"Kirkko muutettiin 24/7-joogasaliksi" – New York tarjosi suomalaisille kirkkoherroille näkyjä seurakunnasta suurkaupungissa

Heikki Arikka ja Washington D.C:ssä sijaitseva kirkko, jossa suomalaiset kirkkoherrat vierailivat.

Joukko suomalaisia kirkkoherroja vieraili huhtikuussa Yhdysvaltojen New Yorkissa ja Washingtonissa D.C:ssä tutustumassa Yhdysvaltojen luterilaisen kirkon seurakuntiin. Heidän ohjelmaansa kuului perehtyminen niiden toimintaan sekä monikulttuurisuus- ja ulkosuomalaistyöhön.

Helsingin Malmin seurakunnan kirkkoherran Heikki Arikan mukaan Yhdysvaltojen lisääntyvä maallistuminen ja maan suurimman luterilaisen kirkon ELCAn (Evangelical Lutheran Church in America) sisäinen kaksinapaistuminen tuntuvat jakaneen ELCAa laajalti.

– ELCA on jakaantunut nykyisen avioliittokäsityksen myötä ja seurakunnan tuntuivat valinneen eri strategisia linjoja. Ehkä suurin jakolinja vaikutti olevan sosiaalipoliittinen tai sosiaalieettinen suuntaus ja toisaalta seurakunnan hengellinen suuntaus, Arikka tiivistää.

Tämä tarkoittaa Arikan mukaan sitä, että osa seurakunnista on valinnut vahvasti sosiaalieettisin perustein painottaa työssään esimerkiksi maahanmuuttajien tai seksuaalivähemmistöjen asioita ja toimintaa heidän parissaan.

– Nämä seurakunnat tekivät tärkeää työtä marginaalissa elävien ihmisen kanssa, mutta seurakuntina nämä olivat kuihtuvia seurakuntia. Näitä kaikkia seurakuntia yhdistivät taloudellinen epävarmuus ja jäsenkato. Lisäksi näissä seurakunnissa julistettiin korostuneen poliittisesti, Arikka toteaa.

Yhteisöllisyyttä ja hengellisyyttä korostavat seurakunnat vaikuttivat Arikan mielestä voivan paremmin.

– Ero näiden kahden kesken oli silmiinpistävä.

Oma lukunsa amerikkalaisseurakuntien profiloitumisessa ovat kirkkomusiikki ja liturgia.

– Seurakunnat, joissa oli monipuolinen ja elävä kirkkomusiikki, vaikuttivat olevan myös niitä, joissa ihmiset paljon käyvät. Siellä, missä urut ja korkeakirkollisuus oli korvattu matalakirkollisella messulla ja bändillä, seurakunnat keräsivät suuria joukkoja.

Sen sijaan seurakunnat, joissa on liturgisesti korkeakirkollinen ote ja sosiaalieettinen teologia tai työote, eivät Arikan mukaan menesty.

"Maahanmuuttajatyö ei ole Yhdysvaltojen hallinnon suosiossa"

Turun Maarian seurakunnan kirkkoherra Katri Rinne toteaa opintomatkalaisten vierailemien ELCAn seurakuntien olevan keskenään hyvin erilaisia. Monet niistä ovat suomalaisseurakuntiin verrattuna varsin pieniä.

– Seurakunnat toimivat usein vuokratiloissa. Niiden maahanmuuttajatyö on vahvaa, ja ne tekevät erinomaista työtä erilaisten yhteistyökumppanien kanssa, Rinne sanoo.

Hän lisää, että ihmiset olivat ylpeitä omista seurakunnistaan ja katsoivat tulevaisuuteen luottavaisesti, vaikka kertoivatkin, ettei maahanmuuttajatyö ei ole Yhdysvaltojen nykyisen hallinnon suosiossa.

New Yorkin suomalaisessa seurakunnassa Rinne koki seurakuntalaisten pitäneen jumalanpalvelusta tärkeänä kohtauspaikkana, jonne tultiin kaukaakin. Suomenkielinen jumalanpalvelus pidettiin kerran tai kahdesti kuukaudessa.

– Suomen kielen puhuminen ja muiden suomalaisten kohtaaminen olivat keskiössä. Lapsille haluttiin opettaa suomea. Kirkkokuorossa oli myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät osanneet suomea mutta halusivat laulaa suomeksi.

Varsinkin seurakunnan vapaaehtoistyö oli Rinteen mielestä amerikkalaiseen tapaan hyvin vahvaa: ainoa palkattu työntekijä seurakunnissa on yleensä pappi.

– Eräs nuorehko mies leipoi pullaa kirkkokahville, toiset palvelivat keittiössä, kolmannet olivat jumalanpalvelusavustajina. Ylipäätään yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen seurakuntalaisten kanssa oli upeaa, Rinne ihastelee.

Yhdysvaltalaisia ja suomalaisia seurakuntia yhdistää Rinteen mielestä se, että seurakunta ja diakoninen työote yhdistävät ihmisiä molemmissa maissa.

Eroja suuren kansankirkon ja vapaakirkkona elävän kirkon seurakuntien onkin sitten enemmän.

– Yhdysvalloissa seurakuntalaisilla on paljon enemmän vastuuta. Seurakunnilla on paljon yhteistyökumppaneita, ja miltei kaikki työ tehdään vapaaehtoisvoimin, taloudenhoidosta aina messun säestämiseen!

"Osa amerikkalaiskirkoista lahoaa käsiin"

Heikki Arikka on kirkkoherrana yhdessä Suomen suurimmista seurakunnista. Hänen mielestään Helsinki tai pääkaupunkiseutu tuntuu olevan pienessä mittakaavassa kuin New York. Kummassakaan paikassa kirkolla ei kirkkona ole erityisen arvostettua asemaa.

