Kolumni: Norjassa valtio saattaa ottaa hoitaakseen koko luterilaisen kirkon talouden

Norjan uskontoasioista vastaava korkein virkamies, kulttuuriministeri Linda Hofstad Helleland ehdotti viime viikolla, että valtio voisi ottaa hoitaakseen koko Norjan luterilaisen kirkon talouden.

Vaihtoehtona olisi nykyisen mallin jatkaminen. Siinä luterilaisen kirkon rahoitus jakautuu valtion ja kuntien kesken. Norjan kirkko lienee enimmäkseen tällä kannalla.

Omaa talousjärjestelmää, siis kirkollisveroa, Norjan luterilaisella kirkolla ei edelleenkään ole, vaikka maan perinteistä valtiokirkkojärjestelmää onkin jo lainsäädännön muutoksin vuodesta 2008 lähtien purettu.

***

Myös muiden uskonnollisten ja elämänkatsomusyhteisöjen rahoitus on Norjassa osittain valtion vastuulla. Vähemmistöuskontoja on tuettu vuosittain noin tuhannella Norjan kruunulla per ilmoitettu jäsen.

Kulttuuriministerin toinen uusi ehdotus on maan lukuisien vähemmistöuskontokuntien – joihin kuuluu 600 000 ihmistä – tukeminen vain näiden uskontokuntien 15 vuotta täyttäneiden jäsenien osalta. Taustana voi olla epäluottamusta joidenkin ryhmien ilmoittamiin jäsenmääriin.

Norjalaisarvioiden mukaan tukea menettäisivät näin eniten varsinkin monet muslimiyhteisöt ja katolinen kirkko Norjassa. Voittajiin taas kuuluisivat muun muassa Norjan humanistis-eettinen liitto ja Jehovan todistajat.

***

Suomessa valtiokirkkojärjestelmä on ollut poissa niin kauan, että meillä ei enää muisteta, minkälainen se oli. Norjan mallissa meitä voi siksi ihmetyttää maan valtakirkon ja vähemmistöuskontojen riippuvaisuus valtiosta. Tässä on omat teologiset ongelmansa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkollisverokäytäntö korostaa kirkon itsenäisyyttä, sen asemaa kansankirkkona ja myös asiallista suhdetta valtioon. Kirkko myös maksaa valtiolle systeemin ylläpitämisestä.

Kaukaista tulevaisuutta lienee kuitenkin Suomessa sellainen malli, jossa myös kansankirkon rahoituksessa seurakuntalaisten vapaaehtoisen lahjoittamisen osuus kasvaa. Samalla valtio ja kunnat tukisivat esimerkiksi seurakuntien hautausmaiden, diakoniatyön ja historiallisten rakennuksien rahoitusta. Olisiko se Norjan malli 2.0?

Jos jäsenet kantavat vastuunsa kirkostaan, se pärjää missä rahoitussysteemissä hyvänsä.

Kuva: Gun Damén. Oslon tuomiokirkko.

Lue myös:

Selvitys: Yli 80 maassa yhtä uskontoa suositaan virallisesti tai epävirallisesti

Edellinen artikkeliPohjoismaiset neuvottelupäivät: Suomen kirkko on monessa asiassa vammaistyön edelläkävijä
Seuraava artikkeliEi valituslupaa korkeimmasta oikeudesta – Espoon seurakuntayhtymän petosjutun tuomio jäi voimaan

Ei näytettäviä viestejä