Kirkkoherra irtisanottiin – Kapituli: Ei kykene demokraattisen päätöksenteon edellyttämään yhteistyöhön

Kuopion hiippkaunnan nettisivu

Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on 8.2. irtisanonut Olavi Virtasen Konneveden seurakunnan kirkkoherran virasta yksimielisellä päätöksellä.

Tuomiokapituli toteaa päätökseen liittyvässä tiedotteessa, että Konneveden seurakunnassa kirkkoneuvoston ja kirkkoherran yhteistyö ei toimi. Yhteistyötä vaikeuttaa kapitulin mukaan se, että kirkkoherra Virtanen katsoo päätöksiä seurakunnassa tekevän ns. Vanhan liiton eikä kirkkoneuvoston.

Kirkkoherra Virtanen ei tuomiokapitulin mukaan kykene demokraattisen päätöksenteon edellyttämään yhteistyöhön kirkkoneuvoston kanssa, joten seurakunnan hallinnon ja talouden hoitaminen on syntyneessä tilanteessa vaikeutunut.

Konneveden seurakunnassa kytevät ristiriidat tulivat esille piispantarkastuksessa jo vuonna 2009.

Irtisanomispäätöksessään kapituli myös toteaa, että kirkkoherra Virtanen ei ole suorittanut virkasuhteeseen kuuluvia tehtäviä asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Hän on siten ollut piittaamatta saamistaan kirjallisista varoituksista sekä huomautuksesta.

Lue Kuopion hiippakunnan tuomikapitulin tiedote täältä.

Kuva: Kuvakaappaus Kuopion tuomiokapitulin nettisivusta

Lue myös:

Piispa Jolkkonen pidätti Konneveden kirkkoherran väliaikaisesti virantoimituksesta

Riita seurakuntasihteeristä koettelee Konneveden seurakuntaa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

17 kommenttia

  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Karua luettavaa. Miten henkilöstöasioiden hoitaminen voikin mennä noin pahasti solmuun.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Eikös jossain työilmapiiritutkimuksessa seurakunat todettu taannoin eräiksi riitaisimmiksi työyhteisöiksi. Outoa kun ajatelee että niiden pitäisi olla la ns. rakkaudenyhteisöjä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Olli Seppälä sanoo:

      Seppo, tuollaisesta tutkimuksesta lienee jo aikaa (90-luvun lopussa niistä uutisoitiin). Joten yleistetty heitto ei vie asiaa eteenpäin. Sen sijaan seurakunnille on tyypillistä, että siellä missä ongelmia esiintyy, ne tahtovat olla sitkeää sorttia. Kuten tässäkin tapauksessa. Mutta suurin osa kirkon työyhteisöistä tuskin on sen ongelmallisempia kuin muutkaan, vaikka seurakunnat varsin omanlaisiaan työpaikkadynamiikaltaan ovatkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kyllä niitä huonosta ilmapiiristä tehtyjä vietejä on vielä vuodelta 2008. Ja eikö tämmöisessä yhteisössä, pitäsi olla vähemmän ong elmia kuin vähemmän pyhissä profaaneissa yhtesöissä? Kaiketi kristillisyyden pitäsi olla jotain lisäarvoa asiaan tuottanut?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jori Mäntysalo sanoo:

    Ja irtisanomisen jälkeen päivässä erosi seurakunnasta enemmän kuin koko vuonna 2017 yhteensä. Oli pidetty pappi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Vastaavan tyyppisissä tilanteissa seurakunnan toiminnasta vetäytyneet on usein perustaneet jonkintyyppisen jumalanpalvelusyhteisön. Miten mahtaa nyt olla tilanne?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      En ole koskaan kuullut liberaalin ryhmittymän perustaneen mitään omaa yhteisöä.

