Kirkon tutkimuskeskus täyttää 50 vuotta – näitä asioita suomalaisista ja uskosta tutkitaan juuri nyt

18.2.2019 Tampere. Kirkon tutkimuskeskus. Hanna Salomäki vasemmalla.

Jokainen kirkon työntekijä tai asiasta kiinnostunut tuntee Kirkon nelivuotiskertomukset, joita lehteillään ahkerasti myös mediassa.

Seuraava nelivuotiskertomus ilmestyy vuonna 2020. Kirkon tutkimuskeskus tekee kuitenkin myös paljon muuta. Useimmat tutkimusprojekteista julkaistaan keskuksen julkaisusarjoissa, kirjoina tai verkossa. Yhtä aikaa on meneillään useita eri tutkimuksia.

Kirkon tutkimuskeskus täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlaseminaari järjestetään keskiviikkona 13. maaliskuuta. Tutkijat Kimmo Ketola ja Maarit Hytönen kertovat, mitä kirkon tästä päivästä ja tulevaisuudesta saadaan seuraavaksi tietää.

Miksi jotkut seurakunnat kuihtuvat ja toiset kasvavat?

Tutkija, filosofian tohtori Kimmo Ketola on työskennellyt Kirkon tutkimuskeskuksessa vuodesta 2005. Hänen erikoisalaansa ovat uudet uskonnolliset liikkeet, uskontotiede ja suomalaisen uskonnon muutokset.

Tällä hetkellä Ketolan tutkimusaiheena on "Suomalaisten spiritualiteetti eurooppalaisessa vertailussa". Aineistoa tutkimukseen saadaan yli 30 maassa vuosina 2017–2019 toteutettavasta European values study -hankkeesta.

Tämän lisäksi Ketola on mukana suunnittelemassa uutta kansainvälistä seurakuntatutkimusta. Jos rahoitus varmistuu, projekti voidaan aloittaa syksyllä.

Uutta tutkimusprojektissa on Ketolan mukaan se, että seurakuntakyselyjä laajennetaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa myös muihin kuin evankelis-luterilaisiin seurakuntiin.

– Mukana on siis myös ortodoksisia ja vapaisiin suuntiin kuuluvia seurakuntia ja toivottavasti myös katolisia seurakuntia. Ideana koko kansainvälisessä hankkeessa on, että katsotaan erilaisten yhteisöjen luonnetta ja toimintaa, Ketola valottaa.

Ketola kertoo, että aikaisemmin esimerkiksi Yhdysvalloissa toteutetuissa tutkimuksissa on oltu kiinnostuneita siitä, miksi jotkut seurakunnat kuihtuvat ja toiset kasvavat.

– Tämä on meillekin hyvä näkökulma.

Aikaisemmin samankokoisissa ja samankaltaisilla suomalaisilla paikkakunnilla sijaitsevissa luterilaisissa seurakunnissa ei Ketolan mukaan ole ollut olennaisia eroja. Nyt tilanne on muuttumassa.

Tutkimuksessa toteutetaan niin sanottu avaininformanttikysely, jossa lähestytään seurakuntien työntekijöitä ja kirkkoherroja. Hyödyksi käytetään myös julkisia tilastoja.

Mediaa kiinnostavat tilastot

Kirkon tutkimuskeskus on ollut Ketolalle mieluisa työpaikka. Tekeminen vaatii hänen mielestään enemmän yhteistyötä kuin tutkimustyö yliopistossa.

– Tähän liittyy paljon tieteen popularisoimista ja jalkauttamista seurakuntiin. Kirkon käytännön työhön liittyvää luotettavaa tutkimusta ei oikein kukaan toinen tee. Yliopistossa tutkimus voi olla hyvinkin erikoistunutta, Ketola toteaa.

Ketola haluaa korjata yleisen harhakäsityksen, jonka mukaan Kirkon tutkimuskeskus tuottaisi vain tilastotietoa. Näin ei ole, vaan tilastot ovat hänen mukaansa pikemminkin julkisuudessa esillä olevia "sisäänheittäjiä".

– Varsinkin media on kauhean kiinnostunut kirkkoa koskevista tilastoista. On aika surkuhupaisaa, että vaikka me tuotammekin vaikka minkälaista tutkimustietoa, parhaiten mediassa menevät läpi aina ne vuodenvaihteen kirkosta eroamisluvut.

Mitä kaste ja kummius merkitsevät suomalaisille?

Tutkija, teologian tohtori Maarit Hytösen erityisalaa ovat kirkon oppi ja eettiset kysymykset. Hän on ollut töissä Kirkon tutkimuskeskuksessa vuodesta 2001.

Tällä hetkellä Hytösen työpöydällä ovat kaste ja kummius.

– Pyysimme ihmisiä kirjoittamaan omasta tai lapsensa kasteesta ja sen merkityksestä sekä kummiudesta ja sen merkityksestä.

Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä 855 eri puolilta Suomea, pienistä ja suurista seurakunnista.

– Töitä on jaettu johtaja Hanna Salomäen kanssa. Minä tutkin kirjeaineistoa, Salomäki taas rekisteritietoa kastetuista ja kastettujen vanhemmista sekä alle kouluikäisten lasten vanhemmilta saatua kyselytietoa.

