Kirkkojen johtajat paheksuvat Trumpin päätöstä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupunkina

Jerusalemin vanha kaupunki

Monet kirkkojen johtajat arvostelevat Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia itsevaltaisista Israel-päätöksistä. Trump vahvisti keskiviikkona, että Yhdysvallat tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupunkina ja alkaa valmistella maansa Israelin-suurlähetystön siirtoa Tel Avivista Jerusalemiin.

Luterilaisen maailmanliiton (LML) presidentti Musa Panti Filibus ja pääsihteeri Martin Junge kehottavat avoimessa kirjeessään presidentti Trumpia perumaan päätöksensä.

– Tämä yksipuolinen päätös rikkoo pitkäaikaista kansainvälisen yhteisön näkemystä siitä, että Jerusalem on kahden kansan ja kolmen uskonnon kaupunki. Olemme erittäin huolissamme, että tällainen muutos heittää varjon israelilaisten ja palestiinalaisten välille ja saa aikaan väkivallan kierteen Lähi-idässä ja muualla maailmassa.

LML:n edustajat päättävät kirjeensä rukoukseen, jossa he toivovat Jumalan suovan Trumpille viisautta, kun hän jatkaa rauhaa edistävien toimien pohdintaa.

Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Olav Fykse Tveit ilmaisi syvän huolensa Trumpin päätöksistä.

– Tällaiset askeleet rikkovat melkein seitsemän vuosikymmentä kestäneen yhdysvaltalaisen linjan, jossa Jerusalemin asema on vielä päättämättä. Tämä myös vaikeuttaa rauhanneuvotteluja tässä vaikeassa asiassa. Sovun on synnyttävä nimenomaan israelilaisten ja palestiinalaisten kesken.

Myös paavi Franciscus vetosi syvästi kansainväliseen yhteisöön, että "jokainen on sitoutunut kunnioittamaan Jerusalemin nykytilannetta" niin kuin YK:ssa on sovittu. Asiasta kertoi Catholic News Agency.

YK:n näkemys Jerusalemista on se, että Itä-Jerusalem on miehitettyä palestiinalaisaluetta ja että kaupungista pitäisi ajan myötä tulla kahden valtion, Israelin ja Palestiinan, pääkaupunki.

Lisäksi jerusalemilaiset kirkkojen johtajat, kuten katolisen ja ortodoksisen kirkon johtajat, vetosivat Trumpiin, jotta tämä peruisi päätöksensä. Asiasta kertoi Crux Now -uutissivusto.

Kuva: Olli Seppälä. Näkymä Jerusalemin vanhaan kaupunkiin.

17 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Myös seurakuntalainen.fi uutisoi aiheesta,

    https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/yhdysvaltain-presidentti-donald-trump-tunnusti-virallisesti-jerusalemin-israelin-paakaupungiksi-palestiinan-johto-varoitti-vakivalta-aallosta/

    Siitä käy ilmi, että hanke on ollut tekeillä myös aiempien presidenttien aikana jo vuodesta 1995 lähtien, mutta vasta Trump ryhtyi toimeen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Kommenttina Salmelle (ja muille) tähän Trumpin “toimeen ryhtymisestä” seuraavaa:

      USA:n kongressi reagoi Israelin ja palestiinalaisten väliseen liennytyksen kauteen ja Oslon sopimuksiin säätämällä (lokakuussa 1995) lain suurlähetystönsä siirtämisestä Jerusalemiin. Tämän lain toimeenpano on riippunut kunkin presidentin hallinnon näkemyksistä sen suhteen, kuinka Israelin ja palestiinalaisten välisen sopimuksen (The Israeli-Palestinian Interim Agreement, 13.9.1993 ja 28.9.1995) täytäntöönpano on edistynyt ja onko se lisännyt vai heikentänyt USA:n sisäistä turvallisuutta.

      Israelin ulkoministeriön sivuilta voi lukea tämän sopimuksen (28.9.1995) sisällön (http://www.mfa.gov.il/mfa/foreignpolicy/peace/guide/pages/the%20israeli-palestinian%20interim%20agreement.aspx).

      Yksi sen keskeinen asia on (artiklassa XI) esitetty näkemys palestiinalaisalueiden hallinnasta – pois lukien “erikseen neuvoteltavat asiat”, joihin lukeutuu erityisesti kysymys Jerusalemin asemasta.