      Toki, hyvin karkeasti arvioituna, noin 65 eronnutta voi palkata yhden papin, jos jokainen antaa 1/65 -osan palkastaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Konnevedellä kirkollisveroprosentti on 1,90 %. joka on noin 52 osa palkasta. Kirkkoherran palkka on jonkin verran keskituloa korkeampi, joten arvioisin että mainitsemasi 65 yhdistyksen jäsentä riittäisi. Pappi ei saa ottaa toimituksista palkkiota, mutta toki yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja maksaa palkkaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Tammisalo sanoo:

    Yksi ongelmia aiheuttava asia seurakunnissa on se, että työntekijät työskentelevät samassa seurakunnassa liian pitkään. Sekä seurakunnalle että työntekijälle itselleen tekisi hyvää aika ajoin nähdä muitakin työyhteisöjä ja työntekotapoja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Ei ne työsuhdeongelmat seurakunnista ole mihinkään 90-luvulle kadonneet. Seurakunta työyhteisönä on vain rakenteeltaan sen kaltainen, että ongelmia syntyy herkästi ja niitä ei aina heti lähdetä korjaamaan. Yksi kirkon perusongelma on sen läpinäkyvyys. Työntekijä tekee työtään asemassa, jossa kuka tahansa ulkopuolinenkin, voi antaa palautetta. Negatiivista palautetta voi saada aiheesta, tai aiheetta. Molempiin voidaan työyhteisössä reagoida yhtä voimakkaasti. Näin työntekijät ovat tavanomaista työsuhdetta turvattomammassa asemassa. Turvakseen heidän on rakennettava suojamuureja, myös toisiaan vastaan. Hyvin tyypillistä on se, että pelätään toisten sektorille menemistä. Eli varpaille astumista. Näin hyvä ja avoin yhteistyö estyy ja vaikeutuu. Uudet työntekijät ovat usein suurimmassa vaarassa, koska eivät voi tietää millaisin pelisäännöin pitää pelata. Sisäisiä kirjoittamattomia sääntöjä rikkoessaan, voi joutua suuriin vaikeuksiin. Hänen on alussa etsittävä yhteistyökumppaneita. Väärä valinta voi olla hyvin kohtalokas.

    Myös sellainen rakenteellinen seikka vaikeuttaa asioiden selvittämistä ajoissa, että media on hyvin kiinnostunut kaikista seurakunnan sisäisistä ongelmista. Niinpä niistä pyritään olemaan hiljaa. Eikä niitä lähdetä kunnolla ja heti korjaamaan. Jottei asia vuotaisi paikallislehteen.

    Myös valtarakenteet luovat mahdollisuuksia epäasialliseen käytökseen alaisia kohtaan. Kirkkoherra voi mesota mielin määrin. Eikä kukaan uskalla puuttua tämän asiattomaan käytökseen.

    Tyypillistä on myös se että, seurakunta voi asettua suurella joukolla, juuri hankalan työntekijän puolelle. Tällä en viittaa kyseiseen tapaukseen, koska en sitä lainkaan tunne. Aurinkoinen puoli voi olla seurakuntaan päin ja toinen puoli toisinpäin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Poikolainen Päivi sanoo:

      Tässä tapauksessa kirkkoneuvosto oli se joka alkoi tehdä valituksia 2017 alusta lähtien. Piisapna varoituksiata ei annettu valitusmahdollisuutta ja valituksia alkoi tulla ja ajatus oli kirkkoneuvostolla ajaa pidetty kirkkoherra pois seurakunnasta . Katso Seppo Vaittisen videot youtube Nimellä kirkkoherra Olavi Virtasen erottaminen tässä viimeisin. https://youtu.be/2lkzbBm3xjM Onko piispassa myös vikaa??

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Ei Konneveden kirkkoherraa erotettu epäasiallisen käytöksen vuoksi, vaan lukuisten hallinnollisten virkavirheiden vuoksi. Tuomiokapituli oli päätöksessään yksimielinen.

      Samoin seurakuntaneuvosto on pöytäkirjojen mukaan ollut asiassa yhtä varajäsentä lukuun ottamatta yksimielinen. Tämän mukan kyse ei siis ole yksittäisen vaaliryhmittymän ajojahdista ko. kirkkoherraa vastaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Poikolainen Päivi sanoo:

    Tässä linkkejä Olavi Virtasen erottamiseenhttps://youtu.be/2lkzbBm3xjM https://youtu.be/j1wrQrisw5Q varmaan selventää asiaa

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Tästä kotimaaPRO:n artikkelista jokainen voi itse arvioida mikä meni alun perin mönkään:

      “Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Konneveden kirkkovaltuuston 28.5.2015 tekemän päätöksen, jolla kirkkoherra Olavi Virtasen vaimo Riitta Virtanen oli valittu seurakuntasihteeriksi. Ansiovertailun puuttuessa asian valmistelu todettiin puutteelliseksi. Virkaa haki 21 henkilöä, joista ketään ei kutsuttu haastatteluun.

