Kolumni: Se, mikä eilen oli täysin moraalitonta ja väärin, voi olla tänään ihan jees

Pekka Simojoki

Keikka oli taas ohi, ja meikäläinen suuntasi yötä myöten kotia kohti. Kun työnä on musiikki, on välillä pakko kuunnella jotain muuta. Niinpä etsin nytkin radiostani esiin Yle Puheen.

Kanavalla oli menossa suosittu naisten juontama talk show, jonka aiheena sattui sillä kertaa olemaan porno. Mukana ohjelmassa oli ”asiantuntijana” myös yksi alan ammattilainen. Jäin uteliaisuuttani kuuntelemaan, mitä naiset tällaisesta teemasta puhuvat.

Suurin yllätys minulle oli, että kaikille keskustelijoille porno tuntui olevan aivan ok. Siinä ei nähty mitään ongelmallista! Kaikki olivat iloisia siitä, että porno on nykyään netissä helposti jokaisen ulottuvilla vaikka omassa kännykässä. Yhdessä ihasteltiin, miten se on vapauttanut tätä yhteiskuntaa. Nyt jokainen voi vapaasti rakastaa ja toteuttaa itseään! Edes ajatus naisten esineellistämisestä ei tuntunut näitä naisia liiemmin vaivaavan. Sitä vain harmiteltiin, että kaikki porno ei ole tarpeeksi ”laadukasta”.

***

Suurempaa syytä huoleen ei nähty siinäkään, miten porno vaikuttaa lapsiin tai nuoriin. Päinvastoin: sen todettiin olevan mitä mainioin valistuksen lähde. Niinpä, eihän lapsilta muutenkaan paljon kysytä, kun aikuiset leikkivät leikkejään. Kasvava ongelma pornoriippuvuudestakin kuitattiin vain lyhyesti toteamalla, että jos katsoo liikaa, ei se pornon syytä ole. Kenellekään ei tullut mieleen sekään, että porno voisi hajottaa perheitä, se kun vain piristää parisuhdetta.

Ohjelmassa unelmoitiin siitä päivästä, kun porno on ”uusi normaali”, luonnollinen osa ihmisten arkea siinä missä muutkin elokuvat. Ohjelmassa vieraillut alan ammattilainen toivoi pornon ilosanoman leviävän myös Afrikkaan ja muihin köyhiin maihin tuoden onnea ja vapautta sinnekin. Ainoa asia, mikä häntä tuntui surettavan, oli se, että sellaiset ikävät termit kuin ”häpeä” ja ”synti” yhä liitetään pornoon. Vielä oli kuulemma työtä tehtävä, jotta niin ahtaista asenteista päästään eroon.

***

Suljin radion. Olin saanut varsinaisen oppitunnin siitä, millaisten aikojen ja arvojen keskellä me elämme. Sydäntä kylmäsi. Se, mikä eilen oli täysin moraalitonta ja väärin, voi siis olla tänään ihan jees ja huomenna jo uusi normaali. Niin, valhekin on totta, kun sen uskoo tarpeeksi moni. Mustakin on valkoista, kun sen vain tulkitsee haluamallaan tavalla.

On pakko tunnustaa, että mieleen hiipi myös huolestunut kysymys siitä, mikä on huomenna kirkon uusi normaali.

Kirjoittaja on muusikko, sanoittaja, sovittaja ja säveltäjä.

Kuva: Jukka Granström

Lue myös:

Kolumni: Pappi ei tarjonnut lohtua Hectorille – oliko hänellä huono päivä vai uskonkriisi?

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.