      Mielenkiintoista tässä sopimuksessa on artiklassa XVI lausuttu periaate “Confidence Building Measures”, johon lukeutuu mm. palestiinalaisvankien vapauttaminen, israelilaisten oikeus elää ilman pelkoa terrorismista ja syyttämättäjättämispäätös kotialueilleen palaavien palestiinalaisten osalta.

      Näissä toivorikkaissa olosuhteissa, joissa Israelin tuolloinen pääministeri Jizhaq Rabin ja palestiinalaisten presidentti Jasser Arafat olivat puristaneet toistensa kättä Washingtonissa (13.9.1993) ja rauhanprosessi eteni myönteiseen suuntaan ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, USA:n kongressi sääti lain suurlähetystönsä siirtämisestä Jerusalemiin (26.10.1995, vain reilu viikko ennen Rabinin salamurhaa 4.11.1995).

      Kongressi siis edellytti Israelin valtion ja palestiinalaisten välisen sopimuksen muiden yksityiskohtien toteutumista ja päätöstä Jerusalemin lopullisesta kohtalosta viitaten presidentin oikeuteen lykätä lain voimaantuloa “kansallisen turvallisuuden nimissä” kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan eteenpäin (https://www.congress.gov/104/plaws/publ45/PLAW-104publ45.pdf).

      Kongressin päätöksessä edellytettiin lopullisen rauhansopimuksen toteutuvan vuoden 1999 toukokuun loppuun mennessä. Tuolloin suurlähetystön siirtämisen hintalapuksi arvioitiin lain perusteluissa 100 miljoonaa USD. Paljonkohan se nyt tulisi maksamaan – mikä olisi tuon rahasumman vaikutus, jos se sijoitettaisiin tässä vaiheessa Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelujen jatkamiseen suurlähetystön siirtämisen sijaan?

      Lisäksi Jerusalemin tulee USA:n kongressin säätämän lain perustelujen mukaan säilyä yhtenäisenä kaupunkina, kuitenkin niin, että sen asemasta voidaan erikseen sopia: “The September 13, 1993, Declaration of Principles on Interim Self-Government Arrangements lays out a timetable for the resolution of ‘‘final status’’ issues, including Jerusalem”.

      Tämä hieno aie kaatui Rabinin salamurhaan (4.11.1995) vain reilu kaksi vuotta Rabinin ja Arafatin käden puristuksen ja kuukausi tämän keskinäisen sopimuksen jälkeen (28.9.1995). Sen jälkeinen Israelin hallinto teki radikaalin suunnanmuutoksen Ariel Sharonin ja Benjamin Netanjahun johdolla, mutta tilannetta pahensi palestiinalaisten uusi kansannousu (2000) sekä Hamasin ja PLO:n Fatahin väliseen sisällissotaan (2007), joka jakoi myös palestiinalaiset ehkä lopullisesti kahtia tässä kysymyksessä (kompromissihaluiset vs. ns. peruskirjalaiset).

      USA:n presidentit ovat menetelleet tähän saakka viisaasti, kun eivät ole vahvistaneet tätä vuoden 1995 lakia. Trumpin vaaliveto taas johtaa siihen, että kukaan ei nyt tiedä – tuskin Trump itsekään – kuinka Jerusalemin kysymys tulisi ratkaista lopullisesti, kun päätös siirtää USA:n suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin tapahtui tilanteessa, jossa kaikki vanhat haavat ovat olleet pari vuosikymmentä auki.

      Tosiasiahan on, että Jerusalem on faktisesti ollut Israelin pääkaupunki valtion perustamisesta lähtien (varsinaisesti vuodesta 1950, jolloin itsenäisyyssodan jälkeen Israelin valtion rajat rajat piirrettiin uudelleen ns. vihreän linjan mukaisesti 1949). Jerusalemissa ovat olleet parlamentti (Knesset) ja muut valtionhallinnon keskeiset laitokset. Pääkaupunkistatusta Jerusalemilta ei siis voi millään verukkeella kieltää. Se on myös juutalaisen kulttuurin aarreaitta 3000 vuoden ajalta.

      Kyse ei olekaan näiden tosiasioiden tunnustamisesta, vaan Israelin valtion tekemän tulkinnan tunnustamisesta, jonka mukaan vuoden 1967 jälkeisen ns. kuuden päivän sodan seurauksena Israelin hallintaan jäänyt Itä-Jerusalem olisi myös osa Israelin valtion “ikuista ja jakamatonta pääkaupunkia”, Jerusalemia. Knesset sääti asiasta lain heinäkuussa 1980, minkä jälkeen YK:n turvallisuusneuvosto antoi päätöslauselman, jonka mukaan Itä-Jerusalemin liittäminen osaksi Israelin pääkaupunkia on loukkaus kansainvälistä oikeutta vastaan.

