Kirkkohallituksen ykkösvirkaan 13 hakijaa – katso nimet

Kirkon talo

Kirkkohallituksen ykköspaikalle eli kansliapäällikön virkaan tuli määräaikaan mennessä 13 hakemusta. Hakuaika päättyi tänään tiistaina.

Hakijat ovat Mika Aalto, Pekka Huokuna, Nils Martin Juselius, Kari Kopperi, Pia Katriina Lehtinen, Aulikki Mäkinen, Juha Rintamäki, Riikka Ryökäs ja Kalervo Salo. Lisäksi neljä hakijaa eivät halua nimeään julkisuuteen.

Kirkkohallituksen täysistunto antaa lausuntonsa hakijoista kirkolliskokoukselle lokakuun istunnossaan 23.10. Lopullisen päätöksen tekee kirkolliskokous marraskuun ensimmäisellä viikolla.

Virka tuli avoimeksi, kun sen nykyinen haltija, kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, valittiin Oulun hiippakunnan piispan virkaan. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1.11.2018.

Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää kirkkohallituksen viraston toimintaa. Hän vastaa viraston strategisesta suunnittelusta. Kansliapäällikkö johtaa yleisesti kirkkohallituksen henkilöstöhallintoa, toimii osastonjohtajien ja erillisyksikköjen johtajien esimiehenä sekä vastaa kirkkohallituksen yhteiskuntasuhteista ja edunvalvonnasta.

Lue myös:

Jukka Keskitalo murskavoitolla Oulun hiippakunnan piispaksi

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

4 kommenttia

  • Paavo Eero sanoo:

    ” Lopullisen päätöksen tekee kirkolliskokous marraskuun ensimmäisellä viikolla.”

    Tietenkään kansliapäällikön virantäyttö ei kuuluisi terveessä hallintokulttuurissa kirkolliskokoukselle, vaan sille päätösesityksiä ja sen päätöksiä toimeenpanevalle kirkkohallituksen täysistunnolle. Totta kait tuosta kirkon ‘käsky- ja valtasuhteitakin’ vinouttavasta ja murentavasta käytännösta, jota voi nimittää vaikkapa marssijärjestykseksi, on riittänyt virastoissa ja käytävillä puheensorinaa. Selvää jo taitaa olla, ettei kirkolliskokous pysty, samalla kertaa kun se kumartaa omilleen, pyllistämään vanhoille vinouttaville säännöksilleen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Tässähän hallinnollisesti tilanne vertautuu valtion hallinnossa siihen, kuka nimittää pääministerin ja muut ministerit (jolloin kkh vertautuu valtioneuvostoon).

      Kuten valtion hallinnossa pääministerin ja muut ministerit nimittää eduskunta, samoin kirkon hallinnossa kansliapäällikön ja kirkkoneuvokset nimittää kirkolliskokous.

      Näin se edustuksellinen demokratia toimii sekä valtion että kirkon hallinnossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Paavo Eero sanoo:

    Olipahan Jouni rinnastus. Kansliapäällikkö on kirkkohallituksen viraston esimies ja virastokollegion puheenjohtaja ja jonka johdossa ja ‘valvonnassa’ kh:virastokollegion (kp ja neuvokset) esitykset menevät kh:n täysistunnon päätettäväksi – elleivät ne luonteeltaan edusta tasoa, joista päättäminen on jätetty tuolle kollegiolle itselle. Tuo kollegio ei kuitenkaa tee mm. esityksi kk:lle suoraan, vaan ne tekee kh:n täysistunto, jota johtaa arkkipiispa. Tuon toimeenpanevan ja kk:lle esityksiä tekevän toimielimen kokoonpanon ja kuka sen valitsee, Jouni on varmaan ehtinytkin jo saada selville – ja näinpä juuri tuo täystunto on oikeasti se kirkkomme hallitus. Kansliapäällikölle toki kuuluu monia merkittävä kirkollisia tehtäviä, päätösesitysvalmistelun ja niiden toimeenpanon (/kh:n täysitunto) rinnalla, mm. yhteyden pito asiaankuuluviin valtionhallinnon ministeriöihin – niiden kansliapäälliköiden välityksellä – otaksun Näin myös kp:n viran luonne kallistuu lähemmäs valtionhallinnon ministeriöiden kansliapäällikkyyttä – jos jotakin. Myös kirkkoneuvosten valinta, kp:n tapaan, tulisi ehdottomasti siirtää kh:n täysistonnolle.

    Näillä kh:n täysistunnolle siirrettävillä valinnoilla lobbarit menettäisivä kk:ta ennenedettäisiin kirkon keskushallinnossa hiukka selkeämmälle ja ymmärrettävämmälle tasolle; niin edustamisessa kuin kirkon äänenkäytössä. Nyt viime vuosina lausuntoja kirkon kannasta on lipsahdellut vähän suun jos toiseenkin

    Ilmoita asiaton kommentti