Kirkon tunnustuksen siirtäminen kirkkolaista kirkkojärjestykseen poiki jo vastaehdotuksen

Kuva: Flickr

Uusi kirkkolaki etenee kirkkohallitukselta kirkolliskokoukselle, mutta ei yksimielisesti. Kirkkohallituksen täysistunnon 20.10. pitämän kokouksen pöytäkirjasta selviää, että asiasta jouduttiin äänestämään. Erimielisyys koski kirkon tunnustuksen siirtämistä kirkkolaista kirkkojärjestykseen.

Voimassa oleva kirkkolaki alkaa tunnustuspykälällä, jossa todetaan: "Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä."

Uudessa kirkkolakiehdotuksessa tunnustuspykälä on siirretty laista kirkkojärjestykseen eduskunnan toiveen mukaisesti. Lakiehdotuksen ensimmäisen pykälän alku kuuluu:

"Tässä laissa säädetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon (kirkko) järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkon tehtävä perustuu kirkon tunnustukseen. Kirkon tunnustuksesta, tehtävästä ja toiminnasta sekä tarkemmin kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkojärjestyksessä."

Vastaehdotus: Kirkolla on harkintavalta

Kirkkohallituksen täysistunnon jäsen Kalle Mäki teki kokouksessa lakiesitykseen vastaehdotuksen. Hän ehdotti, että kirkkolain ensimmäiseen pykälään sisällytettäisiin lauseet: "Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustuksesta säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä."

Mäki perusteli ehdotusta sillä, että kirkon tunnustuspykälä antaa kirkolle identiteetin ja se on koko kirkkolain ja samoin kirkkojärjestyksen tulkinnan lähtökohta. Mäen mielestä eduskunnan perustuslakivaliokunta ei ole ehdottomasti edellyttänyt tunnustuspykälän siirtoa kirkkojärjestykseen vaan huomauttanut, ettei se sen mielestä kovin hyvin sovellu eduskunnan säätämään lakiin mutta että sillä kuitenkin voi olla merkitystä kirkon identiteetin kannalta. Kirkolla on Mäen tulkinnan mukaan tässä harkintavalta.

Täysistunnon äänestyksessä esittelijän ehdotus uudeksi kirkkolaiksi ja Mäen tekemä vastaehdotus asetettiin vastakkain. Esittelijän ehdotus voitti äänin 8–5. Esittelijän ehdotusta kannattivat arkkipiispa Tapio Luoma, piispa Kaarlo Kalliala sekä jäsenet Monica Heikel-Nyberg, Jukka Pakarinen, Heikki Sorvari, Matti Ketonen, Åsa A. Westerlund ja Tarja Kantola. Vastaehdotusta kannattivat piispa Seppo Häkkinen ja jäsenet Pirjo Sariola, Vuokko Vänskä, Pekka Heikkilä ja Kalle Mäki.

Mäki ja Vänskä jättivät pöytäkirjaan vastaehdotuksen mukaisen eriävän mielipiteen.

"Toivon, että asia herättää keskustelua kirkolliskokouksessa"

Uusi kirkkolakiehdotus lähetettiin esittelijän esityksen mukaisena kirkolliskokoukselle, joka kokoontuu Turun kristillisellä opistolla 3.–6.11.

– Toivon, että asia herättää keskustelua kirkolliskokouksessa, koska on mielestäni kirkon olemuksen ja itseymmärryksen kannalta merkitystä sillä, onko tunnustus kirkkolaissa. Kirkkolakia on lähdetty säätämään kirkon tunnustus mielessä ja se määrittää myös järjestysmuotoa, Mäki kommentoi Kotimaa24:lle.

Mäen mielestä olisi myös nurinkurista, jos ylempitasoiseen lakiin pitäisi hakea perustavia tekijöitä kirkkojärjestyksestä.

– Ei se olisi looginen järjestys.

Mäki huomauttaa, että kirkolliskokous on kertaalleen jo käsitellyt tunnustuspykälää keskustellessaan kirkkolakiehdotuksesta, jonka eduskunta keväällä sittemmin palautti takaisin valmisteluun. Siinä ehdotuksessa tunnustuspykälä on entisellä paikallaan.

– Onko nyt tullut seikkoja, jotka muuttavat tilannetta? Minusta ei, Mäki sanoo ja arvelee, että nyt on vain säikähdetty eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan kantoja.

Uusi kirkkolaki vaatii kirkolliskokouksessa kolme neljäsosan määräenemmistön hyväksymisen, jotta se voitaisiin lähettää eduskunnan käsiteltäväksi.

Oikaisu 27.11.2020 kello 17.30. Lisätty nimet Heikki Sorvari, Matti Ketonen ja Åsa A. Westerlund.

Lue myös:

Kirkkolaki on nyt kirjoitettu uusiksi – tunnustukseen ja oppiin pohjautuvat säännökset siirretään kirkkojärjestykseen

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.