Kirkko ja uskonto edustavat pyhää joka kuudennelle suomalaiselle – lähes yhtä moni pitää pyhänä itseään ja mielipiteitään

Patsas Hietaniemen hautausmaalla

Suomalaisia ylivoimaisesti eniten yhdistävä pyhyyden kokemus liittyy rakkauteen ja läheisiin. Niitä pitää pyhinä peräti kaksi kolmesta. Enemmistölle suomalaisista pyhiä asioita ovat myös rauha, oma koti, lepo ja ihmisarvo.

Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona julkistetusta suomalaisten identiteettitutkimuksesta, jonka taustalla ovat Suomen Kulttuurirahasto ja ajatuspaja e2. Pyhyyden ytimessä – tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta pohjautuu poikkeuksellisen laajaan, yli 6 000 vastaajan kyselyaineistoon. Kysely tehtiin lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana.

Vastaajille esitettiin kaikkiaan 17 kategoriaa, joiden pyhyyttä itselleen vastaajat arvioivat.

– Yhteistä suomalaisille on, että käytännössä jokaiselle jokin on pyhää. Lisäksi pääosa suomalaisista vastasi kysymykseen sangen monipuolisesti. Enemmistö nimesi neljästä kymmeneen pyhää asiaa, kertoo Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi tutkimuksen tiedotteessa.

Suomalaisista 14 prosenttia kokee itsensä ja mielipiteensä pyhiksi

Pyhän käsite on eri ympäristöissä ja eri aikoina merkinnyt erilaisia asioita. Suomalaisessa tutkimuksessa sitä on pidetty usein vanhana, esikristillisenä rajaterminä, joka erottaa esimerkiksi jonkin rauhoitetun, koskemattoman tai yliluonnollisen muusta. Termillä on ollut myös sellaisia merkityksiä kuin hyvä, turvallinen, puhdas ja varattu. Pyhä on raja, joka erottaa erilleen asiat, joista ei haluta neuvotella.

Tutkimuksen mukaan kirkko, uskonto ja uskonnollisuus ovat pyhiä noin yhdelle kuudesta suomalaisesta. Yhtä suuri osa piti pyhänä uskonnollisuutta ja henkisyyttä. Tutkijat yllättyivät siitä, että uskonnollinen yhteisö liittyi henkilökohtaiseen pyhään edelleen yhtä vahvasti kuin uskonnollisuus tai henkisyys ylipäänsä.

– Lukuja voidaan pitää matalina. Usein pyhyyden ajatellaan liittyvän juuri uskontoon tai uskonnollisiin instituutioihin. Pyhien asioiden kärjessä on kuitenkin monia niistä teemoista, joita kirkko pitää esillä, kuten rauha ja rakkaus, Anne Birgitta Pessi arvioi.

Uskonnollisimmat vastaajat olivat lisänneet tutkimuksen avoimeen kommenttikenttään tuonpuoleiseen liittyviä elementtejä, joita kyselyn vastausvaihtoehdot eivät kattaneet, kuten ”Raamatun Jumala”, ”Raamatun mukainen usko”, ”Jeesus Kristus, Jumalan Poika” tai ”Jumala”.

Uuden elämän ja lapset kokee pyhäksi noin kolmannes suomalaisista. Niin ikään kolmasosalle pyhää on auttaminen ja yhteisöllisyys. Yhdelle viidestä suomalaisesta pyhää ovat kuolema ja siihen liittyvät asiat sekä laajemminkin traditiot, perinteet ja rituaalit.

14 prosenttia suomalaisista kokee itsensä ja mielipiteensä pyhiksi. Alle 30-vuotiaista näin ajattelee useampi kuin joka neljäs.

– Some-aikakaudella korostuu jokaisen oikeus mielipiteeseen. Onko nykyinen keskusteluilmapiiri yhteydessä siihen, että osa suomalaisista pitää omia mielipiteitään jopa pyhinä, tutkija, valtiotieteiden tohtori Jussi Westinen pohtii tiedotteessa.

Arvokonservatiivien ja arvoliberaalien erot näkyvät pyhyyskäsityksissä

Pyhyyden ydinteemat yhdistävät suomalaisia selkeästi enemmän kuin erottelevat. Sukupuoli, ikä, ammatti, koulutus ja asuinpaikka selittävät kaikkiaan melko vähän ihmisen pyhyyskäsityksiä. Pyhyys ylittää siis monia väestöryhmärajoja.

Tietyt ryhmät kuitenkin löysivät valmiista listauksesta useampia pyhiä asioita kuin muut. Hyvin uskonnolliset vastaajat valitsivat keskimäärin kaksi asiaa enemmän kuin vastaajat, jotka eivät pitäneet itseään lainkaan uskonnollisina. Ruotsinkieliset vastaajat valitsivat keskimäärin yhden asian enemmän kuin suomenkieliset vastaajat.

Ne suomalaiset, jotka valitsivat listalta ainoastaan yhden pyhänä pitämänsä asian, valitsivat useimmiten ihmisarvon.

Arvokonservatiivien ja arvoliberaalien erot ulottuvat myös pyhyyskäsityksiin. Erittäin arvokonservatiiveista 70 prosenttia pitää Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Erittäin arvoliberaaleista näin ajattelee 20 prosenttia.

Kirkkoa, uskontoa ja perinteitä pitää pyhinä erittäin arvokonservatiiveista noin kolmannes ja erittäin arvoliberaaleista harvempi kuin joka kymmenes.

Erittäin arvoliberaalit pitävät keskimääräistä useammin pyhänä ihmisarvoa, yksilönvapautta, tiedettä sekä taidetta ja kulttuuria.

– Erot voivat selittää julkisen keskustelun ristiriitoja. Asia, joka on itselle yhdentekevä, voi olla toiselle pyhä ja koskematon. Yhteentörmäyksiä syntyy, kun toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä halutaan tietoisesti tölviä, pohtii tutkija, valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen.

Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Kuva: Olli Seppälä

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.