Kolumni: On populismia väittää, että kirkossa ei puhuta Jeesuksesta

Krusifiksi Kallion kirkossa

"Ministerit taistelevat itse keksimiään örkkejä vastaan", otsikoi Helsingin Sanomat viime viikolla. Jutussa tarkasteltiin uhkakuvia, joita puolueet ovat ottaneet osaksi vaalikampanjointiaan.

Siniset ja kokoomus epäilevät SDP:n touhuavan yksityisautoilun loppumista koko maasta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) taas pelkää, että punavihreä puoli kieltää kokonaan metsien taloudellisen hyödyntämisen, mikä johtaa työpaikkojen menetyksiin.

Helsingin Sanomien jutun ulkopuolelta tulee tietysti mieleen Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, joka tuntuu pääsevän aiheesta kuin aiheesta sujuvasti maahanmuuttajien aiheuttamiin uhkiin. Vastikään hän totesi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vaalipaneelissa, että suomalaisten maanpuolustustahtoa vähentää omistajuuden kokemuksen väheneminen: kouluissa kuulemma lapsille opetetaan, että "Suomi ei enää kuulu heille vaan kaikille".

***

Mutta keksitään näitä örkkejä kirkossakin. Jo klassikko on väite, että Jeesuksesta ei enää puhuta. Tosiasiassa vähintäänkin joka ikisessä messussa puhutaan Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta meidän puolestamme – vai etkö koskaan kuuntele, mitä ehtoollisrukouksessa sanotaan? Siksi messussa on kaava, että perusasiat pysyvät aina kohdillaan.

Viimeisimmässä Uusi tie -lehdessä päätoimittaja Leif Nummela maalaa pääkirjoituksessaan uhkakuvaa katoavasta kansankirkosta ja siitä, miten asenteet klassista kristinuskoa kohtaan muuttuvat Pohjolassakin entistä negatiivisemmaksi. "Kaikki tämä vie meidät yhä samankaltaisempaan tilanteeseen kuin missä kristinusko alun perin syntyi ja kasvoi, vainottuna vähemmistönä", Nummela kirjoittaa.

"Klassisen kristinuskon" kannattajilla on toki opillisia mielipiteitä, jotka herättävät vastareaktioita sekä kirkossa että julkisuudessa. Ei niistä silti vankilaan laiteta, polteta soihtuina uudenvuoden juhlissa eikä syötetä susille, sillä meillä sananvapaus ja uskonnonvapaus ovat korkeassa arvossa.

***

Örkkien keksiminen on populismia parhaimmillaan. Tehokkaalla uhkakuvalla pidetään hyvin oma porukka kasassa. Taustalla voi toki olla aito huoli tulevaisuudesta. Toisaalta uhkakuvilla saadaan myös ääniä, tukijoita ja hankkeelle rahaa.

On siis ovela veto keksiä örkkejä. Niihin sortuminen on kuitenkin laiskaa kristillisyyttä. Siitä kristityn on asiallista tehdä parannusta ja seurata Jeesusta, joka ylitti kaiken aikaa uhkakuvien luomia esteitä kohdatessaan kaikenlaisia ihmisiä, valikoimatta, kuunnellen ja vetämättä koskaan erottavaa rajaa itsensä ja toisen ihmisen välille.

Kuva: Jukka Granström. Krusifiksi Kallion kirkossa Helsingissä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.