Kolumni: Irlannin tilanne osoittaa, että tiukka kristillisyys ei pelasta kirkkoa

Krusifiksi ja varjo

Pyhän Andreaksen kirkko keskellä Dublinia on masentava näky. Jykevä harmaa kirkko on pimeänä, ilmoitustaulut tyhjät ja portit suljettu ketjuilla. Paikka on kuitenkin vilkas, sillä kirkon vieressä uhkeana kansannaisen rintamusta esittelevä Molly Malonen patsas on suosittu ja hyvin kosketeltu turistinähtävyys.

1800-luvulla rakennettu Pyhän Andreaksen kirkko suljettiin jo vuonna 1993, koska messussa ei ollut tarpeeksi kävijöitä. Sittemmin se palveli hetken turistitoimistona. Ensi kesänä se avautuu jälleen turisteille modernina ravintolamaailmana.

Rakennus saa toisen elämän toisin kuin Irlannin suurimpiin kirkkoihin lukeutuva Marian ilmestyksen kirkko Finglasissa, Pohjois-Dublinissa. Siellä vietettiin viimeistä messua viime syksynä. Kirkko puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi, paljon pienempi kirkko.

***

Kylmä fakta on se, että messut Irlannissa kuihtuvat. Kun vielä 1970-luvulla 90 prosenttia Irlannin katolisista kävi messussa, nyt kävijöitä on enää 30 prosenttia ja Dublinissa 20 prosenttia, joissakin kaupunkiseurakunnissa jopa vain kaksi prosenttia. Lisäksi papeista alkaa olla pulaa. Maynoothin pappisseminaariin, joka aikanaan rakennettiin 500 oppilaalle, tuli vuonna 2017 vain kuusi uutta pappiskokelasta. Kun pappien keski-ikä on nyt 70 vuotta, messut jäävät vähitellen pitämättä ja kirkkoja suljetaan.

Katolinen kirkko on siis menettämässä otteensa maailman katolisimpana maana tunnetusta Irlannista. Joka kymmenes irlantilainen mieltää itsensä uskonnottomaksi, ja määrä nousee. Katoliseen kirkkoon kuuluu 72 prosenttia väestöstä, mutta tilastot väläyttelevät jopa tietoa, että enää 54 prosenttia mieltää itsensä katoliseksi. Kirkkoon kuulumiseen on vaikuttanut se, että katolinen kirkko pitää yhä vahvasti hallussaan lasten perusopetusta ja suosii kouluissaan kastettuja oppilaita.

***

Mitä tästä sitten pitäisi ajatella? Meillä Suomessakin luterilaisen kirkon tiukemmalta väeltä kuulee, että sekularisoituvassa maailmassa kirkon pitäisi palata tiukempaan raamatullisuuteen ja moraaliin, ettei käy niin kuin liian liberaalille Ruotsin kirkolle. Irlannin tilanne näyttäisi todistavan tämän teorian vääräksi.

Katolinen kirkko piti Irlantia tiukassa otteessaan ja sovelsi kansaan tiukkaa raamatullisuutta ja moraalia pienestä pitäen. Papeilla sanottiin olevan enemmän valtaa kuin poliisilla. Homoseksuaalisuus oli rikos vuoteen 1993 saakka. Samaa sukupuolta olevien avioliitot sallittiin 2015, abortti vasta viime vuonna.

Mutta kun valta turmelee, ja hengellinen valta absoluuttisesti, Irlannin katolinen kirkko lankesi karkeaan ja julmaan vallankäyttöön. Sen hedelmiä se nyt häpeäkseen korjaa. Uskonto ja valta eivät koskaan sovi yhteen.

Kuva: Olli Seppälä

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.