen heikentämällä julkisen sektorin työntekijöiden sopimusehtoja. Vaikka laajoista heikennyksistä kuten vuosiloman leikkaamisesta luovuttiin, lähtöasetelma näkyy lopputuloksessa. Nyt sovitulla lomarahaleikkauksella rahoitetaan yksityisen sektorin työnantajamaksun alennusta.

– Onko se oikein, että hyvinvointiyhteiskuntaa kannattelevat tahot maksavat siitä, että yrityksissä jää viivan alle enemmän? Aaltonen kysyy.

"Paikallisen sopimisen kulttuuria ei kirkossa ole"

Kirkon näkökulmasta kilpailukykysopimuksessa kokonaan uutta on paikallinen sopiminen.

– Nykyisellään paikallista sopimista ei kirkon sopimuksessa ole ollenkaan, joten toisin kuin esimerkiksi kuntasektorilla kilpailukykysopimuksessa mainitut toimenpiteet ovat meillä uudistuksia, Jussi Junni toteaa.

Mikäli sopimus toteutuu, kirkon työmarkkinajärjestöt neuvottelevat paikallisen sopimisen pelisäännöistä kevään aikana. Aikataulua pidetään tiukkana, sillä valmista pitäisi olla toukokuun loppuun mennessä.

Jussi Junni ja Paula Aaltonen pitävät tärkeänä, että luottamushenkilöitä koulutetaan paikalliseen sopimiseen ja heille taataa riittävät resurssit.

– Paikallisen sopimisen kulttuuria ei kirkossa ole, joten saa nähdä. Avoimuus ja luottamus puolin ja toisin on tärkeää, sanoo Vuokko Piekkala.

Kuva: Olli Seppälä