Kirkon akateemiset moittii lakiesitystä – sysäisi työaikalain ulkopuolelle uusia kirkon työntekijäryhmiä

kalenteri, päsiäinen 2016

Hallituksen esitys työaikalaiksi rikkoo uskonnollisen työn osalta EU-direktiiviä, katsoo Kirkon akateemiset AKI kannanotossaan. Työmarkkinajärjestön mukaan työaikalain ulkopuolelle jäisivät kaikki uskonnollisia tehtäviä suorittavat työntekijät. Nykyisen lain mukaan työaikalain ulkopuolella ovat ainoastaan uskonnollisia toimituksia suorittavat työntekijät.

Kirkon akateemiset toteaa, että EU:n työaikadirektiivi antaa jäsenvaltioiden säätää työaikalain ulkopuolelle uskonnollisen työn osalta ainoastaan uskonnollisia toimituksia suorittavat työntekijät, ei muita työntekijäryhmiä. Nyt esitetty uskonnollista työtä koskeva soveltamisalapoikkeus olisi merkittävästi tätä laajempi.

Uskonnollisella toimituksella tarkoitetaan julkisesti suoritettavaa jumalanpalvelusta tai uskonnollista toimitusta, Kirkon akateemiset huomauttaa. Englanniksi tämä on EU-direktiivissä ilmaistu termillä "religious ceremonies". AKI:n mukaan termi ei tarkoita mitä tahansa uskonnollista tehtävää, kuten yksityistä sielunhoitoa, uskonnollista kasvatusta, diakoniaa tai muuta vastaavaa.

Nykyisen työaikalain perusteluiden mukaan uskonnollisia toimituksia suorittavia työntekijöitä ovat uskonnollisia toimituksia suorittava seurakuntapapisto ja kanttorit. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tämä tarkoittaa itsessään jo lähes 3 000 viranhaltijaa, järjestö toteaa.

Työaikalain soveltamisen ulkopuolelle jäisi tuhansia työntekijöitä nykyistä enemmän

Jos esitys uudeksi työaikalaiksi hyväksyttäisiin sellaisenaan, työaikalain soveltamisen ulkopuolella olisivat Kirkon akateemisten mukaan suoraan lain nojalla lisäksi seurakuntien erityistehtävien papisto – kuten sairaalapapit ja oppilaitospapit –, diakoniatyöntekijät, nuorisotyöntekijät ja varhaiskasvatuksen viranhaltijat. Yhteensä työaikalain soveltamisen ulkopuolelle jäisi 2 500–3 000 viranhaltijaa enemmän kuin nyt.

Lisäksi työaikalain soveltamisen ulkopuolelle jäisivät kaikki hengellistä työtä tekevät työsuhteiset työntekijät, kuten lastenohjaajat ja kirkonpalveluskunta, samoin kuin kaikki hengellisen työn kesätyöntekijät. Näitä työsuhteisia työntekijöitä, joihin on aina aiemmin sovellettu työaikalakia, on yhteensä noin 3 000–3 500.

Kirkon akateemisten mukaan työajan soveltamisen ulkopuolelle jäisi pelkästään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kaikkiaan 5 500–6 500 työntekijää enemmän kuin nyt.

Kirkon akateemiset AKI ry toteaa kannanotossaan, ettei tällaista kehitystä tule työntekijöiden työsuojelun ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta edistää. Järjestön mukaan hallituksen esitys työaikalaiksi on uskonnollisen työn osalta voimassa olevan EU-sääntelyn vastainen. Liitto vetoaa eduskuntaan, jotta se korjaisi lakiesityksen uskonnollisen työn osalta EU:n työaikadirektiivin mukaiseksi.

Vielä viime vuonna liitot vaativat työaikalain soveltamista myös hengellisen työn viranhaltijoihin.

Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI ry on akavalainen työmarkkinajärjestö. Sen jäsenliitot Suomen Kanttori-urkuriliitto, Suomen kirkon pappisliitto ja Suomen teologiliitto edustavat 5 700 pappia, kanttoria, teologia sekä teologian ja kirkkomusiikin opiskelijaa.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Liitot ajavat työaikaa kaikille kirkon työntekijöille – "Alimitoitettu korvaus juhlapyhistä"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

5 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Voisiko tuon toteutumisesta seurata se, että kaikki työntekijät olisivat samalla viivalla. kukin työntekijä voisi itsenäisesti määritellä oman työaikansa ja tehtävät. Silloin ei kellokortti enää määrittelisi sitä, millaisiin yhteistyökuvioihin kukin voi osallistua.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Lakihan vapauttaisi työntekijät tietystä työajasta ja voisivat suunnitella työnsä oman kiinnostuksensa ja jaksamisensa mukaan. Ei tarvitsisi enää kitua kitutunneilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    “Kirkon akateemiset AKI ry toteaa kannanotossaan, ettei tällaista kehitystä tule työntekijöiden työsuojelun ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta edistää.”

    Tässä asiassa olen samaa mieltä AKI ry:n kanssa. Me olemme seurakuntalaisina saaneet nauttia todella uskontunnustukseensa uskovien hengellisen työntekijöiden opetuksesta ja toiminnasta 24/7, josta heidän puolisonsa ja perheensä ovat kärsineet ja jääneet osattomiksi. Tekee mieli sanoa, että “antakaa vihdoinkin myös heidän omien lastensa tulla heidän tykönsä”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Hallituksen esitystä arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että esityksen mukaan lain soveltamisalueen poikkeuksia olisi tulkittava suppeasti. Työaikalain ulkopuolelle jääminen edellyttäisi sitä, ettei työntekijälle ole tosiasiallisesti määritelty säännöllistä työaikaa, jota hänen tulisi noudattaa. Tällöin työntekijä voisi itsenäisesti päättää työajan sijoittelusta ja päivittäisestä ja viikoittaisesta sijoittelusta.

    Jatkossa myös uskonnollisissa yhteisöissä poikkeusmääräyksen soveltaminen edellyttäisi että työntekijöiden työaikaa ei määritellä eikä valvota. Tämä siis rajaa työaikalain soveltamista, ei työnantajan työnjohto oikeutta. Mikäli työnantaja tosiasiallisesti määrää työntekemiselle ajan ja paikan, tulee tehtävä työaikalain soveltamisalueen piiriin virka-asemasta tai tehtävänimikkeestä riippumatta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_158+2018.aspx

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Muutos saattaisi parantaa työilmapiiriä. Katoaisi “kahdenkerroksen” väen ongelma. Yksi eriarvoisuutta aiheuttava tekijä poistuisi työntekijöiden väliltä.

    Ilmoita asiaton kommentti