Kirkkoherra ei halua nähdä yt:ssä vain ikäviä puolia

Keski-Suomessa sijaitsevassa Kuhmoisten seurakunnassa on käynnistetty yt-neuvottelut.

Millä aikataululla seurakuntanne yt-neuvottelut käydään, vt. kirkkoherra Pentti Leppänen?

– Neuvottelut Kuhmoisten seurakunnassa on aloitettu juuri ja ne kestävät noin kolme viikkoa.

Kuinka monta henkilöä ne koskevat?

– Päätösten mukaan pitäisi saada parin henkilötyövuoden verran säästöä eli 100 000 euroa. Lähtökohtaisesti se voisi koskettaa useampaakin henkilöä jollakin tavalla. Neuvotteluissa haetaan myös muita mahdollisia säästökohteita kuin myös tulolähteitä. Pääasia siis on, että saataisiin talouteen suunnitelman mukainen tasapaino ja sen myötä seurakunnan toiminta tulisi turvattua mahdollisimman hyvin.

Mistä vaikea taloustilanne johtuu?

– Pienessä seurakunnassa taloustilanne on hyvin haastava ollut jo kauan. Tehtävien määrä tämän kokoisessakin seurakunnassa on runsas. Kiinteistö- ja henkilöstökulut ovat tuloihin nähden suuret. Vaikea taloustilanne korostuu juuri tällaisina aikoina, jolloin seurakunnalla myynnissä oleva omaisuus ei mene kaupaksi suunnitelmien mukaisesti.

Onko sen ratkaisemiseksi suunnitteilla muita toimia, esimerkiksi yhdistymisiä?

– Erilaisia sopimuksia yhteistyön lisäämiseksi lähiseurakuntien kanssa pyritään tekemään, mutta jonkinlaiset rakenteelliset ratkaisut näyttävät myös välttämättömiltä. Pääasia on, että Kuhmoisissa on elävä seurakunta – hallinnolliset asiat ovat vain väline seurakunnan perustehtävän hoitamisessa. Kunakin aikana pitää löytää paras hallinnollinen ratkaisu palvelemaan seurakuntaa.

Millaista on käydä yt-neuvotteluja pienessä seurakunnan työntekijäyhteisössä, jossa varmasti ei oikeastaan vähentämisen varaa olisi?

– Yt-menettely on saanut ikävän kaiun. Aina kun tuon sanan kuulee tietää, että jotakin kurjaa tapahtuu. Yt-menettely avaa kuitenkin mahdollisuuksia pohtia yhdessä perustilannetta ja etsiä yhdessä parhaimpia ratkaisumalleja eteen tulleisiin hyvin haastaviin asioihin. Tällä tavalla ajateltuna yt-menettely onkin mahdollisuus eli ainakin pieni kipinä pimeydessä. Tällaisessa pienessä seurakunnassa on se hyvä puoli, että henkilöstö tuntee toinen toisensa. Mikäli yhteisen hyvän etsimisen henki viriää niin henkilöstössä kuin myös luottamushenkilöissä, onnistumisen mahdollisuus on olemassa.

Luterilaisten seurakuntien taloudellinen tulos heikkeni kolmanneksen vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2014 yli viidelläkymmenellä seurakunnalla oli negatiivinen vuosikate. Tilikauden tulos oli negatiivinen vähän yli kolmasosalla seurakunnista.

Lue myös:

Seurakuntien talous heikkeni viime vuonna

Edellinen artikkeliKirkon kampanjassa sytytetään kynttilöitä somessa
Seuraava artikkeliVarastorakennus paloi hätämajoituskeskuksessa

Ei näytettäviä viestejä