Kirkon työmarkkinalaitos tulkitsee työaikalakia toisin kuin liitot – "Hengellistä työtä tekevien asema selvitetään"

kellotaulu ilman viisareita

Kirkon työmarkkinalaitos alkaa selvittää, mitä vaikutuksia eduskunnan keskiviikkona hyväksymällä uudella työaikalailla on Kirkon virka- ja työehtosopimukseen.

Uuden työaikalain soveltamisalasäännöksestä on poistettu viittaus uskonnollisiin tehtäviin työaikalain ulkopuolelle sulkevana seikkana.

"Kun kirkon työaika-asetus tulee lakiuudistuksen yhteydessä kumottavaksi, muiden hengellistä työtä tekevien viranhaltijoiden kuin pappien ja kanttorien asema kirkossa joudutaan selvittämään", työnantajaa edustava Kirkon työmarkkinalaitos toteaa tiedotteessaan.

Työnantajan näkemyksen mukaan lain perustelujen sanamuoto viittaa siihen, että kirkon hengellisen työn viranhaltijoiden työajattomuus on tarkoitettu pysymään entisellään. Ammattiliitot sen sijaan tulkitsevat, että työaikaa sovelletaan jatkossa kirkon diakonian viranhaltijoihin, nuorisotyönohjaajiin ja varhaiskasvatuksen ohjaajiin sekä lisäksi suurimpaan osaan papeista ja kanttoreista.

Tämä perustuu tulkintaan, jonka mukaan hallituksen esityksen edellyttämä tosiasiallinen työaika-autonomia koskee hengellisen työn tekijöistä lähinnä kirkkoherroja ja joitakin erityistehtävissä toimivia, kuten sairaala- ja oppilaitospappeja. Lue uutinen ammattiliittojen näkemyksistä täältä.

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Kirkon työmarkkinalaitos huomauttaa, että aloilla, joilla on voimassa oleva virka- ja työehtosopimus työaikajärjestelyistä, uusi laki tulee voimaan vasta sopimuskauden päättymisen jälkeen. Siten kirkossa sovelletaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä 31.3.2020 asti.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Lakimuutos tuo työajan hengelliseen työhön – Liitot: Valtaosalle papeista ja kanttoreistakin oikeus sunnuntaikorvauksiin

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.