Kirkkojen rooli Ukrainan kriisissä kasvaa

Kirkkojen rooli Ukrainan kriisissä kasvaa, arvelevat suomalaiset Ukraina-asiantuntijat. He kokoontuivat maanantaina Aleksanteri-instituutin, Itä-Suomen yliopiston teologian osaston ja Kirkot ja kylmä sota -projektin järjestämässä seminaarissa Helsingissä.

Seminaarissa puhuneet tutkijat muistuttavat, että vaikka kirkkojen ja uskontokuntien rooli kriisissä kasvaa, se ei kuitenkaan ole uskontokuntien välinen kriisi.

– Kriisillä on väistämättä vaikutusta kirkkojen ja etnisten ryhmien välisiin suhteisiin. Toistaiseksi tilanne ei onneksi ole kärjistynyt, sanoo Jussi Soini Suomen Kiovan suurlähetystöstä.

Kotimaa24 tapasi seminaarin jälkeen myös paikalla olleen eläkkeelle jääneen suurlähettiläs Osmo Lipposen ja Itä-Suomen yliopiston ortodoksisen kirkkohistorian yliopistonlehtori Teuvo Laitilan.

Asiantuntijoiden mukaan kirkkojen merkitys ukrainalaisten identiteetin määrittelyssä on kasvussa. Lipponen muistuttaakin, ettei uskonnon kasvava rooli ole pelkästään myönteinen. Novorossiyan alueella eri uskonnolliset vähemmistöt ovat eläneet rauhallisesti rinnakkain ilman sen suurempia ongelmia. Kun uskonnosta tulee politiikan väline, erot ja suhteet saattavat kärjistyä.

Lipposen mukaan Ukrainassa on historiallisesti periytyneitä pelkoja vähemmistöasemassa olevia muslimeja ja juutalaisia kohtaan. Vähemmistöt saavat edelleen osakseen paljon aggressiota suhteessa yhteisöjen kokoon. Laitinen huomauttaa niiden joutuvat helposti syntipukeiksi, kun ongelmia ilmenee yhteiskunnassa.

Soini huomauttaa, ettei uskontoa ja etnisyyttä voi aina erottaa. Esimerkiksi juutalaiset ja islamilaiset tataarit ovat usein vihan kohteena riippumatta uskonnonharjoittamisesta. Ortodoksisuuden, venäläisyyden ja ukrainalaisuuden rajat ovat puolestaan sekavat.

He pitävät suomalaisen median Ukrainaa koskevaa kirjoittelua yleisellä tasolla hyvänä. Soini painottaa, että uskonnon näkökulma pitäisi kuitenkin ottaa voimakkaammin huomioon. Suomalaiset eivät aina ymmärrä, kuinka tiivis uskonnon ja kansallisen identiteetin suhde monissa maissa on.

– Meillä ajatellaan uskonnon olevan yksityisasia, joka ei kuulu tähän päivää. Siksi se sivuutetaan liian helposti, Laitila pohtii.

Hänen mukaansa uskonnon ja yhteiskunnan välinen suhde on tullut Ukrainassa uuteen vaiheeseen. Uskonto ei liity ainoastaan yksilöiden vakaumuksiin, vaan niiden kautta tarkastellaan esimerkiksi ihmisoikeuksia tai ihmisten identiteettejä.

Seminaarissa puhuivat myös osastopäällikkö Terhi Hakala Ulkoministeriöstä, professori Matti Kotiranta Itä-Suomen yliopistosta ja Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.

Kuvassa Osmo Lipponen (vas.), Jussi Soini, Matti Kotiranta ja Teuvo Laitila.

Kuva: Joona Raudaskoski