– Kirkolla on myös yhä vähemmän kosketuspintaa ihmisiin ja heidän arkeensa, vaikka poikkeuksina voi olla joitakin aktiivisia paikallisia yhteisöjä.

Amerikkalaiset seurakunnat ovat Arikan mukaan usein melko pieniä ja taloudellisesti haavoittuvaisia. Siksi vapaaehtoisten merkitys on niille paljon suurempi kuin Suomessa.

Arikan mukaan monimiljoonaisella New Yorkilla ja miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulla on kuitenkin myös kirkollisesti paljon yhteistä. Ihmiset ovat viime kädessä hyvin samanlaisia.

– Kirkkojen näkökulmasta ongelmiin kuuluvat myös Yhdysvalloissa jäsenkato, maallistuminen ja hengellinen pluralismi.

Kaikki yhdysvaltalaiset seurakunnat toimivat perinteisesti vapaakirkkotilanteessa, ja niiden rahoitus tulee pitkälti seurakuntalaisten lahjoituksista. Tästä syystä varsinkin taantuvat seurakunnat ovat usein vaikeuksissa kiinteistöjensä kanssa.

Osa suomalaiskirkkoherrojen vierailemista kirkoista oli suorastaan lahoamassa käsiin, eikä seurakunnissa ollut varaa korjata tai lämmittää niitä.

– New Yorkissa tuli vastaan myös entisiä kirkkoja joita oli myyty kuntosaleiksi ja leffateattereiksi. Yksi evankelinen kirkko Manhattanilla näkyi muuttuneen 24/7-joogasaliksi. Seurakunta oli paikallisten mukaan kuihtunut pois ja kirkko myyty. Maallistuminen oli hyvin konkreettista, Arikka sanoo.

Mitä opintomatkalta jäi käteen? Heikki Arikka toteaa, että Yhdysvaltojen ELCAn teologisista linjauksista johtuva jakaantuminen jäi mietityttämään.

– Jos päästämme kansankirkkomme hajoamaan tai jakaannumme yhä pienempiin toisiaan kyräileviin kuppikuntiin, on se kirkkomme kannalta erittäin huono vaihtoehto.

Tämänsuuntaista kehitystä meillä Arikan mukaan on jo ilmassa.

– Meillä on globaalisti vahva yhtenäiskirkko, ja siitä kannattaisi kyllä pitää kiinni. ELCAssa on nähtävissä, mihin keskinäinen erimielisyys voi johtaa ja kuinka se lopulta heikentää koko kirkon asemaa ja mahdollisuuksia.

"Kirkkojen pitäisi kutoa pirstaloituminen yhteen"

Katri Rinne kertoo amerikkalaisten suurkaupunkien sosiaalisen todellisuuden olleen pysähdyttävää.

– Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on valtava. Kadun toisella puolella voi olla varakkaitten ihmisten isoja lukaaleja ja toisella puolella sitten köyhien slummimaisia koteja.

Yhdysvaltalaiset seurakunnat toimivatkin hyvin erilaisissa ympäristöissä.

– Ympäristö otetaan siellä toiminnassa huomioon, mutta kirkon sanomasta ei luovuta, Rinne sanoo.

Hän kertoo saaneensa opintomatkalta paljon virikkeitä kotimaassa tehtävään työhön.

– Yksi asia on seurakuntalaislähtöisyys, meillä kun työ on usein työntekijälähtöistä. Ongelmat kirkon työssä ovat osittain samat: on pirstaloitumista eri kirkkokuntiin, on maahanmuuttajia ja paperittomia.

Rinteen mukaan yhteinen pyrkimys on päästä yhteistyöhön ja yhteiseen kirkkoon siinä mielessä, että kristityt ovat yhtä, missä päin maailmaa he sitten ovatkin.

– Tässä yhteistyössä Yhdysvalloissa oltiin mielestäni meitä edellä. Siellä tehtiin paljon yhteyttä edistäviä arjen tekoja, joista voin mainita esimerkiksi kirkkokuntien yhteiset kirkkotilat.

Yhdysvaltojen tilanne todistaa Rinteen mielestä hyvää tulevaisuutta ajatellen.

– Kristinusko ja kirkko ovat selvinneet 2 000 vuotta. Kirkolla on hyvä tulevaisuus ja olisi vielä parempikin, jos osaisimme kutoa pirstaloituneisuutemme yhteen. Pitäisi olla enemmän puhetta siitä, mikä kristityillä on yhteistä kuin mikä meitä erottaa, Katri Rinne sanoo.

Suomalaisten kirkkoherrojen ryhmää Yhdysvalloissa johti Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko.

Ryhmäläiset tapasivat opintomatkallaan amerikkalaisten isäntien lisäksi myös maassa toimivia suomalaisia kirkollisia vaikuttajia. Heitä olivat pastori Veli-Matti Kärkkäinen ja teologian tohtori Jarmo Tarkki sekä Washingtonin Loyolan yliopiston dosentti Maiju Lehmijoki-Gardner.

Kuva: Heikki Arikka ja Washington D.C:ssä sijaitseva kirkko, jossa suomalaiset kirkkoherrat vierailivat. Heikki Arikan kotialbumi.

Lue myös:

Mies hyökkäsi lauantaina synagogaan tappaen 11 ihmistä Pittsburghissa – isku tuomittiin laajalti

Pääkirjoitus: Kansakunnan suuruus mitataan sen arvoissa

Tutkimuskeskus: Yhdysvalloissa ihmiset rukoilevat, vaikka elintaso on noussut

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.