Kolumni: Paradoksi on EU, joka puolustaa ihmisoikeuksia ja vähät välittää romanien asemasta

Kotimaan vuoden 2019 kolumnisti, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari

Postimerkkien keräily on monille rakas harrastus. Postimerkkien sijasta minä kerään paradokseja, mutta mikä on paradoksi ja mistä niitä löytää? Lukion filosofian sivuilla sanotaan paradoksin olevan loogisesti moitteeton väite, joka tarkemmassa tarkastelussa osoittautuu ristiriitaiseksi. Sitähän koko elämä on. Kirkko on. Historia on.

Aloitan paradoksikokoelmani esittelyn Euroopan unionista.

Euroopan unioni kuvataan arvoyhteisöksi, missä kaikki perustuu ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittamiselle. Paradoksaalista kyllä, myös Euroopan unionissa on vakavia ihmisoikeusongelmia. Jokainen suomalainen huomaa sen omin silmin, kun Romaniasta ja Bulgariasta saapuu kevään myötä naisia, lapsia ja miehiä – kerjäämään.

Ihmettelin aikoinaan asiaa romanialaisille mepeille ja sanoin, että koko Euroopan unionin uskottavuus horjuu, kun toisesta EU-maasta tulee toiseen EU-maahan epätoivoisessa tilanteessa olevia ihmisiä kerjäämään.

Vauraan ja varman oloinen romanialaismeppi vastasi minulle: ”Kuule, ei niistä kenenkään tarvitse välittää. Ne ovat kaikki kommunisteja!”.

Vastaus veti minut hiljaiseksi. Se kertoi kaiken: romaneja tai mustalaisia kuten kirjailija Veijo Balzar itse kutsuu heimoveljiään, pidetään eräänlaisina ali-ihmisinä, joiden oloihin maa ei oikeasti halua vaikuttaa. Romanivastaisuus on itse asiassa kasvamassa monissa maissa yhdessä rasismin ja antisemitismin kanssa.

***

Kun Romania liittyi vuonna 2007 Euroopan unionin jäseneksi, maa lupasi tehdä korjauksia. Edistyminen on ollut todella hidasta. Romanit kohtaavat edelleen kaikkien direktiivien vastaisesti etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää koulutukseen pääsyssä, työllistymisessä, asumisessa ja terveydenhuollossa.

Suomea pidetään esimerkkimaana romanien integroimisessa. Siihen on mennyt vaivaiset 500 vuotta. Mikä tärkeintä, romanilapset täällä käyvät koulua, mutta koulunkäynnin keskeyttäminen nuorten romanien keskuudessa on vielä yleistä, joskin vähentynyt.

EU:ssa on toki muitakin ihmisoikeusongelmia kuin romanien kohtelu ja integroituminen. Vanhusten ja lasten oikeudet eivät toteudu. Välimerelle on hukkunut yli 3 000 Eurooppaan pyrkinyttä ihmistä. Suomi juuri kieltäytyi ottamasta vastaan mereltä pelastettuja.

Onko Suomi kadottanut järkensä ja sydämensä?

Tällä hetkellä Romania on EU:n puheenjohtajamaa. Vuoden loppupuoliskolla Suomi ottaa ohjat käteensä. Nämä kaksi maata, Romania ja Suomi, voisivat nyt yhdessä panna vauhtia romanien aseman kohentamiseen.

Ehdotankin, että Suomen ministerit ja mepit ottavat asian esille kokouksissaan. Tiedän, että näin vaikean asian esille nostamista pidetään epäkohteliaana, mutta romanien hätä ei lue lakia eikä sitä mittaa kohteliaisuuden määrä.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko.

Kuva: Jukka Granström

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.