Kolumni: Norjassa valtio saattaa ottaa hoitaakseen koko luterilaisen kirkon talouden

Oslon tuomiokirkko Norjassa

Norjan uskontoasioista vastaava korkein virkamies, kulttuuriministeri Linda Hofstad Helleland ehdotti viime viikolla, että valtio voisi ottaa hoitaakseen koko Norjan luterilaisen kirkon talouden.

Vaihtoehtona olisi nykyisen mallin jatkaminen. Siinä luterilaisen kirkon rahoitus jakautuu valtion ja kuntien kesken. Norjan kirkko lienee enimmäkseen tällä kannalla.

Omaa talousjärjestelmää, siis kirkollisveroa, Norjan luterilaisella kirkolla ei edelleenkään ole, vaikka maan perinteistä valtiokirkkojärjestelmää onkin jo lainsäädännön muutoksin vuodesta 2008 lähtien purettu.

***

Myös muiden uskonnollisten ja elämänkatsomusyhteisöjen rahoitus on Norjassa osittain valtion vastuulla. Vähemmistöuskontoja on tuettu vuosittain noin tuhannella Norjan kruunulla per ilmoitettu jäsen.

Kulttuuriministerin toinen uusi ehdotus on maan lukuisien vähemmistöuskontokuntien – joihin kuuluu 600 000 ihmistä – tukeminen vain näiden uskontokuntien 15 vuotta täyttäneiden jäsenien osalta. Taustana voi olla epäluottamusta joidenkin ryhmien ilmoittamiin jäsenmääriin.

Norjalaisarvioiden mukaan tukea menettäisivät näin eniten varsinkin monet muslimiyhteisöt ja katolinen kirkko Norjassa. Voittajiin taas kuuluisivat muun muassa Norjan humanistis-eettinen liitto ja Jehovan todistajat.

***

Suomessa valtiokirkkojärjestelmä on ollut poissa niin kauan, että meillä ei enää muisteta, minkälainen se oli. Norjan mallissa meitä voi siksi ihmetyttää maan valtakirkon ja vähemmistöuskontojen riippuvaisuus valtiosta. Tässä on omat teologiset ongelmansa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkollisverokäytäntö korostaa kirkon itsenäisyyttä, sen asemaa kansankirkkona ja myös asiallista suhdetta valtioon. Kirkko myös maksaa valtiolle systeemin ylläpitämisestä.

Kaukaista tulevaisuutta lienee kuitenkin Suomessa sellainen malli, jossa myös kansankirkon rahoituksessa seurakuntalaisten vapaaehtoisen lahjoittamisen osuus kasvaa. Samalla valtio ja kunnat tukisivat esimerkiksi seurakuntien hautausmaiden, diakoniatyön ja historiallisten rakennuksien rahoitusta. Olisiko se Norjan malli 2.0?

Jos jäsenet kantavat vastuunsa kirkostaan, se pärjää missä rahoitussysteemissä hyvänsä.

Kuva: Gun Damén. Oslon tuomiokirkko.

Lue myös:

Selvitys: Yli 80 maassa yhtä uskontoa suositaan virallisesti tai epävirallisesti

5 kommenttia

  • Jori Mäntysalo sanoo:

    Ei ihan lähivuosina Suomessa kirkon talous pahasti sakkaa. Muistettakoon silti, että vaikka jäsenmäärä putoaa noin prosentin vuodessa, tippuu kirkollisveron tuotto tällä hetkellä parin prosentin verran.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Henrik Sawela sanoo:

    “Samalla valtio ja kunnat tukisivat esimerkiksi seurakuntien hautausmaiden, diakoniatyön ja historiallisten rakennuksien rahoitusta. Olisiko se Norjan malli 2.0?”

    Valtiohan tukee tuota hautausmaiden ylläpitoa jo nyt kuten myös historiallisten rakennusten ylläpitoa.

    Miksi ihmeessä kunnat tukisivat diakoniaa kierrättämällä veroina saatuja tulojaan seurakunnan kautta? Jos kunnilla on varoja joilla tukea kansalaisiaan, tulee ne rahat käyttää suoraan ihmisten auttamiseen. Ei siinä tarvita seurakuntaa välissä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    “Jos jäsenet kantavat vastuunsa kirkostaan, se pärjää missä rahoitussysteemissä hyvänsä.”

    Näin on vaan asia on pohtimisen arvoinen. Jos jäsenet eivät pystyisi tai haluaisi kantaa vastuutaan niin käy kuten vaikkapa Pohjois-Amerikassa, tämä sieltä ystävältä saatua tietoa, että hautausmaa jyrätään vaikkapa parkkipaikaksi, jos seurakunnalla ei ole varaa sitä ylläpitää.

    Kirkkorakennuksiahan on jo myyty uuteen käyttöön eri maissa. Todella surullista.

    Historialliset rakennuksethan ovat kai yhteistä omaisuutta, joten niiden ylläpitoon osallistuminen kuuluukin kai yhteiskunnalle? Hautausmaita koskee Suomessa hautaustoimilaki. Miten lie muualla?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Henrik Sawela sanoo:

      ””…hautausmaa jyrätään vaikkapa parkkipaikaksi, jos seurakunnalla ei ole varaa sitä ylläpitää.”

      Täällä hautaustoimi on seurakuntien vastuulla toistaiseksi, mutta yhtä hyvin se voisi olla kuntien vastuulla, kuten esim. Kauniaisissa. Monessa Manner –Euroopan maassa kunnat hoitavat hautausmaat.

      ” Kirkkorakennuksiahan on jo myyty uuteen käyttöön eri maissa. Todella surullista.”

      Niin, onko todellakin? Jos ei käyttöä ole, niin vaihtoehtona olisi purkaminen. Pitää koko ajan kuitenkin muistaa, että rakennus on vain rakennus, jopa vaikka olisi Aallon suunnittelema.

      ” Historialliset rakennuksethan ovat kai yhteistä omaisuutta, joten niiden ylläpitoon osallistuminen kuuluukin kai yhteiskunnalle?”

      Kirkon rakennukset ovat kirkon rakennuksia. On kuitenkin katsottu, että historiallisesti arvokkaitten kirkkojen ylläpitoon osallistuu myös valtio ja tästä syystä kirkko saa mm. tähän tarkoitukseen tänä vuona 114 miljoonaa euroa. Kuinka suuri osa tästä ohjautuu seurakunnille arvokkaitten kirkkorakennusten kunnossapitoon, en tiedä. Mielenkiintoinen kysymys on tietenkin se, mitkä kirkot ovat yhteiskunnan näkökulmasta arvokkaita ja missä suhteessa valtion pitäisi niistä vastata. Rahasta kun aina on hiukan pulaa, ei yhteiskunnan kannata ottaa kovin suurta kuormaa kantaakseen siinä.

      Ilmoita asiaton kommentti