Kirkolliskokous alkoi kritiikillä siitä, miten Kirkkohallituksen kansliapäällikköä on valittu

Kirkolliskokous, toukokuu 2018 14.5., Turku, piispa, Kari Mäkinen, Matti Perälä, Tuija Kruus, Pekka Niiranen, kirkolliskokousedustaja, aloite

Osa kirkolliskokousedustajista vaatii avoimuutta Kirkkohallituksen kansliapäällikön valintaprosessiin. Tiistaina syysistuntoonsa kokoontunut kirkolliskokous keskusteli kansliapäällikön valinnasta aamupäivällä. Kirkolliskokousedustajat äänestävät kansliapäälliköstä myöhemmin tällä viikolla.

Valintaprosessista voi lukea täältä.

Ensimmäisen puheenvuoron aiheesta käytti asiaa Kirkkohallituksessa valmistellut viranhaltija, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja. Hän selvensi kansliapäällikön valinnan etenemistä ja vastuujakoja kirkolliskokouksen ja Kirkkohallituksen välillä.

Kirkkohallitus antoi ennen kirkolliskokousta lausunnon, jossa soveltuvimmiksi hakijoiksi arvioitiin Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtaja, kirkkoneuvos Pekka Huokunaa ja Kuopion Männistön seurakunnan kirkkoherra Aulikki Mäkistä. Ensisijaisena heistä kirkkohallitus piti Huokunaa.

Edustaja Hanna Mithiku kysyi, millaista valmisteluaineistoa edustajille oli määrä antaa ennen valintaa. Hänen mukaansa asian esitys julkisuudessa on ontunut pahasti.

Kirkolliskokouksen valitsijamiesten puheenjohtaja, piispa Simo Peura kertoi valitsijamiesten sopivan, mitä tietoja hakijoista valintatyöryhmä edustajille antaa. Hän huomautti, että valintatyöryhmällä on myös tietoa, jota ei voida jakaa kaikille.

Valitsijoiden eli kirkolliskokousedustajien pitäisi kuitenkin voida lukea valintaan olennaisesti vaikuttavia tietoja, kuten soveltuvuusarvioita, edustaja Mithiku huomautti. Piispa Peura oli samaa mieltä, mutta painotti, että valitsijamiehet arvioivat asian.

Mithikun kanssa samoilla linjoilla olivat edustajat Kirsi Ojansuu-Kaunisto ja Pertti Rajala.

– Itsekin hämmästelin tätä prosessia. Tuntuu, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat kaukana tästä menettelystä, Ojansuu-Kaunisto totesi.

Rajala kertoi ihmettelevänsä, miksi valitsijamiehet alkavat käsitellä asioita vasta kirkolliskokouksessa, kun kyseessä on näin tärkeä virka.

– On aika omituista, jos tämän valinnan valmistelu tehdään lounaskokouksena.

Piispa Peura vakuutti, että asiaa on valmisteltu useassa tapaamisessa ja valitsijamiehet pitävät "niin monta kokousta, että asia tulee täällä ajoissa päätettäväksi".

Kuva: Pasi Leino. Kirkolliskokouksen täysistunto keväällä 2018.

Lue myös:

Kirkolliskokous valitsee Kirkkohallituksen kansliapäällikön – prosessi voi yllättää viime metreillä

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

2 kommenttia

  • Paavo Eero sanoo:

    Mitäpä muutakaan tällainen valintamenettely voi muuta edustaa kuin komikkaa. Edustajat joutuvat tekemään valinnan tilanteessa, jossa heiltä pantataan paremmuusjärjestykseen asettamisen kriteerit. Saakohan kk:lle viime vaiheessa esityksen tekevä puhemiesneuvostokaan tietää perimmäiset syyt varsinkin tilanteessa, jossa keskukirkollinen vieraanvaraisuus on liikuttavan varovainen näkemään arkensa ulkopuolella valoa ja mahdollisuuksia. Tällaiset edustajia jopa halventavat valintapelit saadaan eliminoitua vain niin, että säännöksiä muttamalla kaikkien, niin kp:n kuin kaikkien neuvosten, valinta siirretäään jatkossa kirkkohallituksen täysistunnolle. Näin samalla kp:n paikka viraston johdossa asemoituisi terveemmällä tavalla suhteessa kirkon ylimpään päätöselimeen. Kirkolliskokouksen ‘työnohjaus’ tulee valmisteluineen olla kirkkohallituksen täysistunnon käsissä eikä sen edustaminen tai sen esitysten puolustaminen kirkolliskokoukselle tule jäädä kansliapäällikön harteille perustuen siihen, että kirkolliskokous on hänet tehtävään valinnut. Eri yhteyksissä on käynyt selväksi, että johtaminen ja kirkon äänen käyttäminen on pahasti levällään. Kirkkohallituksen täysistunnon rooli tulisikin nähdä tosiasiallisena kirkon hallituksena. Niinpä virastojohtajan eli kp:n sijaan haluaisikin useammin kuulla julkisuudessa, mitä kantaa kirkkohallituksen täysistunnon jäsenet päivänpolttavista asioista ajattelevat.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ulkopuolisena seuraan silmät pyöreinä ja ehkä vähän huulikin tätä nykymenoa. Käsitän asian näin, että on olemassa joku ryhmä, joka on valittu hoitamaan esimerkiksi kp:n ehdokasasettelua. Oletan, että piispan johdolla on toimittu suunnitelman mukaan. Nyt näyttää tämän pienen otoksen mukaan siltä, että luottamus luottamushenkiöihin ei riitä, koska vaatimus asian julkituomiseen valmisteluvaiheessa osoittaa luottamuksen puutetta.

    Ilmoita asiaton kommentti