Kolumni: Konservatiivit ottavat askeleita kirkkoa kohti ja siitä poispäin

Viimeviikkoinen uutinen kertoi muutoksesta suomalaisella teologisella kentällä: Suomen teologinen instituutti on perustanut oman, 20 opintopisteen laajuisen teologisen STI-tutkinnon. STI tunnetaan Helsingissä naispappeuden vastustajien kotipesänä, joka pitää yliopiston teologista tiedekuntaa kovin liberaalina. Konservatiivisten kristillisten järjestöjen yhteenliittymä on järjestänyt luentoja ja keskusteluja koko 30-vuotisen historiansa ajan. Tutkinnon suorittamisen mahdollisuus tekee opiskelusta aiempaa päämäärätietoisempaa, mutta kyse on täydentävistä opinnoista, eikä STI edelleenkään suunnittele omaa pappisseminaaria. Asiaa ei siis kannata liikaa dramatisoida.

Muutoksen voi kuitenkin nähdä yhtenä merkkinä kirkon konservatiivisen siiven eriytymiskehityksestä, uutena signaalina siitä, että valtavirta ei kelpaa. STI-tutkinnosta lupaillaan olevan hyötyä, kun haussa on työpaikka jossain instituutin kymmenestä jäsenjärjestöstä. Omalla koulutuksella halutaan siis merkitä omat, ”todelliset” teologit.

***

Samaisessa STI:ssä käännyttiin viime viikolla myös yhteisen kirkon suuntaan, kun instituutissa järjestetyssä paneelissa puhuttiin rippikoulun seksuaaliopetuksesta. Taustalla oli konservatiivisten järjestöjen julkaisema nuorten seksuaalietiikan opas Kutsuvat sitä rakkaudeksi ja sen herättämä huomio. STI:n paneelissa oli edustettuna kirkon rippikouluopetuksen koko laaja kirjo. Raportin tilaisuudesta voi lukea Kotimaa24:stä.

Virkateologiasta eri mieltä olevat puolestaan tulivat neuvottelupöytään pari viikkoa sitten Turussa. Viime vuosi nosti naisten pappeuden esiin monessa kiistanalaisessa yhteydessä. Turun seminaarissa asiasta eri tavoin ajattelevat pohtivat, millä edellytyksillä voivat kuulua samaan kirkkoon.

Sekä seksiopetuspaneelissa että virkateologisessa seminaarissa käyttäydyttiin hyvin ja hillitysti. Sosiaalisen median raivoa ei näkynyt, sillä samassa pöydässä ei istunutkaan oman kuplan jäsen vaan vastapuolen edustaja.

***

Suuret ekumeeniset neuvottelut käydään ehkä muualla, mutta kirkon sisällä on juuri nyt tarjolla yllin kyllin pienten pöytien ekumeniaa. Kohujen jälkeen halutaan tulla yhteen. Se on hyvä merkki.

Hyvää lupaa sekin, että seksi- että virkakeskusteluille on odotettavissa jatkoa. Vuoropuhelua naisten pappeudesta on määrä jatkaa toukokuussa. STI:n paneelin jälkeen Sleyn nuorisotyön johtaja Juha Heinonen ja kirkon kasvatuksen johtaja Jarmo Kokkonen puolestaan vinkkasivat, että nuorten seksuaaliopetusta koskevaa keskustelua jatketaan kirkon työntekijäjoukolla pääsiäisen jälkeen.

Kuva: Matti Karppinen

Lue myös:

Rippikoulun seksuaaliopetus puhutti paneelia – ”Tämä on kirkolle ihan skitso tilanne”

Suomen teologinen instituutti perusti oman tutkinnon, joka voi helpottaa työnsaantia konservatiivisista järjestöistä

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä

Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Anteeksipyyntö ei ole koskaan turha
Seuraava artikkeliKolumni: Mitä tapahtui, kun ensisuudelman näki hän, joka kuvitteli olevansa Jeesuksesta seuraava?

Ei näytettäviä viestejä