      Tämän tulkinnan seurauksena kaikki Israelin valtion kanssa diplomaattisuhteissa olleet valtiot vetivät suurlähetystönsä pois Jerusalemista Tel Aviviin, pois lukien USA, jolla ei koskaan ole ollutkaan suurlähetystöä Jerusalemissa – ainoastaan konsulaatti (tuolloin, 1980, perustettiin myös kristillisen sionismin myötävaikutuksella ns. Kansainvälinen kristillinen suurlähetystö Jerusalemiin (ICEJ) tuen osoituksena Israelin valtion päätökselle liittää myös Itä-Jerusalem osaksi Israelin valtion pääkaupunkia). Viimeisinä maina vuonna 2006 myös Väli-Amerikan maat, Costa Rica ja El Salvador, vetivät suurlähetystönsä pois Jerusalemista. Sen jälkeen Israelissa on ollut 86 maan suurlähetystöt Tel Avivissa, Jerusalemissa ei yhtään.

      Vuoden 1967 sodan jälkeen Israelin valtio ei liittänyt valloittamiaan arabialueita valtioonsa, vaan jäi alueille miehittäjänä. Syntyi mm. palestiinalaispakolaisten ongelma, joka johti Jordanian puolelta ns. “mustaan syyskuuhun” 1968 (PLO ja sen agitaattorit karkotettiin Jordaniasta, minkä seurauksena samanniminen terroristijärjestö perustettiin 1970; “Mustan syyskuun” järkyttävänä tempauksena muistamme Münchenin olympialaisten verilöylyn 1972).

      Tuo Israelin ja palestiinalaisten välisen sopimuksen 1995 (Interim Agreement) oli tarkoitus Oslon sopimusten hengessä purkaa tämä epäterve tilanne ja luoda edellytykset ns. kahden valtion (Israel ja Pelastiina) syntymiselle. Jerusalemin kohtalo jäi erikseen neuvoteltavaksi tämän sopimuksen perusteella.

      Jokainen voi itse arvioida, kuinka hyvin tämä voi nyt toteutua, kun Trumpin hallinto on lähtenyt toimimaan omaehtoisesti (ei kuitenkaan omavaltaisesti!) nykytilanteessa. Olisiko kannattanut odottaa, että päästään taas neuvottelupöytään ja voitaisiin pikkuhiljaa saavuttaa vuoden 1995 rauhan tekemisen tilanne ja avata myös keskustelu Jerusalemin asemasta?

      Kukaan asioista perillä oleva ei siis kiistä, etteikö Jerusalem olisi Israelin pääkaupunki. Se on vain fakta. Kyse on siitä, voiko Israel yksipuolisesti julistaa koko Jerusalemin pääkaupungikseen. Se on vastoin YK:n päätöslauselmaa ja keskinäisen sopimuksen (Interim Agreement) pyrkimystä. Trumpin hallinto ei näytä välittävän siitä, että kaikkein kipeimmät kysymykset ovat olleet täysin levällään yli 20 vuotta. Trump näyttää pelaavan kansainvälisellä kentällä aivan omaa peliään.

      Kaikilta kristilliseen uskoon sitoutuneilta kysyisinkin: What would Jesus do (Matt 5:9)?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Jerusalemin tunnustaminen Israelin pääkaupungiksi on hyvä uutinen. Ei kai maailmassa ole toista maata kuin Israel, jonka pääkaupunkia ei olisi tunnustettu. Kuningas Daavidin ajoista asti Jerusalem on ollut ainoastaan Israelin pääkaupunki. Tässä on myös viisasta ajatella tulevaisuutta, siis eskatologista näkökulmaa. Kristittynä uskomme Herramme toiseen tulemukseen, siis siihen, että Hän lopulta palaa Jerusalemiin ja tuo rauhan maailmaan. Siihen asti paras tae kaikkien eri uskontojen pyhien paikkojen kunnioittamiseksi on se, että Jerusalem on juutalaisten hallinnoima Israelin pääkaupunki.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Antti Hämäläinen :”Jerusalemin tunnustaminen Israelin pääkaupungiksi on hyvä uutinen. Ei kai maailmassa ole toista maata kuin Israel, jonka pääkaupunkia ei olisi tunnustettu.”