Hytösen mukaan vastauskirjeitä analysoitaessa on käynyt ilmi, että kastamisen yhteisöllisyys näyttää korostuvan.

– Ihmisille on ilmeisen tärkeää, että kuulutaan johonkin joukkoon, sukupolvien ketjuun, kristittyjen joukkoon. Sen sijaan paikallisseurakunta tai sen toimintaan osallistuminen korostuu vastauksissa vähemmän.

Hytönen toteaa, että vaikka vastaajia on suhteellisen paljon, he ovat sittenkin jossain määrin valikoituneita. 96 prosenttia vastaajista on luterilaisen kirkon jäseniä. Useimmista vastaajista tiedetään, että he rukoilevat aktiivisesti.

– Tämä vaikuttaa tuloksien yleistettävyyteen. Mutta ei tämän tutkimuksen tarkoituskaan ole kertoa, että niin tai näin kaikki suomalaiset asiasta ajattelevat. Se kertoo lähinnä kirkkoon aika vahvasti sitoutuneitten ihmisten käsityksistä.

"Kummiudessa on vahva kristillinen lataus"

Kummiuskokemuksia ja -näkemyksiä lukiessaan Hytönen on löytänyt itselleenkin uutta näkökulmaa.

– Voi olla niin, että emme ole aina kirkossa osanneet arvostaa tarpeeksi kummiuden kristillistä ydintä. Peräti 66 prosenttia vastaajista nimittäin kertoo rukoilevansa kummilapsensa puolesta. Tähän tietysti kehotetaan kastekaavassakin, mutta vastauksien perusteella asia näyttää todella vahvasti olevan niin: kummiudessa on monille vahva kristillinen lataus, Hytönen arvioi.

Hytönen on työskennellyt aiemmin seurakuntapappina. Tämä on antanut nykyiselle työlle hyvää taustaa, mutta on leipäpuissa erojakin.

– Työ Kirkon tutkimuskeskuksessa on ollut antoisa kokemus. Seurakuntatyöhön verrattuna tässä työssä on voinut paremmin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan eikä ole yhtä mittaa tarvinnut juosta tukka putkella paikasta toiseen, Hytönen tuumii.

Ylipäätään tutkijan työ on hänestä kiinnostavaa ja antoisaa.

– Olen saanut perehtyä moniin sellaisiin kysymyksiin, joihin en muuten olisi kiinnittänyt huomiota.

***

Kirkon tutkimuskeskuksen meneillään olevat tutkimusprojektit:

Suomalainen spiritualiteetti (2017–2020)

* Jatkohanke nelivuotiskertomukselle Osallistuva luterilaisuus.

* Tutkii tapoja, joilla suomalaiset kokevat ja elävät uskonnollisuuttaan todeksi arkielämässään. Ihmisten arjesta lähtevä tarkastelunäkökulma ("lived religion").

* Tutkimuksen osa-alueita ovat kaste ja kummius, suomalaisten spiritualiteetti eurooppalaisessa vertailussa, vapaaehtoistyö Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, retriittiliike ja hiljaisuuden yhteisöt Suomessa ja maahanmuuttajien kristilliset yhteisöt.

Case Tampere (2017–2020)

* Tutkimusprojekti yhteisöllisistä toimintamuodoista ja niiden kehittämisestä Tampereella.

* Linkittyy työkulttuurin muutosprosessiin Tampereen seurakunnissa.

* Tavoitteena tuoda jäsenet lähemmäs työntekijöitä ja suunnitella ja kehittää toimintaa yhdessä.

Kirkon musiikin ammattilaisena kasvaminen (2016–2019)

* Tutkii kirkkomuusikoiden ammatillista identiteettiä ja sen vaikutusta heidän uraansa sekä heidän koulutustaan.

* Kysely kaikille luterilaisessa kirkossa työskenteleville kirkkomuusikoille, raportti julkaistu joulukuussa 2018.

* Yhteistyötahot Kirkon koulutuskeskus ja yliopistot, muun muassa Sibelius-Akatemia.

European values study (2017–2019)

* Vuodesta 1981 säännöllisesti toteutettu tutkimushanke. Tänä vuonna aineisto kerätään 14 maassa.

* Kerää vertailutietoa perheestä, uskonnosta, työstä ja politiikasta eri maista.

* Suomessa aineistoa käytetään Suomalainen spiritualiteetti -hankkeessa.

Kirkon nelivuotiskertomus 2016–2019 (2018–2020)

* Teemana Kirkko suomalaisten arjessa ja juhlassa?

* Aineistonkeruu aloitetaan tänä vuonna (luottamushenkilö- ja työntekijäkyselyt, Gallup ecclesiastica).

***

Kuva: Rami Marjamäki. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki (vas.) sekä tutkijat Maarit Hytönen ja Kimmo Ketola.

Kirkon tutkimuskeskuksen 50-vuotisjuhlaseminaaria vietetään Tampereella keskiviikkona 13. maaliskuuta.

Lue Kotimaasta 7.3. Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Hanna Salomäen haastattelu, jossa hän vastaa Kirkon tutkimuskeskuksen tehtäviä ja roolia kohtaan esitettyyn kritiikkiin.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.