Kolumni: Saksassa jyrää katolinen työetiikka

Brandenburgin portti

Euroopan suurimman talousmahdin Saksan juuri uutisoidut varsin positiiviset työttömyysluvut lokakuulta kertovat, että työttömiä on vain 5,4 prosenttia työvoimasta.

Saksan mustinta työttömyysaluetta on edelleen itä eli entinen sosialistisen DDR:n alue. Luterilaisuuden entisellä ydinseudulla maksetaan edelleen hintaa pakotetusta yhteiskuntakokeilusta, joka romahti kuin korttitalo omaan mahdottomuuteensa.

Saksan läntisimmässä kolkassa Trierissä 199 vuotta sitten syntynyt Karl Marx saattaisi kääntyä haudassaan, jos tietäisi, mitä hänen rakentamansa filosofia on Saksankin työmiehelle tehnyt. Marxilaisuus liuotti Saksassa pois jopa luterilaisuuden. Katolisessa Puolassa se ei siihen kyennyt.

***

Reformaation muistoa juuri näkyvästi muistaneen Saksan paras työllisyysaste on kuitenkin maan eteläosassa, vauraassa katolilaisenemmistöisessä Baijerissa. Hyvin menee myös Baden-Württenbergissä, jossa katolinen ja luterilainen perinne ovat tasavahvoja.

Katolinen työetiikkakin jyrää.

Tässä on oma mielenkiintonsa, vaikka onkin selvää, että uskonnollinen perinne ei ratkaisevasti selitä teollistumista, taloudellista menestystä tai työllisyyttä. Asiaan vaikuttavat monet muutkin tekijät.

Saksan ja Euroopan protestanttiset alueet teollistuivat ja vaurastuivat 1800-luvulla yleensä aikaisemmin kuin maanosan katoliset seudut. Vaikkapa Belgia sekä eräät Italian ja Ranskan osat ovat tässä katolisia poikkeuksia.

Siis miksi näin? Protestanttisuus lienee suosinut kapitalismin kehittymistä. Tunnettuja ovat Max Weberin sosiologiset teoriat protestanttisuuden yritteliäisyyttä ja tehokkuutta tavoittelevasta etiikasta – joskaan Weber ei pitänyt juuri luterilaisuutta tässä protestanttisuutena.

***

Saksan ja Pohjolan nousu ja menestys liittyvät epäilemättä myös luterilaisuuteen. Olisiko se ansaitsematon armo – sehän on myös riskinottajan ja epäonnistujan turva?

Totta on, että koko Euroopan kartalla väitteet luterilaisten, kalvinististen ja anglikaanisten alueiden taloudellisesta menestyksestä pitävät usein paikkansa – vaikka nykyisin erot katolisiin seutuihin tasaantuvatkin. Kaikkialla väestö myös sekoittuu uskonnollisesti.

Kuitenkin vuoden 2015 Lähi-idästä ja Afrikasta tullut kansainvaellus suuntautui suurelta osin Euroopan vanhoihin protestanttisenemmistöisiin maihin. Tiesivätkö tulijat intuitiivisesti, että juuri niissä on vaurautta, vakautta ja työtä, niissä pidetään parhaiten kaikista huolta?

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Kolumni: Tulevaisuudessa luterilaisia saattaa jakaa erilleen paavi