      Mitä kukaan ulkopuolinen voi tehdä antisemitismille, jota harjoittaa kaksi nationalistista seemiläisvaltiota eli tässä tapauksessa Israelin ja Palestiinan valtiot? YK teki 1947 päätöksen, jolla se hyväksyi alueelle perustettavaksi Israelin ja Palestiinan valtiot. En tiedä onko Israel tunnustanut Palestiinan valtion tai Palestiinan valtio Israelin, mutta Jerusalem on kolmen uskonnon pyhä kaupunki ja mielestäni Trump ja Trump’s chumps toimii tässä asiassa YK:n päätöstä vastaan ja pelkästään lietsoo alueelle lisää väkivaltaa tempuillaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Hyvä Tuula Hölttä:”YK teki 1947 päätöksen, jolla se hyväksyi aluelle perustettavaksi Israelin ja Palestiinan valtiot”. Israelilaiset hyväksyivät tämän ratkaisun, mutta palestiinalaisen eivät (palestiinalaisillehan ei ole kelvannut yksikään konfliktin ratkaisuyritys tämän jälkeen). Tilanne johti siihen, että Israel v. 1948 keväällä julistautui itsenäiseksi. Se sai heti kimppuunsa Jordanian, Egyptin, Libanonin, Syyrian ja Irakin joukot, jotka yrittivät kukista juutalaisvaltion heti sen synnyttyä. Tästä astihan Israel on joutunut puolustamaan rajojaan monta kertaa. Ei kai ole kenellekään epäselvää, että edelleen Israelilla on vihollisia, jotka tahtovat tuhota sen kokonaan, “pyyhkiä sen pois kartalta”, niinkuin Hamasin julistuksissa sanotaan.. Jo Raamatussa esintyi Haaman, joka tahtoi” Israelin lakkaamasta olemasta kansa”. YK:n päätöslaauselmat ovat tulkinnanvaraisia, eikä Israelissa niitä tulkita samoin kuin vaikkapa Tukholmassa. Kun nyt seuraamme uutisia on kai aivan selvää, kuka niitä levottomuuksia käytännössä lietsoo. Myös niiden kohde on selkeä, tarkoitus on edelleen vahingoittaa Israelia niinkuin näissä intifadoissa on aina tehty. Edelleen kaikkien uskontojen pyhien paikkojen paras turvaaja on Israel, jonka pääkaupunki on Jerusalem.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Antti Hämäläinen :” Kun nyt seuraamme uutisia on kai aivan selvää, kuka niitä levottomuuksia käytännössä lietsoo.”

      Kun USA ja Venäjä ovat johtaneet maailman asevarustelukilpaa vuodesta 1950, niin ainakin itselleni on selvää, että ne suurvaltoina myös lietsovat levottomuuksia ja aseiden käyttöä ihan käytännössä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Hämäläinen: ” jonka pääkaupunki on Jerusalem.”

      Sitä, mikä Israelin pääkaupunki on, ei päätä Antti Hämäläinen Suomesta, enempää kuin Donald Trump Pohjois-Ametikan Yhdysvalloistakaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Hämäläinen: ” Kun nyt seuraamme uutisia on kai aivan selvää, kuka niitä levottomuuksia käytännössä lietsoo.”

      Juu varsin selvää on, että se ainakin po. tapauksessa on “diileri”- Trump Pohjois-Amerikan yhdysvalloista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Hyvä Tuula Hölttä, etkö oikeasti tiedä, onko Israel tunnustanut Palestiinan valtion, tai Palestiina Isralein valtion? Voisiko olla niin, että mitään Palestiinan valtiota ei koskaan ole ollut olemassakkan? Vielä kerran, ennen vuoden 1948 itsenäisyysjulistusta Israel hyväksyi kahden valtion ratkaisun, mutta arabit eivät hyväksyneet. Tästä eteenpäinkään mitkään Israelin tarjoamat myönnytykset eivät ole riittäneet palestiinalaisille. Kyllä pääongelma tässä konfliktissa on se, että Israel ylipäätään on olemassa. Pelkäänpä, että vaikka Israel tarjoaisi rauhan vastineeksi mitä, sitä ei lopulta hyväksyttäisi. Kyllä sellainen antisemitismi, jota Raamatun Haaman ja Hitlerin natsit edustivat, on edelleen voimissaan islamilaisen terrorismin muodossa. Kyllä tämän konfliktin “polttoainetta” kannattaa etsiä tästä suunnasta. Tällainen leppymätön viha Israelia kohtaan ei ehkä vain ole luonnollista, vaan se näyttää paremminkin olevan yliluonnollista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Antti Hämäläinen :”Voisiko olla niin, että mitään Palestiinan valtiota ei koskaan ole ollut olemassakkan?”