      Kirkkoherra ei ryhtynyt hallinto-oikeuden päätöksen saatuaan toimiin. Seurakunnan talouspäällikkö jatkoi Riitta Virtasen työsopimusta kahteen otteeseen hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Riitta Virtanen toimi virkaa tekevänä seurakuntasihteerinä 28.12.2016 asti. Hän on toiminut pätkissä seurakunnan erilaisissa tiedotus- ja sihteerintehtävissä maaliskuusta 2011.”

      Kun jokin paikka pannaan julkisesti hakkuun, on valintaprosessi hoidettava hyvän hallinnon periaatteita ja yhdenvertaisuuslakia noudattaen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Ulkopuolisen on aivan mahdotonta ottaa selvää siitä, mitä todella on tapahtunut. Silloin kun jotakuta syytetään epäasiallisesta käytöksestä, niin hyvin herkästi asetutaan väärälle puolelle. Näkeehän sen jo pienten lastenkin riidoissa. Isä kun puuttuu peliin, niin toinen iloitsee, kun syytön saa rangaistuksen.

    Kiusaamisessa tapahtuu ihan samaa. On kyse sitten koulusta tai työpaikasta. Tarvitaan melko syvällistä asiantuntemusta, jottei mennä väärälle puolelle. Mikähän siinä oikein on, kun niin herkästi valitsemme puolemme.

    Jos tuossakin tapauksessa olisi 9 vuoden ajalta kirjoitettu ylös, kaikki ongelmalliset tapahtumat, niin sillä perusteella voisi jo tehdä oikeitakin päätöksiä. Usein näihin kirjaamisiin ei ajoissa ryhdytä ja sitten kun törmäys tulee, niin on vain sana, sanaa vastaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Turtiainen sanoo:

    Kuopion tuomiokapituli: “Virtanen on pyrkinyt järjestelmällisesti sivuuttamaan kirkkoneuvoston päätöksenteosta ja vastaavasti ylittänyt toimivaltansa tekemällä päätöksiä asioissa, joissa ratkaisuvaltaa kuuluu kirkkolainsäädännön ja sen pohjalta annettujen ohjeiden nojalla yksiselitteisesti kirkkoneuvostolle. Monessa yhteydessä mukana on ollut kirkkoherran pyrkimys ajaa oma puoliso seurakuntasihteeriksi.”

    Voi olla, että kyseessä on mukava mies ja seurakuntalaistensa keskuudessa pidetty pappi (sielunhoitaja), mutta hallinnollisesti tällainen henkilö ei ole millään mittareilla ollut tehtäviensä tasalla.

    Tuomiokapitulilta ainoa oikea ja ryhdikäs ratkaisu. Pappeus jäi, virka lähti. Hyvä niin, sillä hyvälle papille löytyy varmasti töitä. Huonoa esimiestä ja “vanhan liiton” hallintomiestä ei kaipaa kukaan (paitsi ehkä ne, joita hän on epäreilusti suosinut).

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Konneveden naapurikunnissa ja muuallakin Suomessa on varmasti useita samansuuntaisia juttuja. Myös Rautalammilla on vapaaehtoisilla, työntekijöillä ja valtuutetuilla ollut jo monta vuotta ongelmia yhteistyössä kirkkoherran kanssa. Varmaan tällä tavoin ongelmallisia seurakuntia on Suomessa useita. Ongelma ja perinne on, että asioita ei kohdata, vaan hymistellään ja vaikeudet lakaistaan maton alle niin pitkään kuin mahdollista. Hiippakunnat, piispat ja tuomiokapitulit ovat usein löperöitä demokratian ja seurakunnan jäsenten puolustajia. Kohti työkyvyttömyyttä ja yhteistyöhaluttomuutta heikkenevän terveyden takia liukuvaa kirkkoherraa, siedetään vuodesta toiseen, vaikka seurakunta näivettyy. Tällä ilmiöllä on aseteelisesti paljon yhteistä maailman kirkoissa yleisten ja vuosisatoja toistuneiden pedofiilien suojelutapausten ja niitä peitelleiden asenteiden kanssa.

    Ilmoita asiaton kommentti