    Ensimmäisen maailmansodan aikana oli ottomaanien imperiumi, jonka luhistumistaisteluissa brittiläinen mandaatti, jonka hallintaan alue oli annettu, antoi ensin itsenäistymislupauksen Palestiinalle, jos se tukee brittiläistä mandaattia, ja myöhemmin samasta syystä Israelille. Lupaukset johtivat palestiinalaisten “diasporaan”, pakenemiseen alueelta, ja pakkoluovutetulta alueelta paenneen suvun tunteman menetyksen kivun todistaneena ymmärrän heidän ikäväänsä “omia maita” kohtaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Suurin osa näistä kotiin kaipaavista palestiinalaisista olisi voitu assimiloida ja asuttaa Jordaniaan, jossa olisi ollut sekä tilaa että etnistä sukulaisuutta heitä kohtaan. Kaiketi noin 60 prosenttia Jordanian asukkaista on samaa “sukua” kuin palestiinalaiset. Tosiasiahan on, että arbiveljiltä ei ole koskaan ole löytynyt lopullista solidaarisuutta näitä palestiinalaisia kohtaan niin että heidän asiansa olisi laitettu järjestykseen. Niin kauan kuin on tällainen “koditon” joukko joka elää kurjissa oloissa pakolaisleireillä tai slummeissa on motiivi syyttää Israelia ja hyökätä sitä vastaan. Kyllähän Suomessakin karjalaisten ongelmat ratkaistiin asuttamalla heidät kaikkialle Suomeen eikä tukemalla jotain aseellista “Karjala takaisin”-liikettä. Palestiinalaisten kohtelu on ollut kyynistä kun heidän tilannettaan on käytetty Lähi-Idän valtapolitiikan pelinappulana. On itsestään selvää että tästä seuraa paljon kärsimystä yksittäisille ihmisille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Antti Hämäläinen,

      Kiitos vastauksesta.Tämä “ymmärtämisen laji” oli kysymyksessä silloinkin, kun tapasimme itärajan taakse jääneessä sukutalossa Pelogea-vanhuksen, joka oli päätynyt tilalle Siperian vankileirien kautta Mustaltamereltä, jonne heidän ei annettu palata. Hän sanoi ymmärtävänsä suomalaisia “kotiseutumatkailijoita”, koska heillä on samanlainen ikävä kotiin. Hän vietti elämänsä viimeiset vuodet sukutalon sortuneen navetan kivijalassa ehjänä säilyneessä karjakeittiössä, ja kun hän tarjosi teetä, joka makeutettiin hänen valmistamallaan metsämensikkahillolla, teion päätöksen, että henk.koht. en tule koskaan vaatimaan näiltä ihmisiltä yhtään mitään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Niin kauan kuin on tällainen ‘koditon’ joukko joka elää kurjissa oloissa pakolaisleireillä tai slummeissa on motiivi syyttää Israelia ja hyökätä sitä vastaan.” Israelin valtio – joka on eri asia kuin juutalaisuutta tarkoittava Israel – on toki antanut paljon lisää motiiveja paheksua toimiaan. Siirtokunnat ja muurit ovat estäneet maassa asuvien, hyvin toimeentulevien palestiinalaisten työskentelemisen niin omistamillaan viljelyksillä kuin työpaikoilla yhteiskunnan eri alueilla, jollei estänyt niin ainakin kohtuuttomasti hankaloittanut.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Minkähänlaiset edellytykset Palestiinan valtiolla olisi hoitaa asioitaan itsenäisenä valtiona. Tietääkseni tuo alue on monissa perusasioissa täysin Israelin varassa. Joku tuostakin tietää enemmän.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Tietääkseni tuo alue on monissa perusasioissa täysin Israelin varassa.” Voihan tuon noinkin sanoa. Joku sanoisi, että Israelin tiukassa valvonnassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Asiasta en poliittisena ropleemana paljon ymmärrä, mutta sen tiedän, että tahto rauhaan puuttuu joltakin. Jos edelleen hyssytellään, niin määräajoin asia eskaloituu ja ihmisiä kuolee ja pommeja räjähte lee. Eikö se ole jo tullut selväksi, että mikään tähän asti keksitty ruuti ei tuo rauhaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      ”Eikö se ole jo tullut selväksi, että mikään tähän asti keksitty ruuti ei tuo rauhaa.”

      Tämähän nyt on: rupean olemaan Laurin kanssa samaa mieltä yhä useammin!

      Ilmoita asiaton kommentti